Tämänkin kirjan olin lukenut puoleen väliin muutama vuosi sitten. Ennen tuppasi nuo kirjat jäämään kesken mielenkiinnon hiipuessa. Tämä kirja on jaettu järkevästi seitsemälle päivälle, joten se oli helppo jaotella viikolle.

Pidimme pari viikkoa sitten Juuson kanssa treenit tiimille sijoittamisesta ja juuri sinä päivänä oli Paviljongissa Raha & Talous -messut, joten päätimme pitää treenit siellä. Treeneissä vierailimme eri yritysten pisteillä, vaikka niitä ei turhan montaa ollut. Pääsimme myös kuuntelemaan Pörssisäätiön sijoitussuunnitelmasta sekä Samla Capitalin tarinan kiinteistösijoittamisesta ja kuinka se nykymarkkinassa toimii. Tapahtumassa viimeisenä puhujana oli Merja Mähkä. Olen häntä jo pitkään seurannut Instagramin puolella ja voisin sanoa, että suurin osa sijoittamisen teoriasta on tullut häneltä. Sen vuoksi ostin tämän kirjan. Puhujia kuunnellessa jokin ”sijoituskärpänen” taisi puraista minua taas. Päätin kaivaa tämän kirjan laatikon pohjalta ja lukaista läpi.

Minä sijoittajana

Käytännössä ensimmäinen kosketus sijoittamiseen oli muutama vuosi sitten, kun avasin S-pankin kautta säästäjätilin. Tämä on siis palvelu, jossa jokaisesta kortilla tehdystä ostosta lähtee x summa ja se ohjautuu itse valitsemaan paikkaan. Itselläni ne menevät suoraan rahastoon. Alkuun laitoin summaksi 1 € per ostos, mutta ostoksia tuli välillä jopa useasti päivässä, joten se tuntui aika isolta määrältä. Vaihdoin sen 50cnt, jolloin sitä ei huomannut oikeastaan ollenkaan. Tämä palvelu muutaman vuoden ollessa käytössä kerrytti huomaamattomasti mukavan summan säästöön rahaa.

Korona-ajan alussa hieman tylsistyneenä aloin tutkimaan enemmän sijoittamista. Muutama ystäväni oli jo pidemmän aikaa sijoittanut osakkeisiin sekä rahastoihin. Kuulin, että koronapandemia oli romahduttanut lähes kaikki osakkeet alas, jonka takia lähdin tutkimaan eri sijoitusvaihtoehtoja. Ostin ensimmäiset osakkeeni juuri tänä koronakeväänä vuonna 2020 ja kyllähän ne lähtivät tuottamaan nopeasti koronan alkuepävarmuuden hiipuessa. Se oli hyvää aikaa ottaa selvää osakkeista, kun kaikki paikat olivat kiinni ja aikaa oli itsellä riittävästi perehtyä. Lähinnä se oli pelkkää harjoittelua, ostin yhden tai kaksi osaketta per yhtiö. Näin jälkikäteen olen jossitellut, että voi kun olisinkin sijoittanut silloin enemmän, sillä tuotot olisivat olleet hyvät. Tällainen jossittelu on kuitenkin aivan turhaa, mielestäni tärkeämpää on se, että edes ylipäätään aloitin sijoittamisen. 

Samoihin aikoihin valitsin pari indeksirahastoa, johon laitoin kuukausittain pienen summan rahaa. Osakkeita olisi ollut kannattavampi ostaa suurempi summa kerralla, joten rahastot kuulostivat kuukausitasolla järkevältä. 

Aloittaessani sijoittamisen en miettinyt tarkasti sijoitusstrategiaani, lähinnä vain harjoittelin ottamaan selvää pörssiosakkeista ja niiden tuotoista. Nyt messujen jälkeen lähdin miettimään tätä hataralla pohjalla ollutta sijoitusstrategiaa tarkemmin. Ajattelin kirjata sitä ylös, jotta voin vuosien päästä palata katsomaan pitääkö se paikkaansa.

Sijoittaminen opiskelijana

Nyt kun tulot ovat opiskelijana pienemmät, lähinnä opintotuen ja opintolainan varassa, sijoittaminen on itsellä hieman jäänyt. Tietty tiimiakatemia-arjen hektisyys on vienyt vapaa-aikaa niin, että se ylimääräinen aika mitä on, tulee käytettyä perheen ja kavereitten parissa eikä sijoituskohteita seuraillessa. 

Mielestäni rahastosijoittaminen on opiskelijalle järkevin ja helpoin sijoitusmuoto. Eri palveluntarjoajien kautta voit laittaa automaattisen kuukausisijoittamisen päälle, jolloin valitsemasi summa lähtee automaattisesti rahastoihin, jotka olet valinnut. Itse hyödynnän tätä. Niin kuin jo aiemmin ylempänä mainitsin, rahastoja on helpompi ostaa pienemmällä summalla ja niissä on hajautusta valmiiksi. Myöskin tämä aiemmin mainittu eri pankkien tarjoama säästäjä palvelu on erittäin toimiva ratkaisu opiskelijalle. 

Tuntuu, että useammastakin kanavasta on tullut paljon tietoa sekä kannustusta opintolainan sijoittamisesta. Aloittaessani opinnot ajattelin sijoittavani melkein kaiken siitä, mutta nyt toisen vuoden opiskelijana ilman töitä olen käyttänyt sitä elämiseen, niin kuin kuuluukin. Kuitenkin osa siitä menee säästöön ja sitä kautta sijoitukseen.

Mistä löytää tietoa

Tässä kirjassa oli kiteytettynä käytännössä kaikki tieto mitä aloittavana sijoittajana pitää tietää. Mielestäni kuudennen päivän kappale oli erityisen tärkeä, sillä se käsitteli oman mielen valmentamista sijoittamiseen ja sen riskeihin. Sijoituskohdetta valittaessa on hyvä ottaa selvää riskien taso. Mitä enemmän tahdot tehdä tuottoa, sitä enemmän on otettava riskejä. Välillä pörssiosakkeet saattavat sukeltaa alas kovaa vauhtia ja on osattava pitää pää kylmänä. Pitkällä tähtäimellä sijoittaessa on katsottava tulevaisuuteen, jolloin ei tarvitse säikähtää tuollaisia sukelluksia.

Jos kirjat eivät ole oma juttu, nykypäivänä on todella helppoa löytää tietoa sijoittamisesta useista eri kanavista. Sijoittamisesta on tehty lukuisia podcasteja, YouTube sarjoja sekä blogeja. Eri palveluntarjoajat tuottavat erilaisia koulutuksia ja ”sijoituskouluja”, joissa pääset kehittämään osaamistasi. 

Itselläni ensimmäiset tiedot sijoittamisesta tuli ystäviltäni. Sen jälkeen löysin mimmit sijoittaa -podcastin, jota aloin kuuntelemaan lähes päivittäin. Sitä kautta löytyi kunnolla into ja ajatus siitä, että näin nuorena parikymppisenä voin sijoittaa. Sen jälkeen tutustuin Inderes:n palveluihin ja kokosin sinne oman sijoitussalkkuni, jonka kautta seurasin kehitystä. Liityin myös Facebookissa sijoituskerho -ryhmään, josta sai neuvoja sijoitusvalintoihin. Tuli ostettua juuri tämä kirja, joka jäi sitten loppujen lopuksi lukematta. Nyt sen lukeneena voin suositella sitä ihan jokaiselle sijoituksesta kiinnostuneelle aloittelijalle.

Sijoittamisesta ei todellakaan tarvitse tietää kaikkea sitä aloittaessa, tekemällä oppii kyllä. Kuitenkin sijoituskohteet kannattaa valita niin, että ne ovat mielenkiintoisia, jolloin myös sijoittaminen tuntuu mielekkäältä.