Spotlight tapahtuma 27.10-1p

Kirjoittaja: Annika Jokinen

9 joulukuun, 2021

Lähdeteos: Spotlight tapahtuma

Lähdeteoksen kirjoittaja: Annika Jokinen

Teoriapisteet: 1

Tänään Spotlight tapahtumassa Arman Alizad puhui kohtaamisen tärkeydestä. Kuinka tärkeää on kohdata toinen ihminen ihmisenä, ymmärtää hänen taustansa ja muu nykyiseen elämäntilanteeseen johtaneet asiat. Ilman ennakkoluuloja ja -asenteita pystyy syntymään aito kohtaaminen. Vaikka ymmärtää toisen tilanteen ei se silti tarkoita, että kaikki toisen teot tarvitsee hyväksyä. Ymmärtäminen ei ole yhtä kuin hyväksyminen. Aidossa kohtaamisessa ei tarvitse olla edes yhteistä kieltä, kun toisen hyväksyy sellaisenaan, voi siitä syntyä, vaikka elämänmittainen ystävyys. Kuten Armanille oli käynyt ensimmäisen suomalaisen kaverinsa kanssa. 

Arman kertoi olleensa myös aikanaan hyvin mustavalkoinen ihminen, mutta näiden erilaisten ihmisten kohtaamisen jälkeen elämään on löytynyt myös harmaan sävyjä. 

Arman puhui myös itsensä kohtaamisesta ja minäkin olen sitä mieltä, että jokaisen pitää ensin kohdata itsensä, ennen kuin voi aidosti ja puhtaan uteliaasti kohdata muut.

Itse koen, että luettujen kirjojen avulla olen joutunut kohtaamaan itseni, omat ajatusmallini ja löytämään niiden taustat ja se on helpottanut minua ymmärtämään paremmin muita ihmisiä ja sitä kautta myös harmaan sävyt ovat löytyneet minunkin elämääni. 

Oma ajatteluni on muuttunut muutaman viime vuoden aikana todella merkittävästi. Tästä ehdottoman suuri kiitos kuuluu Tiimiakatemialle, jonka kautta olen löytänyt kirjoja, jotka ovat laajentaneet maailmankuvaani ja ajatusmaailmaani huomattavasti!

Olen nykyisin paljon avarakatseisempi, huomioon ottavampi ja ylipäätään rennompi kaikessa. Kuulin ennen paljon kommentteja mustavalkoisuudestani ja myönnänkin olleeni aika tiukka ja taipumaton joissain asioissa. Ajoittain tämä piirre nostaa edelleen päätään, mutta osaan katsoa asioita yleensä sen läpi. Pyrin nykyisin enemmän miettimään asioita monelta eri kannalta, jotta en jumittuisi vain omaan mielipiteeseeni. Toki tein tätä aiemminkin, varsinkin asioissa, joissa minulla ei ollut varsinaisesti omaa mielipidettä, tykkäsin kuunnella kaikkien osapuolten mielipiteet ja muodostaa oma ajattelu ehkä niiden pohjalta, mutta nykyisin nautin aidosti kuunnella ja kuulla muita myös asioissa, jotka haastavat omia mielipiteitä. Äärimmäisen ylpeä olen oppimastani taidosta, jonka vuoksi minun ei enää tarvitse alkaa väkisin väittelemään kenen mielipide on oikea. Olen oppinut olemaan hiljaa, vaikka olisinkin eri mieltä ja valitsemaan taisteluni. Lisäksi olen ymmärtänyt, että vaikka toinen olisikin eri mieltä, se on hänen oikeutensa, minun ei tarvitse kääntää hänen päätään olemaan minun kanssani samaa mieltä. Uskon, että nämä ovat jopa suurimmat opit, joita olen tämän opiskelun aikana saanut.  

Olen kasvanut lapsuuden isän kanssa, jonka ajatusmaailma on hyvin vahvasti omaan mielipiteeseen rajoittuva. Erilaisuutta on ollut vaikea hyväksyä ja aina pitäisi olla itse tekemässä kaiken, kun kukaan muu ei kuitenkaan osaa tehdä oikein. Pakko myöntää, ettei ole omena kauas puusta pudonnut. Myös äitini, joka oli hyvin suuri vaikuttaja teini-ikäisenä, on erittäin vahva persoona. Hänkin on todella tiukasti kiinni omissa mielipiteissään, joita tuntuu olevan täysin mahdoton muuttaa. Lähes joka kerta, kun joku ystävistäni tapaa jommankumman vanhemmistani, he sanovat, että ymmärtävät nyt täysin miksi olen sellainen kuin olen. Onko ihme, että lapsesta kasvaa omapäinen ja putkinäköinen jos molemmat vanhemmat nojaavat vain omiin mielipiteisiinsä ilman laajempaa maailmankuvaa tai muiden ymmärrystä. Toki heillä vaikuttaa ikä, heidän oma lapsuutensa ja sen aikainen maailma. Onneksi maailma kuitenkin on muuttunut ja minun on ollut pakko oppia hyväksymään erilaisuutta lapsesta saakka, joten jotain eroa meissä sentään on.

Vihdoin olen ymmärtänyt entisen ajatusmaailmani yksipuolisuuden ja suoranaisen typeryyden. Olen oppinut ymmärtämään luovuutta ja muita ihmisiä paremmin, vaikka tietenkään en tässäkään asiassa täydellinen ole, mutta kaikki kasvu on parempaan päin.

Olen aivan äärimmäisen kiitollinen näille kirjoille, koska uskon olevani niin paljon parempi ihminen tänä päivänä. Koen, jopa saaneeni jollain tavalla uuden elämän näiden oppien kautta. Tämä on myös näkynyt ulospäin muille ihmisille.  Äitini on jopa sanonut minun olevan ärsyttävä nykyään, kun en enää mukaudu ja myötäile hänen yksipuolista maailmaansa vaan yritän joskus saada hänetkin näkemään asioita muiden silmin ja vähän laajemmalla kulmalla. Onhan se tietenkin raskasta, jos joku ei enää ole kanssasi samaa mieltä vaan yrittää saada sinutkin ehkä jopa kyseenalaistamaan omia ajatuksiasi. 

Tietenkin myös koettu elämä on opettanut ja kasvattanut. Luotan, että kaikella on tarkoituksensa ja asiat selviävät, tavalla tai toisella. Enää minun ei tarvitse stressata ja huolehtia, tiedän, että elämä kuljettaa minut juuri sinne, minne sen kuuluu mennäkin. 

Elämä kantaa, muistat vain hengittää.

You May Also Like…

Inspiroitunut

Inspiroituneena olen innostunut ja valmiina luomaan uutta. Näen, kuulen ja aistin uusia ideoita, kehitettävää tai...

VIHERPESUOPAS

Viherpesuopas - Jani Niipola, Antti Isokangas ja Riku Vassinen Löysin Nextorystä tänä vuonna (2022) julkaistun...

100 faktaa myynnistä

Toinen vuosi tiimiyrittäjänä tiimiakatemialla alkoi nyt syksyllä ja päätin ensimmäiseksi kirjaksi lukea Andrei...

0 kommenttia

Lähetä kommentti