Ryhmän kehitysehdot

Kirjoittaja: Onni Keiskoski

5 tammikuun, 2022

Lähdeteos: Ryhmän luovuus ja kehitysehdot

Lähdeteoksen kirjoittaja: Raimo Niemistö

Teoriapisteet: 3

Seisot kolmirivissä. Pakkanen viiltää tuulen puhaltaessa kasvojasi.  

Kun kuulet nimesi, siirryt yhteen kolmesta ryhmästä. Nimiä huudetaan.  

Puolet ihmisistä on jo valittu. Kädet taskuissa seisot varpaita liikutellen, toivoen, etteivät ne irtoa.  

”Onni Keiskoski” 

Kävelet nimesi huutaneeseen porukkaan. Kuulut uuteen ryhmään. 

Ryhmän nimeksi tuli lopulta Hohke ja olen nyt yksi sen 16 jäsenestä. Tätä ryhmää on erittäin mielenkiintoista tarkastella, sen toimimisen näkökulmasta. Toisaalta kaikki ryhmät ovat mielenkiintoisia, jos näkee sen läpi, että ryhmä on vain joukko yhdessä tekeviä ihmisiä.  

Ryhmä koostuu yksilöistä ja jokainen yksilö osaltaan rakentaa tiimiä, sekä vaikuttaa sen dynamiikkaan. Tämä tapahtuu myös toisin päin. Kaikki ryhmät kehittävät jäsentään tavalla tai toisella. Kyse ei ole pelkästään ryhmätyöskentelytaidoista, vaikka se onkin ilmeisin taito mikä kehittyy. Ryhmät ja etenkin ihmisten kanssa toimiminen kehittävät myös persoonaa ja käsitystä itsestä.  

Kun seisot peilin edessä, näet itsesi. Vertauskuvallisesti näitä peilejä ovat myös muut ihmiset. 

Jokaisessa vuorovaikutustilanteessa käyt havaitsemasi asiat läpi oman ajatusmaailmasi kautta. Tarkoittaen: toisen jotain sanoessa, et voi ikinä täysin ymmärtää hänen sanomaansa. Jokainen elää eri tapahtumasarjoista koostuvan elämän ja jokainen näistä tapahtumista muokkaa ihmisen mielenmalleja. Kukaan meistä ei täysin elä samanlaista elämää toisen kanssa. Kukaan meistä ei siis voi ajatella täysin samoin. Tämä ei tarkoita, ettemmekö voisi ymmärtää ketään muuta. Niin erilaisia meidän elämämme eivät kuitenkaan ole. 

Tämä on hyvä huomioida ryhmän vuorovaikutustilanteissa. Niin sanallisessa kuin sanattomassakin. Kyseisessä ryhmässä nimeltään Hohke vaaralliseksi on osoittanut varsinkin sanaton viestintä. Ryhmän alkuvaiheessa, kun emme vielä täysin tunne toisiamme, voi helposti ymmärtää toisia väärin. Silmien pyörittely jonkun puheenvuorolla, voidaan kokea loukkauksena. Myöhemmin selviää, että silmiä pyöritelleellä henkilöllä olikin vain roska silmässä. 

Tärkeää on siis kommunikaatio. Sellaisella tavalla, että muut ymmärtävät. Asioista pitää pystyä puhumaan ja epämiellyttävätkin asiat on uskallettava tuoda esille. Kaikkea ei tarvitse kertoa, mutta väärinymmärryksiä on vältettävä. 

Viestinnän vastuu on siis kaikilla. Jotta jäsenet voivat kantaa vastuuta ja ryhmä saa syyn olemassaololleen, ryhmä vaatii sääntöjä, tavoitteita ja johtamista. Lisäksi myös rooleja ja työnjakoa, mutta niistä myöhemmin. 

Ryhmääni kuuluu 16 erilaista henkilöä. Elämämme ovat veistäneet jokaiselle omat tavat toimia, mutta ryhmässä kaikki eivät kuitenkaan voi toimia omilla tavoillaan. On rakennettava yhteiset pelisäännöt, joilla ryhmän jäsenet voivat toimia yhdessä.  

Säännöt ovat tavoitteiden tapaan ohjureita, mitkä mahdollistavat omien tapojen käytön tiettyjen rajojen sisällä. Vaikka säännöt negatiiviseen sävyyn rajaavat toimintaa, niiden tarkoituksena on kuitenkin antaa enemmän vapautta, kuin estää tekemistä.  

Tavoitteet samalla tavalla ohjaavat tekemistä ja yhdistävät ryhmän jäseniä. Tämä tekee tavoitteista tärkeän. Yhteinen suunta pitää ryhmän yhdessä. Jos tavoitteet ovat kaikkien hyväksymät ja ryhmälle mahdolliset, kukaan ei suistu erilleen. Oikeilla tavoitteilla ryhmä yhdistyy ja kulkee haluttuun suuntaan. 

Säännöt ja tavoitteet vaativat siten johtamista ja johtajan roolin määrittämistä. On oltava jäsen, jonka tehtävänä on tarkastella ryhmää ja sen toimintaa eri näkökulmista. Johtajan ei niinkään ole tarkoitus olla määrääjänä tai päättäjänä. Päätökset voidaan tehdä yhdessä. Aikaa kuitenkin säästetään, kun vastuutehtävät jaetaan jäsenten kesken. Muiden ryhmän henkilöiden ei tarvitse käyttää aikaansa oikean suunnan tai oikeiden tapojen miettimiseen, kun siitä vastaa yksi tai muutama henkilö. Näin säästyy aikaa ja muut voivat keskittyä omien rooliensa tehtävien hoitamiseen. 

Sääntöjen ja tavoitteiden asettaminen sekä kokonaisuuden ymmärtäminen vaatii ryhmän tarkastelemista eri näkökulmista. Tähän mennessä olen avannut ryhmän toimintaa vain ryhmän tasolla. Ryhmä ei kuitenkaan ole vain siihen kuuluvien jäsenten joukko, vaikka se toki koostuu yksilöistä. Yksilöiden kautta ryhmään vaikuttavat myös ulkoiset tekijät. Ryhmään vaikuttavat toiset ryhmät, organisaatio missä ryhmä toimii sekä yhteiskunta. Ryhmän sisällä voi myös olla pienempiä ryhmiä tai ihmissuhteita, mitkä vaikuttavat ryhmän rakenteeseen ja dynamiikkaan. 

Yksilön tasolla voimme tarkastella miten jäsenen elämä ja persoona vaikuttavat tiimin rakenteeseen ja dynamiikkaan. Yksilö voi osallaan vaikuttaa ryhmän tunteisiin, mielialaan ja avoimuuteen. Lisäksi yksilö voi vaikuttaa roolijakoon.  

Rooleja on jokaisella henkilöllä useita. Eri kaveriporukoissa on eri roolit. Vanhempien kanssa on toisenlainen rooli. Kaikissa ryhmissä mihin ihminen kuuluu, on ihmisellä omanlainen rooli. Erilainen tapa olla vuorovaikutuksessa erilaisten ihmisten kanssa. Tapa millä vaikutat ryhmän tunteisiin ja toimintaan. 

Kun puhutaan ryhmän tunteista ja mielialasta, voidaan käyttää sanaa teema. Ryhmämme jäsen saa kikatuskohtauksen, mikä vaikuttaa siten ryhmän teemaan ja saa mahdollisesti muutkin nauramaan. Teema on silloin iloinen, rento, ehkä pirskahteleva. Miten sen kulloinkin haluaa määritellä. Sitten joku jäsenistä ehdottaa siirtymistä eteenpäin ja pysymään asiassa. Teema muuttuu. Teemana on olla tehokas. Saattaa aiheutua yliasiallisuuden tai kiireen tuntua.  

Teemat rakentuvat vuorovaikutuksen perusteella. Niin sanallisella kuin sanattomallakin viestinnällä. On selvää, että vahvimmat persoonat ohjaavat teemaa eniten. Heitä joko kuunnellaan tarkemmin tai he tuovat oman näkemyksensä vahvemmin esille. Vahvuutta ei ole pelkästään se, että sanoo asiat määrätietoisesti ja kovaan ääneen. Vahvuutta on myös tuoda asiat esille harkitusti. Vahvan ilmaisun rinnalla pelko voi myös ohjata teemaa. Luottamuksen puuttuessa kaikki teemat eivät pääse esille, kun pelätään vääränlaista suhtautumista esille tuotavaan asiaan. Tämä vaikuttaa siihen, että tiimi näyttää enemmän äänessä olevien ihmisten mukaiselta. Jos jollakin on pelottavaa, muita alistavaa tunnetta aiheuttava rooli, siitä olisi hyvä keskustella ja pyrkiä muuttamaan rooli pois. 

Teemojen ja niiden vaihtelun tarkastelu auttaa näkemään ryhmädynamiikan ytimeen. Onko yksilöllä tapana nostaa tietynlainen teema esille? Miten muut reagoivat tähän teemaan? Voiko teeman lähteen selvittämisellä ja sen muuttamisella vaikuttaa tiimin toimintaan? 

Vuorovaikutustasolla tarkastelemme ryhmän sisäisiä suhteita. Miten ryhmän sisällä rakentuu pienempiä ryhmiä ja miten ne vaikuttavat dynamiikkaan sekä ryhmän rakenteeseen.  

Pienemmät ryhmät ovat normaaleja varsinkin isompien ryhmien sisällä. Kun kaikkien kanssa ei voi ihan täysin olla parhaita kavereita, syntyy lähimpien ystävien joukkoja. Näitä syntyy, koska ne helpottavat tiedon jakamista. Haluat jakaa tietoa, mutta tieto ei välttämättä kuitenkaan ole tärkeää jakaa kaikkien ryhmän jäsenten kesken. 

Tällaiset pienryhmät saattavat koitua myös ongelmaksi. Jotkut kokevat itsensä ulosjätetyksi. Tai sitten näissä ryhmissä jaetaan tärkeää tietoa, mitä ei uskalleta jakaa kaikille. Jakamaton tieto kasvaa suuremmaksi ongelmaksi, kun muut ovat siitä tiedottomia eikä asialle voida tehdä mitään. 

Tällaista ainoastaan pienissä ryhmissä jaettua tietoa on vaikea saada selville. Mahdollista on kuitenkin havaita tällaiset asiat koko ryhmän vuorovaikutustilanteissa. Esimerkiksi joku osoittaa turhautumistaan jatkuvasti. Myös pienemmän ryhmän tiivistyminen ja irtautuminen saattaa viestiä negatiivisista ajatuksista muuta ryhmää kohtaan. 

Joka tapauksessa, normaalista poikkeava käytös kannattaa aina selvittää. Oli taustalla sitten henkilökohtaiset ongelmat tai negatiiviset tunteet ryhmää kohtaan. 

Seuraavat tasot eivät välttämättä suoranaisesti vaikuta ryhmän rakenteeseen tai dynamiikkaan. Ryhmän miljöö ja ympäristö voivat kuitenkin vaikuttaa yksilöiden kautta ryhmään. Miten toiset ryhmät, varsinkin samassa organisaatiossa toimivat ryhmät, tai miten organisaatio sekä koko yhteiskunta vaikuttavat ryhmän toimintaan. 

Toiset ryhmät (Tiimiakatemialla toiset tiimit) voivat herättää kilpailuviettiä. Ne voivat myös tarjota turvaa ja apua. Voiko kilpailuhalu toisten tiimien kanssa koitua ongelmaksi? Saatamme unohtaa kilpaillessamme oman tarkoituksen sekä omat tavoitteet. Voiko muista ryhmistä olla apua? Tarkoittaahan suurempi määrä ihmisiä kuitenkin enemmän tietoa ja taitoa, jolloin yhteistyö voisi viedä meitä eteenpäin. 

Organisaation, tässä tapauksessa Tiimiakatemian, kohdalla tarkastelemme kulttuurin, perinteiden ja ympäristön vaikutusta ryhmäämme. Minkälaisen kulttuuripohjan organisaatio antaa ryhmällemme? Onko sillä vaikutusta ryhmämme toimintaan? Voiko perinteistä olla haittaa ryhmällemme?  

Vahva alkoholikulttuuri organisaation sisällä voi aiheuttaa erimielisyyttä sekä jakautumista ryhmän kesken. Jotkut mieltävät organisaation alkoholikulttuurin mielekkääksi ja haluavat tuoda sitä myös mukaan ryhmän vapaa-ajan toimintaan.  

Organisaation tarjoamat toimitilat voivat negatiivisesti tai positiivisesti vaikuttaa ryhmän halukkuuteen toimia yhteisissä tiloissa. Onko tilaa riittävästi kaikille? Tekevätkö jotkut ryhmän jäsenistä mieluummin töitään kotona? Voiko kotona työskentely vaikuttaa huonolla tavalla ryhmän yhtenäistymiseen sekä tavoitteisiin pääsyyn? 

Yhteiskunta tarjoaa myös omia hyötyjä sekä ongelmia tiimin toimintaan vaikuttaen. Ajankohtaisena esimerkkinä yhteiskunnan määräämät koronarajoitukset, voivat vaikuttaa negatiivisesti sekä ryhmän yksilöiden että koko ryhmän hyvinvointiin. Myös taloudelliset tilanteet yhteiskunnassa voivat vaikuttaa ryhmän toimintaan. Tiimiakatemia organisaationa kuitenkin luo turvaa riippumatta yhteiskunnan taloudellisista tilanteista. Opinahjo tuskin tulee ajautumaan konkurssiin, mikä voisi aiheuttaa ryhmässä pelkoa. 

Johtamisessa ryhmän toiminnan perusperiaatteet on hyvä tuntea. Ja kuten yleensä, kokonaisuuden hahmottaminen auttaa paremmin ymmärtämään pienempiä tekijöitä. Täytyy ymmärtää, että kokonaisuus on paljon suurempi kuin tarkasteltava ryhmä. Ryhmään ja sen toimintaan vaikuttavat kuitenkin niin monet ulkoiset asiat, ettei ryhmää voi tarkastella vain itsessään. On otettava huomioon myös ympäristö. Loppujen lopuksi ryhmää on vaikea ohjata oikeaan suuntaan ja kehittää, jos ehtoja sen kehittymiselle ei tiedä. 

You May Also Like…

21 oppituntia maailman tilasta

Yuval Noah Hararin teos 21 oppituntia maailman tilasta herätti valtavasti ajatuksia ja kiinnostusta. Kirjassa...

Johtaja muutoksen ytimessä

Luin kyseisen kirjan Dome projektia varten, meillä on Domella tulossa erilainen kausi, kun viime vuosi oli, niin haen...

Sinisen meren strategia

Miksi valitsin sinisen meren strategian lukuun. Ensimmäisen kerran kuulin sinisen meren strategiakirjasta...

0 kommenttia

Lähetä kommentti