Lean startup – kokeilukulttuurin käsikirja

Kirjoittaja: Christian Kiviranta

6 toukokuun, 2022

Lähdeteos: Lean startup – kokeilukulttuurin käsikirja

Lähdeteoksen kirjoittaja: Eric ries

Teoriapisteet: 3

Kirjan ”Lean startup- kokeilukulttuurin käsikirja” on kirjoittanut Eric Ries, joka on ollut
perustamassa virtuaalista pelimaailmaa nimeltä IMVU. Kirja kertoo siitä, kuinka liiketoiminnasta
rakennetaan kestävää mahdollisimman nopeasti innovaatioiden, luovuuden ja strategisen
oppimisen kautta. Ries pohjustaa monia kirjan aiheita käyttämällä esimerkkinä niin omia kuin
muidenkin startup- yrityksiä. Kirjan tavoitteena on Lean Startup- metodien tuominen lukijan
tietoisuuteen. Metodit lyhykäisyydessään kannustavat nopeuttamaan oppimisprosessia, jotta
yrityksen menestysmahdollisuudet kasvaisivat. Kirja on saanut alkunsa Riesin huomiosta siitä, että
merkittävä osa startup- yrityksistä epäonnistuvat ja arvokkaita resursseja hukataan valtavan
paljon. Lean Startup- menetelmä tähtääkin siihen, että rajallisilla resursseilla toimivat yritykset
onnistuisivat mahdollisimman suurella todennäköisyydellä.


Mikä Lean Startup- menetelmä on?
Termillä ”startup” Ries tarkoittaa ”uuden palvelun tai tuotteen luomista äärimmäisen
epävarmuuden vallitessa”. Näin ollen kirjassa tuodut metodit pätevät kaikkiin henkilöihin ja
organisaatioihin, jotka ovat innovoimassa uusia asioita niukoilla resursseilla. Lean Startupmenetelmässä on keskeistä luoda mahdollisimman nopeasti pienin toimiva tuote (MVP, minimum
viable product), jotta päästään testaamaan keskeisiä hypoteeseja mahdollisimman pienellä
työmäärällä. Tavoite on siis testata tuotteen mahdolliset epävarmuudet ja heikkoudet markkinoilla
mahdollisimman aikaisin. Siten on tärkeää heti alkuun asettaa kriittiset hypoteesit joiden pohjalle
innovaatiota kehitetään ja sitten testata niitä. Jos asiakkaita tai markkinoita koskevat hypoteesit
eivät pidä paikkaansa, on vaihdettava suuntaa tai mietittävä uudelleen esimerkiksi kohderyhmää.


Lean Startup- menetelmän mukaan oppimisessa ja innovoinnissa käytetään rakenna- mittaa- opi-sykliä. Ensin rakennetaan tuotteen prototyyppi, sitten mitataan sen toimivuutta asiakkaan
käytössä, jonka jälkeen opitaan tuotteen toimivuudesta asiakaspalautteen kautta. Tämä sykli
käydään yhä uudestaan ja uudestaan läpi, ja oppimisen jälkeen aloitetaan rakentamaan seuraavaa
versiota tuotteesta. Tämä on keskeinen osa startup- yritystä ja tätä palautesykliä pitäisi kiihdyttää
toimimaan mahdollisimman nopeasti ja tehokkaasti. Näin voidaan varmistaa, ettei rahaa ja aikaa
tuhlata turhan tuotteen tai palvelun kehitysprosessissa.


Perinteisesti tuotekehittelyssä on pyritty saamaan mahdollisimman loppuunviety tuote
markkinoille, ja asiakkaat pääsevät antamaan arvionsa vain lopputuotteesta. Tällöin, jos tuote ei
vastaakaan asiakkaiden tarpeisiin, tuotelanseerauksesta tulee floppi ja merkittävä määrä
resursseja on heitetty hukkaan. Lean startup- menetelmän avulla tällaisen tilanteen
todennäköisyys pienenee merkittävästi, koska tuotetta testataan jatkuvasti loppukäyttäjillä.
Tällainen asiakaslähtöinen tuotekehittelyn tapa onkin nykyaikana yleistynyt merkittävästi kilpailun
koventumisen takia. On kuitenkin muistettava, että ei pidä tehdä tuotetta tismalleen sen
perusteella mitä asiakas haluaa, koska asiakas ei voi aina tietää mitä kaikkia mahdollisuuksia on
olemassa.


Lean Startup- menetelmässä menestystä mitataan taloudellisten ”koreilumittareiden” sijaan
oppimisen kautta. Nousevat asiakasmäärät ja kasvava liikevaihto ei kerro vielä, että onko
liiketoiminta kestävällä pohjalla. Riesin mukaan startupit ovat olemassa ”oppiakseen rakentamaan
kestävää liiketoimintaa”, ja tästä johtuen mittaamisessa ei pidä käyttää vain talouslukuja.
Olennaisempaa on se, että kuinka paljon tapahtunut oppimiskokemuksia erilaisten kokeiluiden
kautta. On kysyttävä, että kuinka paljon olemme oppineet, saavuttaneet henkistä pääomaa,
kuinka monta kokeilua on tehty? Kuinka monta kertaa rakenna-mittaa-opi- sykli on käyty läpi?


Mitä oppeja sain kirjasta?
Mielestäni on tärkeää, että meidän osuuskunnan toiminnan arvioimiseen valitaan mielekkäät
mittarit. Liikevaihdon kasvattaminen on tärkeää, mutta se ei voi olla ensisijaista. Uskon, että
liikevaihto kasvaa luonnollisesti, kun tiimin jäsenet saavat tehdä rohkeita kokeiluita ja löytää siten
sen mistä erityisesti pitävät. Sisäisen motivaation syttyessä oppimisprosessi etenee nopeammin ja
on mahdollista saavuttaa korkea osaamisen taso, josta luonnollisesti asiakkaat ovat valmiita
maksamaan hyvin.


Riesin mukaan startup on kuin lentokone, joka tekee nousuun lähtöä kiitoradalla. Se, että alkaako
nousukiito, riippuu siitä, kuinka paljon rahaa on kokeilujen tekemiseen ja strategian
muuttamiseen. Jos yksikään kokeilu ei iske läpi markkinoille ja kiitoradan pituus loppuu kesken,
niin nousu epäonnistuu. Koen, että kiitorata- vertaus sopii myös osuuskuntatoimintaan. Se tarkoittaa, että startup-yrityksen idean mukaisesti luodaan mahdollisimman nopeasti liiketoimintaa, joka on kestävällä
pohjalla. Tiimin jäsenillä on 2,5 vuotta aikaa saada tiimi toimimaan parhaalla mahdollisella tavalla.
Olemme onnistuneet lentoon lähdössä, kun kaikki kokevat olevansa tärkeä osa osuuskuntaa ja
projektit ovat mielekkäitä, ilman että loppuun palamisia ilmenee. 2,5 vuotta on loppujen lopuksi
lyhyt aika, joten töitä pitää tehdä näiden tavoitteiden saavuttamiseksi.


Erittäin tärkeää on ymmärtää varhaisten omaksujien merkitys. Varhainen omaksuja on henkilö,
joka on lähtökohtaisesti kiinnostunut uuden tuotteen mahdollisuuksista, vaikka se onkin vielä
keskeneräinen. Hän näkee siinä enemmän potentiaalia ja lisäarvoa kuin massat. Usein varhainen
omaksuja pääsee myös vaikuttamaan tuotteen kehitykseen erityisellä tavalla ja häntä myös
kuunnellaan. Kun markkinointi kohdistetaan valtavirralle niin voi olla, että tuotetta pitää muuttaa
ja kehittää vielä merkittävästi. Valtavirta-asiakkaat ovat vaativimpia, eivätkä välttämättä anna
anteeksi isoja virheitä.


Tykkään pyöritellä mielessäni uusia ideoita, mutta kuitenkin lähes aina ne jäävät kuitenkin vain
ajatuksen tasolle. Minun kannattaisi rohkeasti lähteä kokeilemaan ideoita ja tehdä MVP-testaukset. Sitten asiakkaalta saadun palautteen mukaan tuotetta tai palvelua voidaan kehittää tai
tarvittaessa hylätä koko idea. Näin ei mene aikaa turhien ominaisuuksien kehittämiseen, eikä sen
miettimiseen, että voisiko joku idea toimia vai ei. Tiimiakatemia perustuukin aika paljon tämän
kaltaisille ”rohkeille kokeiluille”, ja niihin tiimiyrittäjiä kannustetaankin. Prosessi tuottaa
lähestulkoon tarkoituksellisesti virheitä ja epäonnistumisia, mutta niistä on myös opittava
nopeasti, sillä oppimisen nopeus määrittelee menestystä erittäin paljon.
Ries tuo esille viiden miksi- kysymyksen menetelmän, jonka avulla päästään korjaamaan ongelman
juurisyy, joka olisi jäänyt piiloon ilman kysymyksiä. Kun tapahtuu epäonnistuminen tai tavoitteisiin
ei päästä, voimme kysyä miksi- kysymyksiä ja siten vastaavien tapahtumien mahdollisuus
ennaltaehkäistään. On ehdottoman tärkeää, että organisaatiossa saa kysyä ja kyseenalaistaa
asioita, koska vain siten mahdollistetaan muutos ja kehitys.


Lopuksi
Olennainen kysymys on, että kuinka osuuskuntana voimme rakentaa kestävää liiketoimintaa niin
nopeasti kuin mahdollista. Se tarkoittaa ainakin paljon rohkeita kokeiluita, pivotteja, MVP:tä,
ymmärrystä asiakkaiden tarpeista ja liiketoiminnasta ylipäätään. Kaikki alkaa kuitenkin vision ja
mission määrittelystä, jonka jälkeen pääsemme luomaan liiketoimintastrategiaa. Strategiassa
haluisin nähdä runsaasti tilaa innovoinnille ja lean- ajattelulle.


Kirja on ehdottoman hyvä kokeilunhaluisille yrittäjille ja pidinkin kirjan kannustavasta otteesta.
Aina ei tarvitse olla täydellistä tuoteideaa, jotta pääsisi alkuun, vaan pienellä voi aloittaa. Kestävän
liiketoiminnan rakentaminen on tärkeää yrityksen pitkäikäisyyden ja kannattavuuden
varmistamiseksi, ja siksi on pyrittävä luomaan tuote, joka tarjoaa asiakkaalle suuren lisäarvon.
Kirjan oppeja pääsen hyödyntämään niin osuuskuntatoiminnan kehittämisessä kuin toiminimen
pyörittämisessäkin

You May Also Like…

Viisi toimintahäiriötä tiimissä

Tiimimme johtoryhmän jäsenet olivat lukeneet kirjan Viisi toimintahäiriötä tiimissä ja pitivät tätä niin hyvänä ja...

Luin Jyrki Jokitalon kirjoittaman kirjan nimeltä Myyntikolmio. Kirjan tarkoituksena oli kertoa myyntiin perustuvia...

Kehnot pomot ympärilläni

Kehnot pomot ympärilläni Maailma on täynnä paskoja johtajia. Olemme kaikki varmasti törmänneet sellaiseen. Olenko minä...

0 kommenttia

Lähetä kommentti