Tunnelmajohtaja

Lähdeteos: Tunnelmajohtaja

Lähdeteoksen kirjoittaja: Marjo Rantanen

Teoriapisteet: 3

”ihmiset eivät muista, mitä olet sanonut. Ihmiset eivät muista, mitä olet tehnyt. Mutta ihmiset muistavat tunteen, jonka olet saanut heissä aikaan.”


Mitä tuot paikalle, kun saavut tilaan? Tunnelma luodaan usein yhdessä, mutta ryhmässä voi olla henkilöitä, jotka muuttavat huomaamattaan tai tietoisesti tilanteen tuntumaa. Marjo Rantasen kirja Tunnelmajohtaja (2018) pureutuu siihen, miksi tunnelma on niin tärkeää työelämässä ja mitä tunnelmajohtaminen vaatii. Tunnelma, on yhdistelmä tunteita, ajatuksia ja aistihavaintoja. Mitä tunnemme vaikuttaa, siihen millaisia ajatuksemme ovat. Jos olemme nousseet aamulla väärällä jalalla sängystä, seurauksena ajatuksemmekin ovat luultavammin negatiivisempia. Olen usein elämän erilaisissa tilanteissa toiminut tunnelmajohtajana, vaikka en sitä ole hetkessä ymmärtänytkään. Rantanen käsitteli kirjassaan myös 16 persoonallisuutta – testiä, jota verrattiin tunnelmajohtamisen tyyliin. Olen tehnyt testin useamman kerran erilaisissa elämäntilanteissa, ja tulos on aina ollut sama, vaikka olisinkin mielestäni vastannut aivan eri tavalla, kuin aiemmin. Mikään persoonallisuustesti ei todellakaan kerro koko totuutta, mutta eri testien tuloksia on aina mielenkiintoista verrata toisiinsa.


Arkkitehti – perusteellisesti luova


”Mikään ei pysäytä oikean asenteen omaavaa, saavuttamasta tavoitteitaan”


Samaistuin moneen asiaan kyseisen persoonallisuustyypin piirteistä. Kaipaan elämään järjestystä ja rakennetta, myös luon usein sopivia malleja toimintaan. Toisaalta arkkitehtiä kuvailtiin myös henkilöksi, joka ei ota ympäristön fiiliskysymyksiä tai tunnelmaa huomioon. Tämän koin olevan ristiriidassa omien ajatusten kanssa, koska olen monessa tilanteessa hyvin empaattinen ja osaan lukea ihmisten tunteita.


Tunnelmajohtajana arkkitehti luo rakenteita, menettelytapoja ja kannustaa ihmisiä itsensä johtamiseen, koska arvostaa toiminnan vapautta. Koen olevani todellinen rakenteiden luoja ja tarvitsen usein järjestystä toimiakseni. Samalla toisessa ääripäässä on luovuus, joka näkyy kaikessa tekemisessä ja toiminnassa. Haen kaaoksen keskellä punaisia lankoja joihin tarttua. Olen usein ratkaisukeskeinen ja luotan myös omaan logiikkaan aika vahvasti. Samaistuin myös tämän persoonallisuustyypin alla kehityshaasteisiin, joita oli mm. kriittisyyteen ja kyynisyyteen taipuminen. Koen välillä palautteen antamisen haastavaksi, varsinkin positiivisen. Minussa on myös perfektionistin vikaa, enkä aina osaa päästää irti suoritettavista tehtävistä.


Pohdin myös tätä kirjaa lukiessa paljon, sitä mitä saapuu tilaan, kun tulen paikalle? Olen usein tekemisen ytimessä ja koen, että omilla teoilla on vaikutusta tunnelmaan. Uskon, että tuon mukanani ystävällisyyttä, varmuutta ja järjestystä. Olen myös aika nauravainen ihminen, varsinkin jos koen ympäristön varmaksi ja ihmiset ympärilläni tutuiksi. Tiedostan, sen miten oma asennoituminen ja tunteet vaikuttavat tiimiin. Samalla olen aika varautuvainen ihminen ja minuun voi olla vaikea tutustua, koska luottamuksen rakentaminen on hidasta. En aina näytä kaikkia omia tunteita herkästi, se vaikuttaa myös siihen, miten luon tunnelmaa ympärilleni. Esimerkiksi omassa tiimissä en ehkä osaa täysin edes näyttää kaikkia negatiivisia tunteita muille. Koen, että jos minulla sattuisi olemaan huonompi päivä ja olisin vähän poissaoleva, näkyisivät oman mielialan vaikutukset tunnelmassa.


Millainen on tiimin tunnelma?


Viimeisimmässä treeneissä palasimme toimintahäiriöiden äärelle ja sivusimme myös persoonallisuustestejä, jotka teimme ennakkotehtävänä. Olemme tänä syksynä saapuneet sen kivisemmän tiimin kehitysvaiheen äärelle, kun vaaleanpunaiset lasit on viimein laskettu alas kasvoilta. Tämä kasvukipuisuus on näkynyt tietysti myös tunnelmassa. Tunnelma on joissakin tilanteissa niin sanotusti lässähtänyt, kun on päästy epämiellyttävien ja arkojen asioiden äärelle. Välillä tuntuu, että kiertelemme ja kaartelemme, enkä välttämättä saa kunnolla kiinni todellisista ongelmakohdista. Haasteena on luoda turvallinen ilmapiiri, jossa jokainen kokee, että kykenee tuomaan aratkin ajatukset esille. Junnaamme välillä paikallamme ja samalla tunnelman tuntu muuttuu. Olemme keskustelleet paljon turvallisen ilmapiirin luomisesta, kaikki tiimin jäsenistä eivät vielä koe, että luottavat tarpeeksi vielä muihin. Tämä myös ajaa tiimiä pienempiin ryhmiin, joka nostaa yksilöiden välille korkeampia muureja.


Isossa tiimissä haasteena myös on se, että eri kommentit voi kokea kuudellatoista hyvin erilaisella tavalla. Sosiaalisten tunteiden tunnistaminen ja ymmärtäminen vaatii jokaiselta panostusta. Hyvä tunnelma lisää tuottavuutta, tehokkuutta ja asiat eivät jää junnaamaan paikalleen. Tällöin energia pysyy myös oikeissa asioissa, keskitytään enemmän ratkaisuihin, kuin ongelmiin. Kun sosiaaliset tunteet on huomioitu, pääsemme paremmin monipuolisten ratkaisujen äärelle ja näemme ympärillämme enemmän kasvumahdollisuuksia, kuin esteitä. Tunnelmaan vaikuttaa myös palautteen antaminen. Esimerkiksi treeneissä hyvin harvoin annetaan tarpeeksi rakentavaa palautetta, vaikka se on hyvin tärkeää kehityksen kannalta. Palautteen antamiseen pitäisi löytää kaikille sopiva malli ja sitä pitäisi lähestyä myös tunnelman näkökulmasta. Tunnelmajohtaja kirjassa palataan myös siihen, miten palautteen antamisen pitäisi olla dialogia. Palautteen annossa on hyvä olla selkeät raamit ja on hyvä alleviivata kehitystilanteessa sitä, että olemme samalla puolella.



Ryhmädynamiikka


Pohdin kirjan jälkeen paljon myös ryhmädynamiikan kehittymistä ja sen toimintaa. Rantanen esitteli tiimin tunnelman kaavan. Hyvä ryhmädynamiikka tuo tiimille energiaa ja puhaltaa hiillokseen eloa. Tärkeää olisi ensimmäisenä selvittää ryhmän alkuperäinen tarkoitus, mitä tiimin odotetaan saavana aikaan ja miksi se on olemassa. Tiimin tunnelman kaavan alla esitellään syitä, sille miksi ryhmän tunnelma lässähtää. Usein tunnelman hiipuminen johtuu siitä, että yhteistä haastetta ei ole. Syyseuraussuhteita ei verrata tiimin taipumuksiin ja siihen mitä tiimin odotetaan saavan aikaan. Tiiminä olemme hakeneet yhteistä päämäärä ja tekemisen syytä. Tiimimme toiminnan tyyli on luultavammin intuitiivisen ja tunteellisen välillä. Idearikkaus on iso vahvuus, mutta välillä tasapaino ajattelun ja tekemisen välillä uupuu. Jos tilanteen johtamisessa tai tiimin välisissä henkilökemioissa on haastetta, tehtävien ja tavoitteiden hahmottaminen vaikeutuu entisestään. Omassa tiimissä tärkeää nähdä yhteiset taipumukset ja tarkoituksemme. Näiden kahden osa-alueen välissä on kohta, jossa voidaan hyödyntää vahvuuksia. Omassa tiimissämme on hurjasti potentiaalia ja vahvuudet ovat päässeet loistamaan joissakin tilanteissa. Osa peruspalikoista hakee kuitenkin vielä paikkaansa ja kehittyminen vie aikaa.



Vastauksia ja ratkaisuja? Miten kehittyä?


Luvussa ihmiset ja vuorovaikutus sai hyviä vinkkejä ihmisten välisiin tilanteisiin. Rantanen käytti termiä ”kun tapahtuu ihmiset”, eli sitä mitä ihmeellisiä asioita voidaan saada aikaan, kun innostus tarttuu. Kirjassa esitetään paljon apukysymyksiä, jotka auttavat tunnelman kehittämisessä. Miten esimerkiksi reagoimme erilaisissa vuorovaikutus tilanteissa kommenteihin? Minkälaisia kuuntelijoita olemme? Miten oma läsnäolomme vaikuttaa tunnelmaan? Millaiset ovat omat vuorovaikutustaidot?


Lennokkaan ja innostavan tunnelman seurauksena tapahtuu ihmeitä. Rantanen on myös kirjan aikana esitellyt tunnelmajohtajan muistilistaa, jonka avulla on helpompi ymmärtää tunnelman toimintaa ja sen vaikutuksia.


Kokosin tähän listaan joitakin nostoja, jotka painuivat mieleen.

  • Tunnelma on hetkien luomista. Jos luominen onnistuu pystymme yltämään ihmeisiin
  • Luottamus auttaa onnistumaan, voit itse vaikuttaa turvallisen ilmapiirin luontiin
  • opettele kuuntelemaan ja tunnistamaan tunnelman ongelmat (esim. muutokset, sosiaaliset loukkaukset”)
  • Panosta viestintään, huomio erilaiset tyylit (esim. introvertti, ekstrovertti)
  • Huomio erilaiset taipumukset toimia erilaisissa tilanteissa (esim. intuitiivinen, käytännöllinen, tunteellinen yms.)
  • Omien ja muiden tunteiden kuuntelu. Olenko myötätuntoinen itseäni ja muita kohtaan?
  • Tunnelmaa kannattaa mitata ja seurata
  • Ole kiitollinen ja näytä se myös muille.

    Haluan viedä ajatukset tunnelmasta koko tiimille ja tämä kirja oli kyllä todella hyödyllinen. Heräsi paljon ajatuksia, joita en mitenkään kaikkia saanut tähän tekstiin rutistettua. Suosittelen ehdottomasti muidenkin luettavaksi!




You May Also Like…

Digimarkkinointi

Pääsin viimein digimarkkinointikirjan kimppuun, joka on pitkään kulkenut lukulistallani mistään sitä löytämättä....

Intohimona brändit

Tämä kirja päätyi reflektoitavaksi nyt, sillä brändit ja niiden kilpailu on ollut viime vuosina todella kovassa...

0 kommenttia

Lähetä kommentti