Tarinan valta

Kirjoittaja: Aino Tissari

13 joulukuun, 2021

Lähdeteos: Tarinan valta

Lähdeteoksen kirjoittaja: Juhana Torkki

Teoriapisteet: 3

Kirjoittajana Juhana Torkki

Tutustuin Juhana Torkkiin kirjoittajana lukiessani hänen kirjoittamansa kirjat filosofi Senecasta ja Plutarkhoksesta. Vaikutuin edellä mainituista kirjoista, joten ajattelin pitäväni myös Tarinan valta nimisestä teoksesta. Minulla meni kahdeksan viikkoa, että ymmärsin siitä mielestäni riittävästi kirjoittaakseni reflektion. Se mahtanee kertoa jotain siitä, kuinka syvällisesti halusin perata kirjan sivut. Ihastuin kirjan loogisen etenemisen ja rakenteen lisäksi rivien välistä löytämääni filosofiseen puoleen. Kirjaan ammennetuista lauseista ja kappaleista huomaa kirjailijan lukeneisuuden. Tarinan rakentamista ja tarinalla vaikuttamista käsitellään kirjassa useista eri näkökulmista katsottuna.

Tämän kirjan kohdalla koin, että pystyn tuomaan pienen siivun kirjan aiheista ja opeista käytännön projektiin. Olen tällä hetkellä eräässä projektiryhmässä uudistamassa designbrändi Kulmikasta seuraavalle tasolle tai pikemmin toiseen suuntaan, kuin mihin se aiemmin oli menossa. Tässä vaiheessa projektia mietimme paljon myytävien huonekalujen tarinaa ja syytä olla olemassa. Miksi kyseisen brändin täytyy olla olemassa? Minkä puolesta taistelemme ja mitä vastaan? Mitä asiakas tarkalleen ottaen ostaa, kun hän ostaa meidän pöytämme?

Tarinan valta -kirjaa lukiessani kysyin itseltäni näitä samoja kysymyksiä mitä olemme pohtineet projektiryhmän yhteisissä palavereissa.

Tarinan kasvualusta on merkitys ja tunne

Jokainen yrittäjä haluaa yritykselleen vaikuttavan Applea, PayPalia tai muuta ikonista yritystä mukailevan tarinan. Kertomuksen siitä kuinka yritys syntyi isän autotallissa ja muutti maailmaa noustessaan markkinajohtajaksi.

’’Teimme kolme vuotta töitä vuorokauden ympäri, nukuimme toimiston lattialla ja käytimme viimeiset velkarahamme uuden teknologian rahoittamiseen. Juuri ennen rahoittajien lopullista irtautumista tuote saatiin toimimaan riittävän hyvin vastaamaan markkinoiden kysyntää ja loppu on historiaa.’’

Edellä mainitussa esimerkissä on tietenkin Startup vimman lisää ja Piilaakson maustetta, mutta moni tunnistaa tarinan yleisesti tavoitellun kliseen ryysyistä rikkauksiin.

Kuitenkin suurin osa yritysten tarinoista kuulostaa suunnilleen tältä:

’’Olemme 1972 vuonna perustettu perheyritys. Toteutamme järjestelmillämme erilaisia myynninedistämisratkaisuja eri alojen toimijoille. Yrityksemme arvoja ovat rehellisyys, ahkeruus ja ilo.’’

Yrityksen kuvaukseen melkein tukehtuu sen kuivuuden vuoksi. Nuo peräkkäin asetetut sanat eivät oikeastaan kerro lainkaan miten he auttavat toisia ihmisiä tai keventävät ihmisten työtaakkaa.

Minä kutsun kumpaakin edellä mainittua esimerkkiä exit vetoiseksi tarinan luomiseksi. Kirjoitetaan kopioiden jonkin suuren ja mediaseksikkään yhtiön tarina Jyväskylään sopivaksi. Tai vaihtoehtoisesti poimitaan alkeellisesta liiketoimintasuunnitelmasta muutamat lauseet ja laitetaan ne samaan järjestykseen, kuin naapurin Martan parturikampaamon nettisivuilla. Kummassakin tavassa on sama hyöty. Saamme nopeasti jotain lätinää markkinointia varten ilman, että tarvitsee nähdä vaivaa sen enempää ja sitten voimme taas nostaa jalat pöydälle ja vain olla.

Millainen maailma olisi jos kirjailijat menisivät yrittäjien tavoin tarinan tuottamisessa sieltä mistä aita on matalin? Toki ymmärrän eron kirjailijan ja yrittäjän välillä. Kirjailijan päätyö on tuottaa tekstiä. Yrittäjän päätyö saattaa olla katon korjaaminen. Kuitenkin kumpikin on maailmassa luomassa tarinaa ja vain tarinat myyvät.

Mutta palatakseni kysymykseen, jonka esitin. Entä jos kirjailijat toimisivat yhtä exit vetoisesti? Tältä kuvittelen kertomuksen kuulostavan, kun prinsessa Ruususen tarina kirjoitetaan yrityksen tavanomaisen blogipostauksen tavoin:

’’Toimimme hallituksen hyväksymän strategian mukaisesti ja pyrimme pelastamaan valtion päämiehen perillisen prinsessa Ruususen ennalta tunnetusta sijainnista eliminoimalla matkalta erinäiset haasteet, kuten lohikäärmeen. Käytämme ongelmien ratkaisemiseen markkinoiden tehokkainta järjestelmää, uutta kaksiteräistä miekkaa…’’

Mitä tunteita edellä kuvattu herättää verrattuna tähän:

’’Minä ja ystäväni tunnemme kutsun sydämissämme, kun kuulemme valtakunnan jatkajan katoamisesta. Emme lähde pelastamaan prinsessaa hänen heikkouttaan, me haemme naisen takaisin, sillä tahdomme tehdä sen hänen ja tämän kansan edun vuoksi. Voitte luopua huolistanne, mukanani on maan kärkijoukot ja olemme huomiseen mennessä takaisin. Tuodaanko lohikäärme kaupunkiin kokonaisena vai fileoituna?’’

Vaikka esimerkit ovat nopeasti kasattuja luonnoksia, niin huomaan omassa mielikuvituksessani ja tunnetilassa muutoksen ensimmäisen ja toisen kertomuksen välillä. Ensimmäisen kohdalla odotan, että olen saanut kirjoitettua sen loppuun. Näen mielikuvituksessani vain loisteputkien valaiseman valkoisen neuvotteluhuoneen. Toista kertomusta ideoidessani mielikuvitukseni näytti kaupungin, jonka keskusaukion lavalla palkkasotilaiden päämies lupaa turvata maan tulevaisuuden ja kansa tyyntyy. Tuota tarinaa olisi tehnyt mieli jatkaa reflektion loppuun saakka.

Minun mielestäni jos kaunokirjallisuuden voi muokata unettavaan palaveriin sopivaksi, niin myös kuivat yritystarinat voi muokata viihdekirjallisuutta muistuttavaksi tekstiksi. Toki aivan aluksi sellainen vaatii mielikuvitusta ja taitavaa tarinan elementtien käyttöä. Sekä myöhemmin myös rohkeutta ilmentää aitoa tarinaa ulospäin.

You May Also Like…

Asiakastutkimus

Valitsin luettavaksi seuraavan kirjan Asiakastutkimuksen perusteet ja käytännöt. Kirjan lukemisen tarkoituksena oli...

Intohimona brändit

Tämä kirja päätyi reflektoitavaksi nyt, sillä brändit ja niiden kilpailu on ollut viime vuosina todella kovassa...

Yrityskulttuuri on kuningas

Syy miksi valitsin tämän kirjan luettavaksi oli se, että yrityskulttuuri on hyvinkin pinnalla omassa tekemisessä juuri...

0 kommenttia

Lähetä kommentti