(Perusopinnot, Itsensä johtaminen)

Aloitin jo toista kertaa kuuntelemaan Aki Hintsan elämästä kertovaa voittamisen anatomia -kirjaa ja tämän kuuntelukerran jälkeen olin yhtä ihmeissäni kuin mitä ensimmäisen jälkeen olin. 

Kirjassa käydään läpi Hintsan kehittämää hyvinvointimallia, joka käytännössä sopii jokaiseen tilanteeseen ja ongelmaan. Tämä huippulääkäri valmensi muun muassa useita F1 formulakuskeja, olympiatason kilpajuoksijoita sekä erilaisia bisnesjohtajia, joiden kautta menestyksen ympyrää käydään kirjassa läpi. Suosittelen tätä kirjaa jokaiselle, sillä se pistää miettimään ja kehittämään oman elämän arkea ja hyvinvointia. 

Jo kirjan alussa huomasin Aki Hintsan päättäväisyyden ja sinnikkyyden, joka on varmasti ohjannut häntä urallaan eteenpäin. Sen huomasi jo nuoruuden Akista, joka joutui isän päätöksestä jättämään unelman jääkiekkourasta ja käydä lukion loppuun. Lukion jälkeen hän päätti, että hakee lääkikseen. Periksiantamattomuudellaan hän pääsi sisään ja valmistui lääkäriksi.

Hintsa päätti perheensä kanssa lähteä tekemään lähetystyötä Etiopiaan. Etiopian elinolot ovat Suomeen verrattuna alkeelliset, joka herätti lähteä hiomaan pala palalta esimerkiksi etiopialaisen sairaalan oloja paremmiksi. Hän pääsi tutustumaan Etiopiassa olympiatason kestävyysjuoksijoihin ja oivalsi paljon asioita. Miksi maassa, joka on yksi maailman köyhimpiä ja elinolot ovat karut ja alkeelliset, ihmisistä paistoi heidän onnellisuutensa? Miksi me länsimaissa olemme paljon tyytymättömämpiä kaikkeen, vaikka elinolot ovat hyvät? Miksi etiopialaiset kestävyysjuoksijat pärjäsivät paljon paremmin kuin muut maailman huiput?

Näihin Hintsa lähti etsimään vastauksia ja lähti kehittelemään hyvinvointimallia.

Menestyksen ympyrä ja LFA

Jokaisen asiakkaan kanssa Aki Hintsa lähti käsittelemään ongelmaa sekä ratkaisua samalla kaavalla eli menestyksen ympyrän kautta. Menestyksen ympyrän ulkokehä koostuu kuudesta asiasta: yleinen terveys, biomekaniikka, palautuminen, ravinto, fyysinen aktiivisuus ja henkinen energia. Kuitenkin ympyrän keskeltä löytyy core eli ydin, joka selviää kolmen Hintsan kehittelemän kysymyksen kautta:

Tiedätkö kuka olet?

Tiedätkö mitä haluat?

Hallitsetko omaa elämääsi?                    

Menestyksen ympyrän tukena sekä kaikissa hänen projekteissaan hän käytti projektien hallinnan työkalua eli loogisen viitekehyksen mallia LFA:ta, joka tarkoittaa sitä, että suuret projektit jaetaan pienempiin osatavoitteisiin ja niille jokaiselle laaditaan toimintasuunnitelmat. Hän käytti LFA:n mallia oman sekä muiden hänen asiakkaidensa hyvinvoinnin edistämiseen. Hän jakoi kehityskohdat osiksi ja alkoi käsitellä yhtä kerrallaan. 

Kirjassa kerrottiin usean eri urheilijan tarinaa ja melkein jokaisella identiteetti muodostui urheilun ympärille. Kun urheilu-ura loppui, huomattiin, että entinen urheilija oli todella hukassa. Tämä esimerkki tapahtui muun muassa Mika Häkkiselle. Aki Hintsan metodi oli tähän ongelmaan toimiva ja hän sai urheilijat ajattelemaan myöskin muita elämässä tärkeitä asioita. Tämä oli varmasti yksi syy siihen, miksi Aki Hintsa lähentyi useiden hänen asiakkaidensa kanssa.

Menestyksen ympyrä omassa arjessa

Kirjaa kuunnellessa itsekin analysoin omaa elämääni. Välillä laitoin kirjan tauolle ja mietin, mitkä ovat itselleni omat kehityskohdat. Huomasin ensimmäisen kysymyksen kohdalla, että aloin miettimään vain ulkoisia tekijöitä: 22-vuotias nuori, joka opiskelee tiimiakatemiassa ja työskentelee koulun ohella kaupan alalla. Kaikki vastaukseni olivat ulkoisia seikkoja, eikä asioita, jotka kertovat identiteetistäni. 

Mietin myös asioita, jotka arkielämässäni voisivat olla kehitettävissä paremmiksi. Ensimmäisenä mieleeni nousi uni, arkiliikunta sekä veden juonti. Vaikka unen merkityksestä on aina puhuttu, en ollut ymmärtänyt kuinka suuri merkitys sillä on esimerkiksi työntekoon ja jaksamiseen. Iltaisin täytyisi jättää televisiosarjat ja puhelimen selaaminen minimiin ja vaihtaa ne esimerkiksi kirjan lukemiseen. Nyt kun en tee enää vuorotyötä, olisi nukkumaanmenoajatkin helpompi pitää mahdollisimman samana ja tasaisena, jotta jokaisen yöunen pituus olisi riittävä ja rytmi pysyisi hyvänä.

Veden juonti päivän aikana oli seuraava kehityskohtani. Huomaan useana iltana viikossa pääni olevan kipeä ja tiedän sen johtuvan siitä, että vettä on tullut juotua päivän aikana liian vähän. Aamuisin juon ison lasin vettä, mutta päivän mittaan vedenjuonti unohtuu. Tämä on pieni asia arjessa, mutta vaikuttaa suuresti. Nestehukka on huonoksi keholle ja vaikuttaa aineenvaihduntaan ja jaksamiseen. Tästä lähtien yritän joka päivä täyttää juomapullon reppuun tai kassiin mukaan ja sen tulee olla tyhjä kotiin päästyäni.

Viimeisin kehityskohtani on arkiliikunnan lisääminen. Aki kertoi usein arkiliikunnan tärkeydestä. Usein ajattelemme, että ainoa tärkeä liikunta on hikiliikunta. Arkiliikunta on huomattavasti tärkeämpää ja se riittää jo pitämään terveydestä huolta. Arkiliikunta on itselläni jäänyt vähäisemmäksi, sillä koululle on matkaa alle puoli kilometriä ja usein mahdolliset kävelymatkat tulee liikuttua autolla aikataulun ja nopeuden vuoksi. Tästä lähtien jos matka on mahdollista kävellä tai pyöräillä, yritän vaihtaa auton siihen. 

Oli opettavaista huomata, että vaikka Aki Hintsa on kehittänyt tämän hyvinvointimallin ei hänenkään elämänsä ollut aina tasapainossa eikä täydellistä. Hänellä unohtui työnteon yhteydessä pitää tarpeeksi itsestään huolta, jolloin jaksaminen oli välillä vaakalaudalla. Tämä antaa armoa meille kaikille arkeen, jos tuntuu ettei kaikki suju, suunta on aina ylöspäin.