Kehitä kokeillen – Organisaation käsikirja-2p

Kirjoittaja: Annika Jokinen

23 huhtikuun, 2020

Lähdeteos: Kehitä kokeillen

Lähdeteoksen kirjoittaja: Paju, Maila, Hassi

Teoriapisteet: 2

En ole koskaan ollut mikään suunnittelija ihminen, ennemminkin yrityksen ja erehdyksen kautta eteenpäin. Tekemällä oppii ja harjoitus tekee mestarin tyylisesti. Aloin lukemaan tätä kirjaa ja meni hetki ennen kuin tajusin, että tämähän on juuri minunlaisille ihmisille tarkoitettu loistava opus!

 

Miksi asioita pitää kehittää kokeillen? Miksei vain suunnitella kuinka tehdään ja that’s it? Mitäpä jos emme tiedäkään etukäteen lopputulosta, mitä haluamme saada aikaan tai emme tiedä kuinka saisimme sen aikaan? Silloin ei voi suunnitella etukäteen vaan on kehitettävä kokeillen! Kokeillen saamme tietoa, mitä ei voi muulla tavoin oppia. Innovaatio on jotain uutta ja arvokasta, mitä ei ole vielä olemassa, minkä vuoksi siihen sisältyy lähtökohtaisesti seikkoja, joista ei ole myöskään olemassa olevaa tietoa. Tämä puuttuva tieto on synnytettävä tekemällä kokeiluja. Kokeilemalla kehittäessä tärkeää on myös ottaa oppia koko ajan uuden tiedon lisääntyessä. On kyettävä muuttamaan kehityksen suuntaa, jos näyttää menevän pieleen. Usein käykin niin, että alkuperäinen idea osoittautuu flopiksi mutta kehitystyö luo jotain uutta ja mahtavaa.

 

Meillä oli tiimimme kanssa synnytys viime viikolla asiakkaalle, joka puhui palvelumuotoilusta, ja koska palvelumuotoilu oli käsitteenä uusi kaikille muille tiimimme jäsenille, jouduin etsimään siitä aika paljon tietoa, jota jakaa heille. Kirjaa lukiessani tajusin, että palvelumuotoiluhan on kehittämällä kokeilua.

Kokeilemalla kehittämisprosessissa on viisi vaihetta;

  1. Tavoite (suurempi päämäärää, johon pyritään. Tavoite voi olla tuote, palvelu tai organisaation unelma.)
  2. Tarve (konkreettista ongelmaa tai haastetta, jota kehitettävällä idealla pyritään ratkaisemaan.)
  3. Kehitettävät ideat (joskus liikkeelle voidaan lähteä ilman sen erikoisempaa tavoitetta tai tiettyä ongelmaa, johon halutaan ratkaisua. Jotkut ideat yksinkertaisesti ottaen ovat itsessään niin kiehtovia, että niiden kehittämiseksi kannattaa ottaa ensiaskeleita. Tarkempi ymmärrys suuremmasta tavoitteesta ja asiakastarpeesta hahmottuu vasta kehitysprosessin aikana.)
  4. Kokeilut (tarkoitus on synnyttää puuttuva tieto jota ei muuten saada selville.)
  5. Lopputulos.

Palvelumuotoilun vaiheet:

  1. Nykytila-analyysi, asiakasymmärrys, sekä tavoitteiden asettaminen (tavoite).
  2. Ongelmakohtien selvittäminen (tarve).
  3. Ratkaisuiden kehittäminen (kehitettävät ideat).
  4. Potentiaalisimpien prototyyppien testaus ja niiden kautta ratkaisuiden jatkojalostaminen (kokeilut).
  5. Ratkaisuiden testauksen mittaaminen ja toisto, jolloin huonoimmat ideat karsiutuvat pois ja jäljelle jäävät vain käyttökelpoisimmat ideat, joista muodostetaan lopullinen konsepti (lopputulos).

Molemmissa asioissa loppukäyttäjä on erittäin tärkeässä roolissa kokeilun ja testauksen osalta. Käyttäjiltä saa tärkeää tietoa kehitettävistä asioista, tarpeellisuudesta ja turhuuksista.

 

Esimerkki suunnittelun ja kokeilun erosta

Vaahtokarkkihaaste: Tavoitteena on raakaa spagettia, teippiä ja narua käyttämällä pystyttää rakennelma, jonka kruunaa vaahtokarkki. Kun määräaika on kulunut umpeen, voittaja on se ryhmä, jonka vaahtokarkki komeilee korkeimmalla.

Aikuisten haaste alkaa tavallisesti suunnittelukomitean kokoontumisella. Ensimmäiset minuutit kuluvat keskustellessa, minkälainen rakennelma pitäisi pystyttää. Kukaan ei koske materiaaleihin, mutta erilaisia piirustuksia mahdollisesta rakennelmasta saatetaan nopeasti raapustaa kasaan.

Pian kuitenkin huomataan, että keittämätön spagetti onkin taipuisampaa kuin oli ajateltu. Narun ja teipin varassa olevat rakennelman osat eivät pysykään kasassa vaan käyttäytyvät odottamattomalla tavalla ja vaahtokarkkikin painaa enemmän kuin kuviteltiin. Uusia ongelmia nousee esiin jatkuvasti. Eikä loppuen lopuksi juuri mitään saada kasaan.

Lasten tapauksessa taas he eivät ole oppineet tekemään monimutkaisia suunnitelmia, eivätkä he luule tietävänsä liikoja vaahtokarkkihaasteen materiaaleista. Heille on luontevaa lähteä saman tien rakentamaan jotain. Koska lapset alkavat heti rakentaa, he oppivat materiaaleista välittömästi enemmän, kun taas aikuisilla kuluu vaahtokarkkihaasteen alussa aikaa turhaan suunnitteluun.

Siinä missä aikuisten muodostamissa ryhmissä vaahtokarkkihaasteen kriittinen elementti, eli vaahtokarkki itsessään, päätyy ensimmäistä kertaa rakennelman päälle vasta harjoituksen loppuvaiheessa, lapsilla on tapana laittaa vaahtokarkki osaksi rakennelmaa jo muutaman minuutin sisällä. He oppivat huomattavasti aikaisemmassa vaiheessa, että vaahtokarkki ei olekaan niin kevyt kuin miltä se vaikuttaa. He näkevät, mikä rakennelmassa toimii ja mikä ei. Mihin tarvitaan lisää tukea ja mihin suuntaan rakennelmaa voisi jatkaa, jotta siitä saadaan entistä korkeampi, vai onko parempi aloittaa kokonaan alusta.  Ja koska lapset kokeilevat jatkuvasti, kykeneekö rakennelma kannattelemaan vaahtokarkkia, heillä on aikaa tehdä muutoksia ja parannuksia eikä lopputulos tule yllätyksenä. Aikuisten muodostamissa ryhmissä tilanne on sen sijaan päinvastainen. Tällainen lapsille ominainen yritys ja erehdys -tyyppinen eteneminen, rakennelman parantaminen vaihe vaiheelta ja muutosten testaaminen jatkuvat vaahtokarkkihaasteen alusta loppuun.
Toinen näistä lähestymistavoista perustuu suunnittelemiseen, toinen puolestaan kokeiluille. Molempia tapoja tarvitaan ja molemmille on paikkansa, mutta syystä tai toisesta tämä jälkimmäinen tapa on jäänyt nykyisin vähemmälle.

 

Kokeilun aloittaminen

Kokeileminen alkaa kokeilusuunnitelman luomisella. Pitää tietää mihin tavoitteeseen halutaan päästä. Seuraava kuva auttaa suunnitelman teossa.

 

Kun kokeilu etenee se saattaa tuoda ilmi myös yllättäviä seurauksia. Testattava tuote tai palvelu saattaa auttaa muitakin, kuin vain sitä kenelle se on suunniteltu. Tai sitten saatetaan huomata, ettei tämä olekaan se tavoite mihin halutaan päästä, vaan selviääkin uusi tavoite. Projektin suuntaa saattaa muuttua useaankin otteeseen matkan varrella, sen mukaan mitä kokeiluista on opittu.

Hyvin tärkeää on siis sietää epävarmuutta, oppia virheistä ja nopea reagointi kun lähdetään kehittämään kokeillen.

Epävarmuus on innovatiivisen toiminnan edellytys. Muuten tietäisimmen täysin mikä johtaa mihinkin, eikä mitään uutta saisi luotua. Kokeilujen tarkoitus on kuitenkin aina luoda jotain uutta.

Olisipa ihan mieletöntä päästä kehittämään jotain uutta tällä tavalla. Täytyy todella alkaa miettimään kuinka käyttää tätä omissa projekteissa…

You May Also Like…

Kehitä kokeillen

Mihin tarvitsemme kokeiluja? Kokeiluista saamme uutta tietoa, synnytämme vaihtoehtoja ja saamme arvokkaita oppeja....

Luovuuden monet sävyt

Luova elämä, mitä se on? Äkkiseltään se kuulostaa taiteilijan elämältä. Se kuulostaa askartelijan ja maalarin elämältä...

Sinisen meren strategia

Inspiraation kirjan lukemiseen sain markkinoinnin koulutusohjelmasta. Siellä moni oli lukenut tämän ja kehui kirjaa....

0 kommenttia

Lähetä kommentti