Vallankumouksen kärjessä

Kirjoittaja: Hepola

24 helmikuun, 2021

Lähdeteos:

Lähdeteoksen kirjoittaja:

Teoriapisteet:

Gary Hamel on Strategosin toimitusjohtaja, Strategos on kansainvälinen johtamiskonsultointifirma ja hän toimii myös silloin tällöin vierailevana professorina Lontoon yliopiston Business Schoolissa. Valitsin luettavakseni kaksi hänen kirjaansa peräjälkeen vahvasti suosituksesta, joka tuli omalta bisnesjohtaja esikuvaltani. Olisin halunnut tehdä yhteisen esseen kirjoista, mutta ne koskettavat vähän turhan paljon erilaisia osa-alueita, joten päädyin normaaliin työskentelyyn. Tässä reflektiossa käsittelen vuonna 2000 julkaistua ja vuonna 2001 suomennettua Vallankumouksen kärjessä teosta.

 

Kirjan alussa heräsi ajatus kapinan herättämisestä tai ainakin uusien ajatusten kauppaamisesta ehkä hieman liian vahvasti omat tarkoitusperät mielessään mutta hyvä kirja herättää ajatuksia. Kirja jakaa vallankumouksen neljään osa-alueeseen, jotka aion perusteellisesti käsitellä ja toivottavasti sen jälkeen mielessä on myös muutakin kuin kapinointi ja muiden ajatusten kääntäminen kohti omiaan.

 

  1. Vallankumouksen kohtaaminen

– Edistyksen loppu, kasvavat odotukset ja aleneva tuotto

  1. Vallankumouksen havaitseminen

– Liiketoimintakonseptin uudistaminen ja ole oma näkijäsi

  1. Vallankumouksen sytyttäminen

– Yritysten kapinalliset ja Anna palaa! Kapinaan!

  1. Vallankumouksen ylläpitäminen

– Harmaahapsiset vallankumoukselliset, sääntöjä innovoinnin ja uudistumisien suunnitteluun sekä uusi ratkaisu innovointiin ja uudistumiseen.

 

Aloitan purkamisen normaaliin tapaan ensimmäisestä kohdasta, edistys on alkanut hidastumaan ja yritys on alkanut huomaamaan, että takaa tulevat yritykset saavuttavat markkinajohtajan nopeasti. Vallankumous alkaa normaalisti ihmisten mielissä eli ensimmäisenä uudella tapaa toimivat yritykset hyökkäävät kohti markkinoita ja asiakkaita, normaalit ihmiset pystytään manipuloimaan valtavilla kampanjoilla mukaan ja eri lailla tehdyt asiat muodostavat uutuuden viehätystä lemuavan paketin. Seuraavaksi alkaa työntekijöiden kosiskelu, johon kuuluu suorat työtarjoukset tai puskaradion avulla leviävät tarinat siitä miten uuden tulokkaan tallissa palkka, edut ja oman työn merkitys kasvaa.

Lopulta tapahtuu markkinaheilahdus, jos tulokas on tarpeeksi merkittävä eikä vain epäluotettava visionääriyritys. Vallankumouksen tehnyt vie omaisuutta muilta toimijoilta ja se myös edistää kapitalistista ajatusta siitä, että jokaisella on mahdollisuus rikastua ja vielä jos haluaa Suomen ottaa esimerkiksi niin naapurin kustannuksella.

 

Seuraava askel saattaa ohjata heikommat pyrkyrit väärään suuntaan, kasvavat odotukset toimintaa kohtaan verrattuna alenevaan tuottoon, kun kaikkea halutaan kasvattaa. Samaan aikaan kun yritykset yrittävät päästä karkuun alenevaa tuottoa, he alkavat järjestää täysin kestämättömiä fuusioita ja sen avulla yritetään estää markkinoiden muuttuminen tai osakkeiden takaisinostaminen, käsitteenä sitä kutsuttiin kirjassa nimellä jättifuusio. Ei kuitenkaan sovi ymmärtää väärin, jokainen liiketoimintamalli vie jossain vaiheessa toiminnan alenevan tuoton pisteeseen mutta nyt keskustellaan vallankumouksellisten toimintatapojen luomisesta muuttuvia tilanteita tai yrityksen asemaa uhkaavia tekijöitä vastaan. Ensimmäinen kokonaisuus loppuu kysymykseen ’Mitä tarvitaan, että yrityksesi keksisi itsensä uudelleen?’. Itse haluaisin kuitenkin kysyä, että mitä tarvitaan, jotta voit potkia yrityksesi siniselle merelle etkä vain antaa yrityksen itse luoda nahkaansa uudelleen, toiset ovat toivojia ja toiset tekijöitä, ei kaikille sovi samat toimintatavat.

 

Seuraavaksi käsittelyvuoron saa vallankumouksen havaitseminen, uusien liiketoimintamallien mukana tulee enemmän mahdollisuuksia kuin ihmiset ehkä edes käsittävät koska ne kyllä korvaavat vanhat mallit mutta luovat myös täysin uusia mahdollisuuksia, aloja ja jopa tuotteita mukanaan. Samaan aikaan kun lähdetään luomaa nahkaa uudelleen ja kirjaamaan uuteen malliin kuuluvia asioita pitäisi rinnalle nostaa toinen valkotaulu, johon kirjattaisiin pelkästään aihealueita, joissa yritys ei ole edes käynyt. Mitä suurempi yritys on kyseessä, sitä suuremmat haasteet tietenkin tulee olemaan suurten muutosten äärellä mutta yrittänyttä ei laiteta. Koska kirja on jo hieman vanha siinä näytetyt, grafiikat olivat jopa yllättävän tuttuja itselleni, ne kuuluvat liiketoimintamallien muutostöihin, kehittämiseen ja jopa luomiseen. Yksinkertaiset pallomallit todistavat kiistattomasti tietynlaiset lainalaisuudet, jotka eivät ole edes 15 vuoden aikana muuttuneet vaan kenties alkavat tekemään uutta tulemista koska ihmiset ja yritykset ovat alkaneet hakea turvaa konservatiivisista asioista korona-aikana.

 

Kirjan kolmas kokonaisuus on vallankumouksen sytyttäminen, hieman kuulostaa hommalta, jota olen saattanut jo harrastaa Tiimiakatemia aikana, hyvässä ja pahassa. Teen paljon lietsontaa, jotta pystyn erottelemaan ihmisiä ja ajatuksia toisistaan, en halua, että kukaan leimautuu vain yksinkertaisten asioiden perusteella, yleensä kun puun sytyttää tuleen ensimmäisenä siitä karkaavat linnut ja muut eliöt. Vahvat persoonat pystyvät aloittamaan muutoksen tuulia ja vallankumousta monet eri yritykset kaipaavatkin etenkin viimeisen vuoden jälkeen, voisiko tämänkaltaiselle konsultille olla käyttöä? Kun vanhat liiketoimintamallit palavat ja katoavat tuhkana tuuleen herää kysymys, mitä nyt? Vallankumoukselliset ottavat tässä vaiheessa tilan haltuunsa ja alkavat konkreettisesti muuttamaan asioita, osalle se tarkoittaa jopa potkuja mutta toisille se avaa ovet ja ikkunat rahavirroille sekä henkisen vapauden alkaa toteuttamaan omia vahvuuksiaan. Tässä kirjan osassa, tarkastin spotifyn ja varmistin että kuuntelen musiikkia enkä jotakin podcastia koska termit ja opit alkoivat puhuttelemaan todella vahvasti. Olen pitkän tovin jo ajatellut, että Tiimiakatemia kaipaa jotain sellaista potkua, jota valmentajat eivät kykene antamaan ja toisaalta taas se on meidän opiskelijoiden vastuulla, jos haluamme että opinahjon maine kantaa meitä mahdollisimman pitkälle työelämässä. Nyt ainakin olen löytänyt kirjallisen teoksen omien väitteideni tueksi enkä vain kuulostaa ärsyttävältä ja kaikesta valittavalta tapaukselta.

 

Viimeinen osa-alue on ylläpitäminen, miten vallankumous, joka on tuotu pitkältä takamatkalla käyttöön ja mahdolliseen menestykseen tulee pysymään tehokkaana ja validina vaihtoehtona toteuttaa liiketoimintaa eikä jokaisen vallankumouksen jälkeen vain jäädä odottamaan uutta. Varmasti yksi suuri tekijä tulee ihan valtioiden vallankaappauksista, jos on tarpeeksi ihmisiä samaa mieltä sen toteuttajien kanssa, se jää voimaan, elämään ja käyttöön. Viimeinen kokonaisuus kirjassa alkaa surullisenkuuluisasti koska siinä käsitellään vahvasti Enron-yhtiötä, joka on asiantuntijoiden mukaan maailman suurin konkurssi, talouspetos ja vehkeily. Sama se mitä tapahtui kirjan kirjoittamisen jälkeen, kun kaikki paljastui mutta miten on mahdollista, että yksi yritys voitti 6 kertaa peräjälkeen vuosina 1996–2001, Yhdysvaltojen innovatiivisimman yrityksen palkinnon ja tuhoutui alle vuodessa. Siellä on tehty paljon oikein mutta Enron myös kuvastaa kirjan maalaamaa tarinaa, syntyi fuusiosta, valtasi markkinat, sytytti vallankumouksen, valtasi kaikki kilpailijansa ja lopulta ylläpitäminen kostautui, joka johti täydelliseen tuhoutumiseen. Vallankumouksen jokainen askel on tärkeä mutta silti viimeistä steppiä ei sovi unohtaa ja se saattaa jatkua jopa koko yrityksen loppuhistorian ajan.

 

Haluan mainita muutaman asian loppukaneetissa, ei, en suosittele kirjaa yhdellekään Tiimiakatemialaiselle, koska se vain yksinkertaisesti on liian vaikea. Kauppakorkeassa opiskelevat saattaisivat osua paremmin aihealueeseen mutta samaan hengenvetoon mainitsen, että ei niillä puliukoilla riittäisi läheskään ymmärrys tähän. Minä sain kirjasta päänsärkyä, innostusta, ymmärrystä ja vitutusta. Akatemia on hyvä paikka alkaa luomaan vallankumousta mutta vaikea tällä hetkellä nähdä, että jos yrittäisi auttaa Akatemiaa kehittymään paremmaksi paikaksi siitä saisi mitään muuta kuin haukkuja peräänsä. Toisaalta vallankumouksellisia muutosajattelijoita pelätään aina ennen kuin he ovat saaneet ihmismassat taaksensa.

 

Entä Sawake? Sillat palaa ja kohta varmaan itse Jari Sillanpää tulee tuikkaa mestat palamaan. Vitsit vitseinä, vallankumous tulee tapahtumaan tekemisen osalta ja kaikki ei varmasti tule pysymään mukana. Näen asian koko ajan enemmän positiivisena työskentelyn kannalta mutta ryhmädynamiikan, tiimityöskentelyn periaatteiden ja omien periaatteiden mukaan isona miinuksena.

You May Also Like…

Digimarkkinointi

Pääsin viimein digimarkkinointikirjan kimppuun, joka on pitkään kulkenut lukulistallani mistään sitä löytämättä....

Intohimona brändit

Tämä kirja päätyi reflektoitavaksi nyt, sillä brändit ja niiden kilpailu on ollut viime vuosina todella kovassa...

0 kommenttia

Lähetä kommentti