Meillä oli tulossa luovuus kirjatreenit, johon piti lukea kirja luovuudesta. Päätin lukea Saku Tuomisen kirjan – Luova järkevyys, koska se herätti mielenkiintoni ensimmäisenä.

Millainen on luonteva toimintatapa törmätessä ongelmaan?

Alammeko valittamaan ongelmasta vai alammeko valittamisen sijaan pohtia- Miksi tämä ahdistaa minua ja miten asian voisi ratkaista?

Mielestäni tämä on tosi hyvä kysymys. Kun törmäämme ongelmiin, ehkä yleisin reaktio on valittaminen. Jos valittamisen sijaan kaikki pohtisivat miten asiat voisi ratkaista, jokaiseen arkipäivän ongelmaan voisi löytyä ratkaisu.

Itse pyrin välillä bisnes mielessä keksimään ongelmia mihin voisin keksiä ratkaisuja, se ei ole edennyt kovin pitkälle, koska en jälkeenpäin muista ongelmakohtia tai en keksi tarpeeksi nopeasti ratkaisua ja en jää pohtimaan sitä sen enempää. Pitäisi yrittää ajatella ratkaisukeskeisesti koko ajan arjen keskellä, eikä vain erikseen yrittää miettiä ongelmia ja niihin ratkaisuja. Vaikeinta tässä on asioiden näkeminen oikealla silmällä.

Kirjassa kerrottiin, että nykymaailmassa on kolme vaihtoehtoista tapaa nähdä:

• Luotamme jonkinlaiseen prosessiin, joka tarkoittaa raskaimmillaan laajaa strategiatyötä, jota täydennetään laajalla markkina-analyysillä. Kevyemmillään kyse on ihmisistä, jotka istuvat alas näkemään eli ideoimaan.

• Olla korostuneesti hereillä, kun jotain tapahtuu. Tämä vaihtoehto on arjen keskellä tapahtuvaa näkemistä ja näkemiseen reagoimista.

• Luottaa tulevaisuuteen. Asioita vain tulee eteen, kun niitä vähiten odottaa.

Tuomisen mielestä nykymaailma ylikorostaa aivan liikaa ensimmäistä vaihtoehtoa kahden jälkimmäisen kustannuksella. Suurin osa maailmaa aidosti muuttaneista keksinnöistä eivät ole syntyneet sen paremmin luovan hulluuden tai innovaatioprosessin seurauksena. Ne ovat perustuneet yksittäiseen, yllättäen tulleeseen, ihan järkevään havaintoon ja usein onnella on ollut suuri rooli.

Huomaan kyllä itsekin sen, että se ei ole ainakaan helpoin paikka olla luova, kun varaa sille ajan, istuu alas ja pakottaa itsensä innovoimaan. Yleensä ne parhaat ideat tulee yhtäkkiä, hetkessä. En sano, että se olisi turhaa istua alas miettimään uusia ideoita, koska niinkin varmasti voi löytyä luovia ideoita, mutta itsellä tuntuu, että olen harvoin silloin luovimmillani. Se tuntuu enemmän luovuuden pakottamiselta. Uskon silti, että kun on istunut ideoimassa ja vaikka ei keksisi mitään uusia ideoita heti, se saa sinut ajattelemaan arjessa luovemmin ja aivosi prosessoi niitä asioita arjen keskellä, jolloin pystyt näkemään niitä ratkaisuja helpommin.

”Luovuus on asioiden yhdistämistä. Jos kysyt luovalta ihmiseltä, miten tämä keksi tehdä sen mitä ikinä keksikin, hänelle tulee usein syyllinen olo, koska hän ei tiedä. Hän vain teki jotain.” – Steve Jobs

Tuomisen mukaan luovuus on ”halu tehdä eri tavalla, paremmin”. Luovuus ei siis ole luonteenpiirre vaan toimintatapa. Tuomisella on luovuuteen liittyvä 20-malli, joka koostuu viidestä eri vaiheesta:

-20 sekuntia. Otetaan vastaan idea. Idean vastaanottajan täytyy kyetä näyttämään, että on aidosti kiinnostunut ideasta. Jos aika ei juuri silloin ole sopiva, hänen tulee kertoa, milloin on.

-20 minuuttia. Annetaan nopea palaute ideasta mahdollisimman nopeasti.

 -20 tunnin sisällä idean keksijän tulee tehdä ideasta yksinkertainen esitys, joka sisältää 20 päivän toiminta suunnitelman.

-20 päivää. Jos ideasta innostutaan, testataan ideaa 20 päivää.

-20 viikkoa. Jos idea on vielä 20 päivän jälkeen hyvä, tehdään siitä toiminta suunnitelma seuraavalle 20 viikolle. 20 viikon jälkeen idea joko kuopataan tai se jätetään käytäntöön.

 Mielestäni tämä malli on hyvä ja voisimme testata tätä tiimissämme. Tätä voisi hyödyntää niin uusissa ideoissa tiimin toiminta tapoihin liittyen kuin projekti-ideoinneissakin. Tämän mallin avulla saadaan ideat nopeasti käytäntöön testattavaksi ja tässä on selvät vaiheet, milloin idean voi myös kuopata, jos idea ei tunnu hyvältä.

Seuraavaksi työkalut, tiivistettynä miten keksiä uusia luovia ratkaisuja elämiimme:

Kyky nähdä

Listaa asioita arjen keskellä, jotka vaivaavat sinua tai jotka voisi tehdä eri tavalla. Helpointa on listata aluksi paljon ongelmia ja vasta sen jälkeen ideoita, joiden avulla voisi ratkaista ne.

Halu tehdä

Mieti mitä, edellisen tehtävän asioista voisit tehdä seuraavan kolmen kuukauden aikana ja kirjoita, mitä tekeminen voisi käytännössä olla.

Vähän paremmin

Mieti sellaisia asioita, mitä voisit tehdä suhteellisen helposti vähän paremmin. Listaa asiat helppous- ja tärkeysjärjestykseen. Aloita niiden asioiden toteuttamisella, jotka ovat helppoja, mutta merkittäviä.

Pyrin itse tästä lähtien kirjaamaan ylös asioita arjesta, jotka ärsyttävät tai jotka voisi olla paremmin. Kirja antoi hyviä työkaluja arjen luovuuteen ja oli minusta erittäin mielenkiintoinen kaikkineen esimerkkeineen.