Perttu Pölösen kirja Tulevaisuuden lukujärjestys käsittelee tulevaisuudessa tarvittavia taitoja. Pölösen näkemyksen mukaan seuraava iso muutos tai vallankumous tämän nykyisen teknologisen vallankumouksen jälkeen on inhimillinen vallankumous. Teknologia on kehittynyt ja kehittyy eksponentiaalista vauhtia ja voittaa meidät ihmiset nyt ja tulevaisuudessa todella monissa tehtävissä. Kirjassa Pölönen pohtii sitä, mitkä asiat erottavat meidät kuitenkin koneista ja mitä ovat ne asiat mitä meidän kannattaisi opetella ja mihin laittaa resursseja nyt, jotta pärjäisimme tulevaisuudessa.

Kirja on jaettu 12 eri aihealueeseen, jotka ovat Pölösen mielestä tulevaisuudessa tarvittavia taitoja:

• Tulevaisuus ja teknologiat
• Uteliaisuus ja kokeilu
• Luovuus ja improvisaatio
• Ongelmanratkaisutaidot ja sopeutuminen
• Intohimot ja luonne
• Kommunikaatio ja tarinankerronta
• Kriittinen ajattelu ja tulkinta
• Yrittäjyys ja tiimityöskentely
• Pitkäjänteisyys ja kärsivällisyys
• Hyvinvointi ja itsetuntemus
• Myötätunto ja rehellisyys
• Moraalinen rohkeus ja etiikka

Asiat, jotka itselleni ensimmäisenä näistä pisti silmään:

Tulevaisuus ja teknologiat

Tulevaisuus ja teknologia ovat aiheita mitkä minua on aina kiinnostanut, ja jotka kiinnostavat myös tällä hetkellä. Olin vuoden 2021 Spotlight-tapahtumassa kuuntelemassa Ilkka Halavan puhetta (josta olen kirjoittanut reflektion aiemmin) ja sen myötä innostuin vielä enemmän tulevaisuudesta ja tulevaisuuden tutkimuksesta. Halusin lukea aiheeseen liittyen jotain kirjoja ja siitä syystä tämä Perttu Pölösen kirja päätyi kirjalistalleni. Haluan olla mukana ottamassa haltuun uusimmat teknologiat ja oppia hyödyntämään niitä omissa töissäni. Jos yrittää pysyä edes hieman kärryillä mitä tulevaisuudessa tulee tapahtumaan ja minkälaisia uusia teknologisia työkaluja saamme käyttöömme, on mahdollista saada pieni etulyöntiasema, kun on ensimmäisten joukossa hyödyntämässä niitä. Seuraan paljon etenkin YouTuben kautta mitä uusia innovaatioita kehitetään esim. älylaitteiden (puhelimet, tietokoneet, älykotilaitteet yms.) saralla.

Nyt taas tekoäly on noussut pöydälle varmaan lähes jokaisella työpaikalla ja koululla jollain tavalla. ChatGPT on luonut helpon tavan lähestyä, kokeilla ja hyödyntää tekoälyä erilaisissa tehtävissä sisällöntuotannosta ideointiin ja koodaukseen. Itse olen hyödyntänyt tuota tekoälyä jo paljon erilaisissa tehtävissä niin ideoinnissa kun valmiiden markkinointimateriaalien tuottamisessa. Kun tuo OpenAI:n kehittämä ChatGPT julkaistiin ja ihmiset tajusivat kuinka tehokas, se on monissa tehtävissä, nousi otsikoihin keskustelua siitä, pitäisikö sen käyttö kieltää tai estää esim. kouluissa, jotta oppilaat eivät käytä sitä esseiden kirjoittamiseen. Mielestäni sellaiset toimenpiteet olisivat tyhmiä. Tällainen uusi työkalu ei muuta ihmisen perusluonnetta. Aina on ollut ja aina tulee olemaan ihmisiä ja oppilaita, jotka yrittävät huijata järjestelmää ja lunttaavat, valehtelevat ja menevät sieltä mistä aita on matalin. En usko, että uusien innovaatioiden ja työkalujen käytön kieltäminen tai estäminen ratkaisisi tai muuttaisi mitään.

Mielestäni Tiimiakatemialla asiaan suhtauduttiin juuri oikealla tavalla. Kieltämisen sijaan kehotettiin tutustumaan, kokeilemaan ja hyödyntämään ChatGPT:n mahdollisuudet ja lukemaan aiheesta kirjallisuutta. Tätä kautta voimme oppia hyödyntämään tekoälyä omassa työssämme ja oppia mitä mahdollisuuksia se luo tulevaisuuden työelämään. Itse aion opetella ja opiskella tekoälystä enemmän kirjojen, artikkelien ja podcastien muodossa, sillä aihe kiinnostaa ja tiedän, että tulevaisuudessa siitä on paljon hyötyä. Tätä kautta voin myös mahdollisesti tulevaisuudessa konsultoida aiheeseen liittyen yrityksiä asiantuntijana.

Ongelmanratkaisutaidot ja sopeutuminen

Maailma on aina muuttunut mutta muutosten nopeus on kasvanut myös koko ajan. Siksi sopeutuminen on myös tulevaisuuden lukujärjestyksen listalla. Sopeutumista ainakin Tiimiakatemialla on päässyt harjoittelemaan. Pienessä (välillä isommassakin) kaaoksessa ja usein vaihtuvien toimintatapojen keskellä tiimiyrityksen ja useiden projektien pyörittäminen vaatii paljon ongelmanratkaisutaitoja ja sopeutumiskykyä. Siinä mielessä on hyvä asia, ettei kaikki ole ihanan selkeää. – Eipä se varmaan ole tulevaisuudessakaan.

”Ennen pärjäsi se, joka sai parhaat arvosanat ja tutkinnot, nyt pärjää se, joka sopeutuu nopeimmin”

Muutaman viime vuoden aikana olemme kokeneet monenlaisia arkea ja elämäämme rajustikin muuttavia asioita. Korona-aikana huomasi miten tärkeää sopeutumiskyky ovat. Yritykset, jotka osasivat nopeasti sopeutua tilanteeseen ja mukauttaa liiketoimintansa siihen pärjäsivät jopa paremmin kuin ennen koronaa. Tämän merkitys oli toki suurempi aloilla, jonka perusliiketoimintaan koronarajoitukset vaikuttivat eniten tai minkä toiminnan ne jopa keskeyttivät.

Itse koen, että omat ongelmanratkaisutaitoni ovat hyvät. Vahvuuteni koulussa on ollut aina loogiset ja selkeät asiat kuten matemaattiset aineet. Lisäksi ongelmanratkaisutaitoni ovat kehittyneet vuosien aikana tapahtumatekniikkahommia tehdessä. Lähes jokainen työpäivä tuolla alalla sisältää paljon ongelmanratkaisua. Äänihommissa ongelma on usein se, ettei ääni kuulu tai äänessä on häiriötä. Tämä ongelma pitää tietenkin ratkaista ja usein nopeasti sillä usein tapahtumia rakentaessa aikataulut ovat suht. tiukat. Usein fiksuin ja nopein tapa lähteä ratkomaan ongelmaa tekniikkahommissa on aloittaa signaalin jommastakummasta päästä ja järjestelmällisesti lähteä kokeilemaan ja selvittämään missä kohtaa jokin asia ei toimi. Äänitekniikassa erilaisia kaapeleita ja laitteita äänen kulkiessa mikrofonista kaiuttimiin voi olla hyvin paljon ja missä tahansa kohtaa tuon matkan varrella saattaa olla rikkinäinen osa, väärin kytketty piuha tai säätönuppi väärässä asennossa. Siksi ongelman ratkaiseminen ja selvittäminen selkeässä järjestyksessä on fiksuinta.

Tätä samaa tapaa ja toimintamallia voi hyödyntää hyvin myös monissa muissa asioissa tekniikkahommien ulkopuolella. Suuremman ongelman pilkkominen pienempiin osiin ja ydinsyiden etsiminen on tärkeää. Monialainen tiimi voi olla isompien ongelmien ratkaisuissa avuksi esim. projektityöskentelyssä. Näin saadaan erilaista näkökulmaa ja eri alojen tuomia toimintatapoja. Kirjassakin mainitaan siitä että kaikkien meidän olisi hyvä opiskella vähän koodaamista, lakia, taidetta ja puutarhanhoitoa, sillä kaikilla näillä on erilainen tapa lähestyä ongelmaa ja se voi auttaa ongelmanratkaisussa.

Yrittäjyys ja tiimityöskentely

Yrittäjyys ja tiimityöskentely -kappale oli toki mielenkiintoinen ja kiinnosti, sillä sitä me täällä Tiimiakatemialla opiskelemme. Itse olen toiminut virallisesti yrittäjänä jo 7,5 vuotta ja olen Isältäni jossain määrin oppinut yrittäjämäisen ajattelun. Yrittäjyysmäisyys korostuu juuri silloin kun kilpailu työpaikoista on kovaa. Yrittäjämäiset taidot kuten omien taitojen tai idean kehittäminen kaupalliseksi palveluksi, sekä omien vahvuuksien ja ominaisuuksien myyminen ovat tärkeitä taitoja tulevaisuudessa ja saattavat olla ratkaisevia kilpailussa työpaikoista. Yrittäjyys on itselleni opettanut näiden taitojen lisäksi myös vastuunottamista ja oma-aloitteisuutta sekä itsensä johtamista. Tiimityöskentely on meille Tiimiakatemialaisille perustaito ja se minkä ympärille kaikki Tiimiakatemialla rakentuu. Ymmärrämme sen tehon ja hyödyt, mutta vasta kun on vieraillut muissa työ- tai kouluyhteistöissä, on tajunnut, kuinka hieno taito ja kulttuuri se on. Tiimissä on voimaa.

Hyvinvointi ja itsetuntemus

Tulevaisuuden muuttuvassa ja arvaamattomassa ympäristössä hyvinvointi ja itsetuntemus auttavat meitä selviämään paremmin. Hyvän itsetuntemuksen avulla voimme sietää paremmin epävarmuutta. Maailma kehittyy ja muuttuu vauhdilla. Kirjassa puhutaan siitä, että yksi mielenterveyden kulmakivistä on hallinnantunne. Yleisesti haluamme pystyä kontrolloimaan tulevaisuuttamme omilla valinnoillamme ja tuntea että se on meidän käsissämme. Varmuus tulevaisuudesta auttaa meitä pysymään onnellisina. Koska työt, toimialat ja koulutus muuttuvat emme enää voi olla yhtä varmoja eri valintojemme merkityksestä tulevaisuudessa. Jos aiemmin on voinut suunnitella elämän ja urapolkunsa varmemmin niin tulevaisuudessa se ei välttämättä ole mahdollista. Sen takia taito osata päästää irti pakottavasta kontrollintunteesta ja luottamus tulevaisuuteen voivat auttaa meitä voimaan henkisesti paremmin. Omasta fyysisestä ja henkisestä hyvinvoinnista huolenpitäminen auttaa meitä jaksamaan ja selviytymään muutoksessa ja arjen keskellä.

Lopuksi

Kirja sisälsi mielenkiintoisia ajatuksia ja lähestymistapoja eri aiheisiin, mutta samalla monet neuvot olivat aika geneerisiä tai jopa kliseisiä. Ehkä se johtuu siitä, että Tiimiakatemialla näihin moniin teemoihin on törmännyt eri projekteissa ja peruskursseilla. Mitä tästä kirjasta vien sitten käytäntöön? Pidän huolta itsestäni ja hyvinvoinnistani, pyrin pysymään muutoksen mukana ja sopeutumaan sekä kehitän itseäni jatkuvasti.