En itse ole kovin hyvä tarinan kertoja, en vapaa-ajalla, enkä bisnes maailmassa. Käytän tarinan kerrontaa enemmän kuva ja video muodossa. Koen kuitenkin, että se on tärkeä taito osata, sillä yrityksen markkinoinnissa se on yleensä todella tärkeä työkalu. Siksi päätin lukea Mervi Rauhalan ja Tarja Vikströmin kirjan – Storytelling työkaluna: vaikuta tarinoilla bisneksessä. Pyrin tässä reflektiossa tuomaan esille – miten voimme käyttää tarinan kerrontaa enemmän hyödyksi 1501 vintagen sisältömarkkinoinnissa.

Tarinan kerronta on monikäyttöinen työelämän taito ja työkalu. Sitä voidaan käyttää niin ideointipalaverista sisältömarkkinointiin ja brändinrakentamiseen kuin sijoittajien vakuuttamisesta ja kouluttamisesta tuotekehitykseen.

Kirjassa mainittiin, että sisältömarkkinoinnin guru Joe Pulizzi on sanonut, että kärjistettynä mediayrityksellä ja ei-mediayrityksellä ei ole muuta eroa kuin ansaintalogiikka. Mediayhtiö saa rahansa suoraan sisällöstä ja ei-media yhtiö saa rahansa välillisesti houkuttelemalla ja pitämällä asiakkaat sisältönsä avulla. Mielestäni edellä mainittu on erittäin hyvin sanottu ja pätee varsinkin meidän vintage-bisneksessä 100 prosenttisesti. Meidän myynnit perustuvat siihen, kuinka hyvin pystymme saamaan hyvää sisältöä mahdollisten asiakkaiden eteen. Jos emme pysty tuottamaan tuottamaan laadukasta ja mieleenpainuvaa sisältöä – emme saa asiakkaitakaan.

Tarinat ovat sisältömarkkinoinnin paras kaveri sekä makro- että mikrotasolla. Sisällön tulisi muodostaa yhtenäinen tarina yrityksestä, ja toisaalta tarina on loistava formaatti sisällön esittämiselle. Eka Ruola yhteyden: tarinankerronta on sisältömarkkinoinnin instrumentti.

Pahimmillaan sisältö on voimatonta ”non-storya”, joka ei anna asiakkaalle mitään hyötyä tai ei innosta asiakasta. Mitä hyötyä 1501 vintage antaa sisällöllään? Pyrimme tällä hetkellä antamaan sisällämme ihmisille pukeutumiseen inspiraatiota sekä samalla näyttämään heille minkälaisia vaatteita meiltä löytyy. Olemmeko onnistuneet molemmissa? Emme kovin hyvin. Mielestäni tällä hetkellä olemme kyllä näyttäneet, mitä vaatteita meiltä löytyy, mutta inspiraation tuomisessa on vielä reilusti parantamisen varaa. Tuntuu siltä, että tällä hetkellä pukeutuminen on ollut suhteellisen tavallista ja haluaisinkin enemmän tuoda, jotain uudenlaisia elementtejä ja rohkeampaa pukeutumista mainontaamme. Rohkeammalla en tarkoita vaatteiden vähentämistä, vaan ei niin tavallisten asukokonaisuuksien luontia.

Itse tykkään seurata somessa henkilöitä, jotka pukeutuvat erityylisiin vaatteisiin ja tykkään hakea niistä inspiraatiota omaan pukeutumiseen. Tätä meidän tulisi enemmän hyödyntää 1501 vintagellakin – antaa inspiraatiota ihmisille. Siihen ei riitä se, että on malli, jolla on tavallinen musta paita ja mustat housut. Täytyy olla jotain erilaista ja inspiroivaa. Toki tällä hetkellä meitä on varmasti rajoittanut meidän varastomme suppeus ja toki se, että emme ole muodin ammattilaisia, mutta silti koen, että pystyisimme vähän petraamaan.

”Verkko- ja asiakasviestintää voisi tehdä ihan sairaan paljon paremmalla tavalla. Suomalaisilla on osaamista, mutta minne se oikein katoaa? Kaiken pitäisi lähteä perustarinasta. Yrityksen asiakkaista ja merkityksestä, miksi yritys on olemassa”, sanoo kirjassa omasta tarinastaan kertova Jarmo Hovinen. Heidän yrityksensä mielestä monelta tämä ydin tuntuu olevan hukassa. Itsetuntemusta puuttuu. Jos viestintää tehdään irrallaan siitä, mitä yritys todellisuudessa on, tulos on teennäinen. Jokaisen sisältöpalikan tulisi sopia ydintarinaan ja rakentaa sitä osaltaan.

Markus Frey käyttää osuvaa vertausta: ”Mietipä miten on, kun tapaat jonkun uuden ihmisen. Käsitys syntyy useista kohtaamisista, etkä voi vielä yhden tapaamisen perusteella tietää, millainen tyyppi on kyseessä. Jos tämä henkilö ensin toimii yhdellä tavalla ja seuraavalla viikolla toisella tavalla, voi hänestä syntyä ristiriitainen kuva. Näin on myös yritysten kohdalla. Pitää olla systemaattinen ja johdonmukainen – muussa tapauksessa vaikuttaa epäluotettavalta, jopa skitsofreeniselta.” Tätä voidaan ehkä verrata suoraan mesidiakäyttäytymiseen – jos jokainen postaus on jotain ihan erilaista kuin edellinen, voiko silloin vastaavanlainen kuva syntyä?  Tai jos jokainen Instagram-julkaisun kuvateksti on eri tyylillä kirjoitettu kuin edellinen?

Koen yhtenäisyyden olevan meille vaikeaa näin alkuvaiheessa. Haluamme kokeilla mahdollisimman paljon erilaisia tyylejä tehdä, että näemme mikä toimii, ja mikä ei. Instagramin puolella vaihdoimme ulkoasua täysin muutama viikko sitten, koska halusin kokeilla tämän hetkistä tyyliä. Olenkin paljon tyytyväisempi siihen miltä Instagram profiilimme ulkoasu näyttää nyt, kun miltä se aikaisemmin näytti. Sen toki ymmärrän, että sitä ei kannata jatkuvasti lähteä muuttamaan, koska sen jälkeen tulos on erittäin sekava. Tiktokissa etsimme tällä hetkellä vielä suuntaamme, että näemme, mikä toimii ja mikä ei. Tiktokin puolella meillä on paljon pienemmät kriteerit kuin Instagramissa. Meiltä ehkä puuttuu markkinoinnin ydinviesti.

Tarinan kerronnan kolme ulottuvuutta

1. Asiakkaan tarinat itsestään:

Millaisia tarinoita asiakkaat kertovat itsestään ja kuinka yrityksen tarina sopii niihin? Kuinka hyvin asiakkaat tunnetaan?

• Yrityksen kertomat tarinat:

Asiakas on tarinan sankari, brändi on hänen mentorinsa ja tuote/palvelu on se ”taikakalu”, jonka avulla sankari pystyy muuttumaan, loistamaan tai ratkaisemaan ongelmansa. Kun yrityksen kertoma tarina sopii asiakkaan sisäisiin tarinoihin, hän kiinnostuu varmasti.

• Asiakkaan eteenpäin kertomat tarinat:

Asiakkaan kokemus täydentää aiempia brändimielikuvia. Mikä saa asiakkaan kertomaan eteenpäin tarinaa onnistuneesta kokemuksesta? Mitä tarinoita asiakas kertoo yrityksestäsi ja sen ratkaisusta? Mitä hän jakaa sosiaalisen median palveluissa verkostolleen ja mistä hän kertoo työpaikan kahvipöydässä?

Jotta ensimmäiseen, kohtaan osaa vastata, niin todella tärkeässä roolissa on asiakkaan tuntemus. Minkälaisia arvoja asiakkaalla on, mitä hän tekee, mitä tarinoita hän kertoo itsestään?  Kaikki lähtee ihmisten ymmärtämisestä ja hyvästä analytiikasta.

Toisen kohdan tarinassa yrityksen tulisi kertoa asiakkaasta ja sen saamasta hyödystä, eikä lähteä kertomaan tarinaansa oma nokka edellä. Kirjassa oli esimerkkinä Google hakuominaisuuden mainos. Tarinassa oli maanviljelijä, jonka perunasato oli tuhoutumassa. Hän ei löytänyt ongelmaan ratkaisua kirjoista ja hän päätyi nettikahvilaan googlaamaan asiaa. Hän löytää ohjeet googlesta, jonka jälkeen hänen perunasatonsa ei tuhoudukaan. Maanviljelijä tajuaa minkä arvoinen tieto on muille maanviljelijöille ja alkaa levittämään tietoa eteenpäin samalla levittäen omaa tarinaansa.

Kolmannessa kohdassa korostetaan sitä, että ihmiset luottavat enemmän siihen, mitä heidän ystävät ja tutut heille suosittelevat kuin yrityksen markkinointi viestintään. On siis tärkeää saada jokaiselle asiakkaalle mahdollisimman hyvä personoitu asiakaskokemus. Yritys voi myös kannustaa kokemuksien jakamiseen sosiaalisessa mediassa, esimerkiksi antamalla alennuksia tai tuotteita, jos asiakas jakaa kokemuksen esim. Instagramiin.