Modernin johtajan käsikirja – Älä ole pomo

Kirjoittaja: Joel Tiainen

13 joulukuun, 2021

Lähdeteos: Modernin johtajan käsikirja

Lähdeteoksen kirjoittaja: Mika D. Rubanovitsch

Teoriapisteet: 2

Kuuntelin Mika D. Rubanovitschin kirjan Modernin johtajan käsikirja. Kirja oli mielenkiintoinen ja sisälsi todella paljon hyviä pointteja. Kirjaa oli haastava kuunnella, sillä se sisälsi todella paljon lainauksia eri lähteistä ja paljon erilaisia listoja vinkeistä, ohjeista, hyvistä ja huonoista piirteistä yms. Kirjaa kuunnellessani peilasin asioita paljon omaan johtamiseeni ja johtorooliini tiimimme ensimmäisen vuoden markkinointipäällikkönä. Koska kirjassa oli niin paljon eri osa-alueita ja asioita en avaa tässä läheskään kaikkea. Pohdin omaa johtamistani muutaman kirjan kohdan kautta.

Kolme johtamisen teesiä

Kirjassa esiteltiin Oras Groupin toimitusjohtajan Kari Lehtisen kolme johtamisen teesiä.

  1. Ylläpidä vuoropuhelu asiakkaiden ja henkilöstön kanssa.
  2. Määritä selkeä suunta
  3. Toimi kuten opetat

Mielestäni tämä on hyvä tiivistys. Vuoropuhelun merkitys sekä asiakkaiden että henkilöstön kanssa on hyvin tärkeää. Perinteisessä hierarkkisessa joulukuusimallissa pomo on ylimpänä ja on yhteydessä alaisiinsa, jotka ovat yhteydessä taas heidän alaisiinsa. Moderni malli on enemmänkin verkosto, johon kuuluu organisaation vastuuhenkilö eli edellinen pomo, tiimiläisiä ja asiakkaita. Tässä korostuu tasapuolinen vuorovaikutus kaikkien osapuolten välillä. Modernissa mallissa ”pomo” on henkilö, joka vastaa kyllä organisaation toiminnasta, mutta tiimi hoitaa työtehtävät melko itsenäisesti eivätkä kaikki tiimiläiset ole suoranaisessa kontaktipiirissä ”pomonsa” kanssa. Kontaktit asiakkaan kanssa sen sijaan ovat lisääntyneet ja usein tiimiläiset saattavat jopa työskennellä asiakkaan tiloissa.

Tiimiläisten motivaatiota työhön lisää selkeä yhteinen suunta. Olen huomannut, että selkeä suunta tai sen puuttuminen vaikuttaa kovasti omaan työmotivaatiooni ja panokseeni. Jos suunta on hukassa, ei oikein tiedä mitä tekisi ja miksi, joka vaikuttaa välittömästi omaan tehokkuuteeni. Tämän olemme huomanneet myös sekä koko tiimissämme että tiimimme markkinointitiimissä. Selkeän yhteisen suunnan puuttuminen on vaikuttanut motivaatioon ja oma-aloitteisuuteen merkittävästi. Kun yhteistä suuntaa ei ole määritelty, on meidän ollut helpompi keskittyä omiin henkilökohtaisiin tavoitteisiin, jotka eivät ole välttämättä vienyt tiimiä eteenpäin. Koska suunta tiimin ja tiimin markkinoinnin suhteen oli hukassa, en osannut luoda suuntaa myöskään markkinointitiimissämme. Minun markkinointipäällikkönä olisi täytynyt tehdä tähän enemmän toimenpiteitä ja luoda tuo selkeä yhteinen tavoite ja suunta, mutta en sitä tehnyt. Se näkyi tiimiläisten omistautumisena ja myös omissa motivaatioissani työtehtävää kohtaan. Koska minulle ei ollut itsellenikään täysin selvää mitä teen ja miksi ja mihin kaikki tähtää, tuntui vastuutehtävä vaikealta.

Toimi kuten opetat eli tiimiakatemialla tutummin ”esimerkillä johtaminen”. Allekirjoitan myös esimerkillä johtamisen voiman. Olenko itse johtanut esimerkillä ja toiminut kuten opetan? En ole. Jos suunta olisi ollut minulle selkeämpi, olisin ollut motivoituneempi ja omistautuneempi markkinointitiimin vetämiselle ja uskon, että tämä olisi välittynyt myös markkinointitiimin jäsenille. Sen kautta olisin voinut johtaa paremmin esimerkillä ja uskon, että tämä olisi vaikuttanut myös tiimiläisten aktiivisuuteen.

”Esimiehen pitää muistaa, että hän on palveluammatissa. Hän tekee töitä toisten eteen, organisoi muiden onnistumisia ja vastaa siitä, että näitä onnistumisia tulee mahdollisimman paljon.” – Johtamisasiantuntija Pauli Juuti

Kirjassa esiteltiin myös Pauli Juutin kolme asiaa joihin keskittymällä voi parantaa omia johtamistaitojaan:

  • Palvele
  • Kannusta
  • Johda itseäsi

Olen syksyn aikana pohtinut useampaan otteeseen johtajan roolia. Oivallus siitä, miten johtaminen on palvelurooli, on kolahtanut. Johtaminen ei ole sitä, että saadaan tiimi tekemään töitä johtajan eteen, jotta johtaja pääsee tavoitteisiinsa, vaan johtajan rooli on palvella ja mahdollistaa tiimiläisten onnistumiset ja se, että tiimiläiset ja tiimi pääsevät tavoitteisiinsa. Johtajan tehtävä on luottaa siihen, että kaikki tiimissä tekevät parhaansa ja tukea tiimiläisiä niin, että heidän parhaat puolensa tulevat esiin.

Kannustaminen ja kiitos ovat hyvin pieniä asioita, mutta niiden vaikutus on suuri. Työpanosten ja onnistumisten tunnustaminen ja kiittäminen lisäävät arvostuksen tunnetta ja tämä voi lopulta näkyä myös yrityksen tuloksissa.

Kaikki johtaminen lähtee itsensä johtamisesta. On pystyttävä johtamaan itseään ennen kuin voi johtaa muita. Johtajan on syytä kyseenalaistaa myös omia toimintatapoja ja kehittää itseään. Näin voidaan luoda uusia ja luovia toimintatapoja, jotka voivatkin toimia aiempaa paremmin. Ei pidä jämähtää totuttuihin malleihin.

”Taitavinta asiantuntijaa ei ehkä kannata siirtää esimieshommiin”.

Tämä lainaus kirjasta jäi myös mieleeni. Luulen, että Tiimiakatemiallakin etenkin tiimin alkuvaiheessa ja ensimmäistä johtoryhmää valitessa saatetaan päätyä valitsemaan joukon ”taitavin asiantuntija” rooliin. Tärkeämpi olisi miettiä mitä juuri tämän henkilön esimiesasema voisi tuoda koko tiimille. Koska johtaminen vaatii aikaa ja aikaa menee paljon yleiseen tehtävien organisointiin, fiksumpaa voisi olla, että johtotehtävän ottaakin ”taitavimman asiantuntijan” sijasta joku toinen, kenellä ei ehkä ole yhtä syvää asiantuntemusta osa-alueeseen, mutta jolla on suurempi halu olla esimies ja kantaa vastuuta. Näin tiimi voi hyödyntää asiantuntijuutta tehokkaammin. Esimiesasemaan pyrkivän henkilön kannattaa henkilökohtaisesti miettiä onko mieluummin pomon asemassa vai asiantuntijan roolissa.

Olen itse pohtinut tämän vuoden aikana sitä, että olisiko tiimin kannalta parempi valinta ollut valita johtorooliin minun sijastani joku muu ja olisin itse ollut markkinointitiimissä enemmän ”asiantuntijan roolissa”. Toisaalta nyt uskon, että vaikka olisin voinut tehdä asioita toisin ja johtaa markkinointiamme paremmin, on tämä vuosi opettanut paljon ja sitä kautta olen kehittynyt ja oppinut itsestäni ja johtamisesta paljon.

Moderni johtaminen

Listaan tähän muutamia ajatuksia ja pointteja mitä kirjasta jäi mieleeni kun pohditaan sitä millaista on moderni johtaminen ja mikä on muuttumassa ja muuttunut.

Asiakaskohtaamisten johtamismalli on ennen ollut sellainen, jossa esimies seuraa ja havainnoi tapahtumia ulkokehältä ja antaa palautetta tämän tapahtuman jälkeen. Nykyään modernissa mallissa esimies ja myyjä valmistautuvat yhdessä tulevaan asiakaskohtaamiseen. Johtamistyyli on valmentava ja esimies saattaa olla mukana neuvotteluissa asiakkaan kanssa. Tällainen yhdenvertainen ja tasa-arvoinen suhde lisää yhteishenkeä ja tuvallisuuden tunnetta.

Muutoksiin täytyy reagoida nopeasti. Koulutuksiin ja valmennuksiin on hyvä panostaa, jotta pysyy muutoksessa mukana. Kaikki digitalisoituu, joten siinäkin täytyy pysyä mukana tai häviää.

Johtamisen täytyy olla aiempaa asiakaslähtöisempää. Aiemmin strategia jalkautettiin ylhäältä alas asiakasrajapintaan. Menestyvät ja modernit organisaatiot muokkaavat ja muodostaa strategiaa jatkuvasti asiakaslähtöisesti ja osallisten organisaation eri tasoja. Asiakkaan rooli on myöskin muuttunut kovasti. Tärkeintä on tuntea asiakkaansa hyvin. Asiakkaan tunteminen auttaa mm. ostoprosessin yksinkertaistamisessa ja kehittämisessä.

Nykyään työntekijät haluavat työn olevan merkityksellistä. ”Kun työntekijät kokevat työnsä merkitykselliseksi työmotivaatio on korkealla, ihmiset tekevät parhaansa ja työn tehokkuus kasvaa.” Mitä merkityksen johtaminen vaatii? Työn merkitystä täytyy tuoda enemmän esille. Merkityksen johtaminen vaatii myös hyvää kommunikointia ja yhteyttä, työssä onnistumista tukevaa vuorovaikutusta, motivaatioon sekä asenteisiin vaikuttamista ja johdettavien innostamista. Haasteena usein on, etteivät työntekijät näe oman työn vaikutusta tuloksiin. Organisaation olisi siis tärkeä tuoda työntekijöilleen paremmin ilmi, miten heidän työnsä vaikuttaa tuloksiin. Terveystalon organisaatiopsykologi Jaakko Sahimaan mukaan merkityksellisyyttä luodaan kertomalla aitoja tarinoita siitä, mitä on saatu aikaan ja miten tehty työ palvelee ihmisiä ja yhteiskuntaan.

Pohdintaa

Tämä kirja antoi yleisesti hyvin käsitystä siitä, miten johtaminen on muuttunut ja mihin suuntaan se on muuttumassa sekä herätti minussa paljon ajatuksia, siitä mitä uusia asioita tulisi huomioida jatkossa enemmän ja paremmin. Pyrin viemään näitä ajatuksia käytäntöön projektien myötä.

You May Also Like…

Intohimona brändit

Tämä kirja päätyi reflektoitavaksi nyt, sillä brändit ja niiden kilpailu on ollut viime vuosina todella kovassa...

Valmentava johtajuus

Valmentava Johtajuus Mitä valmentava johtajuus on, tai mitä se käytännössä tarkoittaa? Valmentava johtajuus tarkoittaa...

Inhimillinen strategia

Maailma ja ihmiset muuttuvat Ihmisten arvot sekä maailmankatsomus on muuttunut vuosikymmenien aikana. Ennen ihmisten...

0 kommenttia

Lähetä kommentti