Miksi?

Aloitetaan tämä reflektiokin kunnolla kysymällä, miksi? Syitä on useampiakin. Tietenkin, kun kyseessä on ostoprosessin ja päätösten psykologia, mielenkiintoni alkaa lämmetä. Mutta kiinnostus perusteorientoitunutta liiketoimintaa kohtaan on peräisin myös syvällisestä ajattelutavastani. Yleisellä tasolla elämän asioita on hyvin miellyttävä prosessoida syvän ajattelun kautta, joten voisi kuvitella saman pätevän liiketoimintapainotteisten asioiden osalta. Lisäksi kaikki projektini ja mahdolliset tulevat projektit voivat hyötyä tästä vallattomasti. Sen lisäksi, että arvoilla ja uskomuksilla saa vedottua asiakkaan syvempään ajatusmaailmaan, löytää itsekin toiminnalle tarkoitusta ja merkitystä. Jatkossa sama pätee tiimin toimintaan.

Perusperiaatteena on siis tavoitella määrätietoista, tarkoituksellista toimintaa. Tätä jarruttaa huomattavasti rahan tai julkisuuden tavoittelemisen obsessio, joka nykyään on valtavan tuttu ilmiö. Monesti on joutunut itsekin kyseenalaistaa omaa ajattelua, kun on ensimmäisenä tullut projektin perimmäistä missiota mietiskellessä mieleen, että no, rahaahan tällä tavoitellaan. Toisaalta kuitenkin liiketoiminnan perustavanlaatuinen tarkoitus taloudessa on tuottaa tulosta omistajille. Näin syntyy ristiriita. Kuulin joskus hauskan sanonnan; jos bisnes ei tuota rahaa, se on harrastus. Tähän päästään myöhemmin pureutumaan lisää skeittikaupan osalta.

Suunnittele, menesty

Yhtenä päällimmäisenä asiana kirjasta jäi mieleen teoriointia suunnitelmallisuuden merkityksestä menestykseen. Esimerkkinä kirjassa käytettiin amerikkalaista ja japanilaista ajoneuvovalmistusprosessia. Amerikassa autojen paneelit ja paneelien välit pamautettiin symmetrisiksi kuminuijalla työntekijän toimesta, kun taas Japanissa sovitus ja mitat viilataan suunnittelutoimiston puolella etukäteen. Jos ei muuta, niin tämä ainakin antoi vielä pykälän lisää syihin suunnitella toimintaa tarkasti. Osittain näinkin pienellä faktalla näkyikin vahvaa vaikutusta projekteissani jo Siivouspalvelun osalta. Lähdimme suunnittelemaan projektia alusta alkaen tarkemmin ja kirjallisesti.

Tämän myötä saimmekin kaivettua projektille luomiselle todellisen syyn, jonka ansiosta koko touhu alkaa kuulostaa vähemmän ankealta jo. Haluamme tarjota ihmisille siivousapua ilman, että asiakkaan tarvitsee epäröidä työn hinnasta tai laadusta. Sekä haluamme poistaa yleisen kynnyksen siivouspalvelun ostamisessa, kehtaamisen osatekijän. Monilla potentiaalisilla asiakkailla tulee ensimmäisenä mieleen, että eihän tänne siivoojaa kehtaa ottaa, tai vähintään täytyy siivota itse ensin. Tämän ominaisuuden aidosti haluamme korjata suomalaisessa yhteiskunnassa.

Perusteluasiaa ja hauskoja vertauskuvia

Viimeisimmät lukemani kirjat, tämä mukaan lukien, ovat tukeneet ja tietyllä tapaa ohjanneet ajatusmaailmaani enemmän perusteellisuuden suuntaan. Perusteellisella tarkoitan yksityiskohtaisempaa strategisointia ja yleisestikin laadukasta työnjälkeä projektityylisessä toiminnassakin. Toki myös tämän kirjan myötä perusteellinen tarkoittaa myös toiminnan olemassaolon perusteluja, tai niiden kunnollista laatimista. Mielestäni työnteon suhteen omaan tepsivän vastuuntuntokyvyn sekä työmoraalin, mutta ne ovat kenties vielä jääneet verhojen taakse Akatemian projektien koostamassa näytöksessä. Hiljalleen alan tuntea palojen loksahtavan paikoilleen näidenkin osalta. Lyhyen aikavälin paikkaukset ja niksit eivät pitkälle vie. Toisin sanoen ei ole oikotietä onneen.

Markkinointi on kuin kengännauha ilman kenkää. Pelkästään tämä on lyhyen aikavälin ratkaisu, jota olen huomannut toistavani liiankin usein viime aikoina. Markkinointi on kullan arvoinen työkalu kaikkine nyansseineen, mutta ilman eräänlaista inhimillisyyttä projektit eivät elvy pelkällä markkinoinnilla. Uskon vahvasti siihen, että liiketoiminnan on oltava luonteeltaan jo mielenkiintoista ja huomiota herättävää, ennen kuin sen markkinointiin lykätään rahaa huolettomasti. Kenties olen asettanut omat kriteerini niin korkealle projekteihin mukaan lähtemisen osalta, että tavalliset Akatemian projektit eivät herätä tällaista uskoa ja luottamusta. Onkohan tälle tehtävissä jotain, täytyypä miettiä.

Apple-esimerkki on erinomainen todiste ihmisluonteen toiminnasta. Applen missiolla perustellaan ja luodaan yhteyttä asiakaskuntaan. Tällaiset sanomat herättävät neuronien toimintaa limbisessä järjestelmässä aivoissa, joka on vastuussa tunteiden käsittelystä. Kuten pohdiskelin aikaisemmassa esseessäni Emotional Intelligence-kirjasta, tunneajattelulla saadaan aikaan nopeatahtisia, rationaaliselta tuntuvia päätöksiä. Monesti myös tunneajattelun toiminta on tiedostamatonta, jonka takia ihminen saattaa ajatella, että wau, tämä tuotehan on tehty minulle. Niin kuluttajan kuuluukin ajatella oikein suunnitellusta ja kohdennetusta tuotteesta / yrityksestä.

Lyhytaikaiset riittämättömät ratkaisut

Samaan toksiseen lyhyen ajan ratkaisujen soppaan kuuluu pelkällä hinnalla ja alennuksilla kilpailu. Ensinnäkin se syö vaan omaa katetta. Toinen kohta ruksattu huonojen bisnesstrategiatapojen bingossa. Skeittikaupan kanssa erityisesti on tällainen ilmiö, joka varmaan on peräisin siitä pohjimmaisesta faktasta, että alustava tarkoitus toiminnalla on tukea omaa harrastuneisuutta ja sitä kautta mielenkiintoa kertyi verkkokaupan rakentamiseen ja niin edelleen. Se on hyvä alku, mutta tässä huomataan ilmiömäinen, hyvin haalea kultaisen keskitien raja merkityksellisen yrityksen ja puhtaasti talousorientoituneen yrityksen välillä.

Palatakseen alussa mainitsemaani harrastuspointtiin skeittikaupan suhteen. On totta, että se on harrastus, onhan se selvää. Ja siitäkin voi keskustella, onko harrastusta hyvä idea kaupallistaa. Vastauksia ja kommentteja näihin löytyy yhtä monta kuin ihmisiä ja harrastuksia maan päällä. Itse näen asian kahden minulle tärkeän asian yhdistämisenä, yrittämisen ja lautailuharrastuksen. Näiden kahden välinen yhteistyö voi hyvinkin olla symbioottinen suhde. Sen rakentaminen toimivaksi konseptiksi vaatiikin kärsivällisyyttä ja työtä.

Lähtökohtana tämä kyseinen harrastuneisuus on arvokas. Perusteet ovat tietyllä tapaa jo selvillä, toiminta seuraa ennemmin missiota, kuin taloudellista menestystä. Tähän täytyy vain ripotella bisnessilmää, strategisointia ja analytiikkaa päälle. Innostusta tälle löytyy kyllä runsaasti, nyt kun ei mieti koko konseptia elottoman markkinoinnin näkövinkkelistä. Onpa raikastavaa.

Tuotteistamisen kirjassa käsiteltiin paljon räätälöintityön haittoja ja heikkouksia, minkä takia koen tietynlaista sisäistä konfliktia yksilöllistämisen roolista liiketoiminnassa. Parantaisen sanat resonoivat kanssani niin vahvasti bisneksen kasvattamisen ja optimoinnin näkökulmasta, että tästä kirjasta tulleet ajatukset aidon, rehellisen luottamuksen ja yksilöllisen suhteen luomisesta asiakkaaseen ja tuotteistamisen kirjasta saadut niksit konseptoinnin viimeistelyyn käyvät sisällissotaa pääni sisällä. Kenties kuitenkin on eriteltävissä liikeideat ja niihin soveltuvat strategiasuuntaukset tapauskohtaisesti. Kuten esimerkiksi asuntoautot. Toimiala on sen verran niché ja tuotteen hinnat kuluttajamarkkinoilla suhteellisen suuret, että kaupanteon yhteydessä tulee olla tietty määrä ihmiskontaktia. Kun taas skeittikaupan osalta luottamus ja suhde asiakkaaseen tulisi syntyä jotain muuta kautta, kuin tilausten myötä. Se vaan tulisi hankalaksi ja kalliiksi, joka vahvistaa tuotteistamisen hypoteesia.

---

Fundamentaalisten periaatteiden vaikutus työnantajan roolissa

Yksi aihe alkoi myös herättää ajatuksia, ennemminkin tulevaisuuden osalta. Ihmisiä työllistävän organisaation määrätietoisuus ja yhtenäisyys, mikä homma? Päivän selvä asia on se, että yrityksen työntekijät viestivät suoraan muille ihmisille käytöksellään ja arvoillaan heitä työllistävästä yrityksestä. Siksi tärkeää onkin, että saa värvättyä yrityksen visioon ja arvoihin samaistuvaa, lojaalia sakkia. Sama kuitenkin pätee toisinkin päin. Yrityksen on pysyttävä lojaalina omille perusteellisille arvoilleen, mikäli ei muunlaista strategiaa ole kehitelty.

Arvojen ja uskomusten lopahtaminen ja laiskistuminen työnantajan kohdalla laskee työntekijäkokemusta valtavasti. Yksi ihmisen fundamentaalisimmista tarpeista työn suhteen on sen merkityksellisyys. Monesti siihen pätee juuri tällaiset arvoyhtenevyydet, mutta kun ne otetaan pois, katoaa siitä arvokas avain tyytyväisyydestä. Sitä suuremmalla syyllä on siis tärkeää rakentaa liiketoimintaa vakaalle arvopohjalle ja käyttää voimavaroja miksi-kysymyksen ja sitä ympäröivien tekijöiden hartaaseen selvittämiseen. Etenkin potentiaalisesti suuremmissa liiketoiminnoissa, kuten konepajafirmamme tapauksessa tai asuntoautoliikkeessä.

Differentiaatio

Differentiaation elementti kertoo monesti yrityksen tarkoituksellisuudesta myös. Geneerisyys omassa mielessäni, ja varmaan myös jollain tapaa teoreettisuuden merkeissä, vastaa epäaitoutta. On kuitenkin olemassa ihmisiä, jotka suosivat erikoisempia, vähemmän suosittuja asioita, uniikkeja lumihiutaleita niin sanotusti, minä mukaan luettuna. Tällaiset yksilöt erityisesti arvostavat omaa polkua kulkevia yrityksiä. Bisnesnäkökulmastakin myös tietenkin kilpailusta poikkeaminen on toivottua, siniseen mereen suosiolla.

Pieni, aito seuraajayhteisö. Täydellinen tukijoukko brändille, oli se sitten henkilön, tuotemerkin tai minkä tahansa puitteissa, on kasa aidosti kiinnostuneita faneja. Pienikin määrä todellisia seuraajia on paljon arvokkaampaa kuin suuret välinpitämättömät ihmismassat. Skeittausskenessä tällainen ilmiö yleensä mahdollistuu paikkallisuustekijän myötä. Sen osalta kaupallamme on mukava etulyöntiasema, koska toiminta on jakaantunut Jyväskylän alueella sekä Seinäjoelle. Ajan myötä pienikin yleisö voi poikia suurempia asioita.

Loppuhuipennus

Tämä reflektio oli huipentavaa jatkoa aihetta käsittelevien treenien lisäksi, jossa pohdiskeltiin enemmän esimerkiksi syitä ylipäätään Akatemialle tulemiselle ja vastaavia henkilökohtaisempia asioita. Päätin tämän esseen keskittää kuitenkin projekteihin mieluummin. Tässä vaiheessa on jo huomattavissa pysyviä ajatustavan muutoksia. Tai pikemminkin aikaisempien oivallusten sinetöimistä tämän aiheen pohtimisen johdosta. Ehdottomasti yksi kirja, mikä kaikkien tulisi lukea, edes silmäillen, läpi.