Törmäsin tähän kirjaan ex-Hohkelaisen Instagramissa, ja se herätti heti kiinnostukseni. Tajusin, että olen lukenut yllättävän vähän johtajuus –teemaisia kirjoja, joten olihan se aikakin. Johtoryhmässä olleena on tullut haasteita vastaan, ja tuntuu että välillä on ollut ihan kädetön jonkin ongelman edessä. On tuntunut, ettei oikein ole ollut tietoa tai taitoa ratkaista tilannetta. Kuitenkin, johtajuustyylejäkin on paljon erilaisia, eikä yksi tyyli välttämättä sovi kaikille. Hohkeessakin osa on kertonut heihin parhaiten toimivan sen, että joku sanoo mitä tulee tehdä ja milloin. Toiselle taas sopii, että annetaan vapaat kädet ja saa toimia omatoimisesti. Perinteisestä autoritäärisestä tyylistä olen aika perillä ja tiedän kuinka se toimii, sekä mitkä ovat sen hyvät ja huonot puolet. Vertaisjohtamisesta ollaan keskusteltu tiimin kanssa jonkin verran, sekä pidetty aiheesta treenit. Valmentava johtajuus on taas itselleni aika uudehko käsite, joten siksi halusin tähän tutustua lisää. 

Mitä se sitten tarkoittaa? 

Kirjan lisäksi halusin lukea muutamia artikkeleita, joita löysin netistä. Valmentava johtajuus on iso kokonaisuus ja siinä on erilaisia perspektiivejä. Kuitenkin tiivistettynä se tarkoittaa sitä, että kysytään, kuunnellaan ja kannustetaan. Tämä tyyli pohjautuu siis siihen, että autetaan yksilöä saavuttamaan itse oivalluksia ja ratkaisuja tarpeeksi haastamalla, eikä antamalla suoria vastauksia. Vaikka tämä perustuukin siihen, että asioita käsitellään myönteisyyden kautta, ei johdettavaa silti päästetä helpolla. Johtajuudella tavoitellaan sitä, että kun yksilö itse oppii uutta tai keksii ideoita, niin hänelle jää positiivinen asenne ja tahto kehittyä entisestään. Tässä myös avainasemassa on vuorovaikutus ja keskinäinen dialogi, eli mihin meidänkin toiminta perustuu. 

Miten näkyy Hohkeessa? 

Aloin pohtimaan, että näkyykö tällainen tapa Hohkeessa. Ollaan yhdessä pyritty luomaan sellainen ilmapiiri, että kaikilla on hyvä ja turvallinen olo. Se näkyy siten, että kaikissa tiimin yhteisissä tilanteissa, mm. Treenit ja palaverit, jokainen saa ja uskaltaa kertoa omat mietteensä. Jos on eri mieltä, niin se tuodaan rehellisesti ja suoraan esille. Jotta kaikilla on kuulluksi tullut olo, jokaisen puheenvuoroa täytyy kunnioittaa ja arvostaa kuuntelemalla, sekä antaa tarvittavasti tilaa. 

Oikeiden kysymysten kysyminen on taitolaji, ja haluan nostaa meidän tiimistämme jalustalle Eliaksen ja Onnin. He tuntuvat treeneissä kysyvän oikeissa hetkissä oikeita kysymyksiä, joiden avulla haastetaan jokaisen ajattelua – ei vain sivuuteta jotain asiaa, vaikka se tuntuisi haastavalta. Jokaisen täytyisi muistaa kysyä miksi, miten, mitä? 

Vastuunjako on asia, johon ollaan Hohkeena kiinnitetty huomiota varsinkin nyt syksyllä. Se on aiemmin ollut hieman epätasaista, ja tietyt henkilöt ovat ottaneet harteillensa paljon tiimin yhteisiä asioita. Kuitenkin kun asiasta on alettu puhua ääneen ja siihen on kiinnitetty huomiota, ollaan jo kehitytty tässä. Meistä nimittäin jokainen on vastuussa Hohkeesta. Minä olen vastuussa Hohkeesta. Valmentavassa johtajuudessa annetaan yksilöille tilaa, mutta täytyy myös muistaa, että jokaisella on erilaiset lähtökohdat ottaa vastuuta. Välillä sitä pitää siis edelleen sysätä jollekin, ellei pysty perustella, että miksi ei pysty asiaa hoitamaan. Ideaalitilanne olisi, ettei erikseen tarvitsisi kysellä jokaiselta että “No, voisitko hoitaa tämän?”, vaan jokainen vuorollansa ottaisi asian vapaaehtoisesti hoidettavakseen.  

Kiitä ja kannusta. Perusasioita, jotka välillä meinaavat unohtua. Siltikin, nyt syksyllä meillä on ollut kannustavampi ilmapiiri. Jos meidän pöydällä joku kertoo onnistuneesta asiakastapaamisesta, niin se saa muutkin innostumaan. Kannustetaan toisiamme saavuttamaan uusia oppeja, kohti jatkuvaa kehitystä sekä haastamaan itseä. 

Sisäinen motivaatio 

Jotta valmentavasta johtajuudesta saa kaiken potentiaalin ja hyödyn irti, on johdettavalla oltava valmiiksi sisäistä motivaatiota. Toki senkin löytämistä voi ohjailla, mutta jokaisen on silti haluttava kehitystä. Mielestäni on kuitenkin aika oletusarvo, että akatemialla ollessa sisäistä motivaatiota jokaiselta löytyy. Jos ei löydy, olisi syytä tutkiskella itseään ja tehdä asiaan muutos. Tälle johtajuustyylille on siis hyvät lähtökohdat meidän tiimissämme. Tämä on tapa, jota jokainen yksilö voi noudattaa, vaikka ei virallisessa johtoroolissa olekaan. Jokainen kuitenkin omalla läsnäolollaan ja esimerkillään johtaa tiimiä.   

Yhteenvedoksi 

Valmentavassa johtajuudessa tärkeää on, että johdettava on itseohjautuvainen. Koska ei kerrota suoraan vastauksia, että kuinka tulisi toimia tai mitä pitäisi saavuttaa, vaan yksilön olisi itse ymmärrettävä toiminnan tärkeys oman kehityksen kannalta. Mielestäni vertaisjohtaminen ja valmentava johtaminen kulkee hyvin käsikädessä, ja jokainen pystyy niissä kehittymään, varsinkin akatemian aikana.