Intohimona brändit

Kirjoittaja: Christian Kiviranta

6 toukokuun, 2022

Lähdeteos: Intohimona brändit

Lähdeteoksen kirjoittaja: Marina Vahtola

Teoriapisteet: 0

Marina Vahtolan kirja ”Intohimona brändit” kertoo brändäyksen merkityksessä yrityselämässä ja
kansainvälistymisessä. Marina Vahtola on ollut muun muassa tuomassa Bauhaus- tavarataloketjua
Suomeen ja luonut Silja Linen kauppakeskuskonseptia. Vahtolan kirja korostaa sitä, että brändi on
kaikki kaikessa, eikä vain ulkokuori. Brändi ei ole siten pelkkä visuaalinen toteutus, vaan
enemmänkin se on yrityksen sielu ja olemus. Kirjan tavoitteena on tuoda esille brändistrategian
merkitystä menestyvän liiketoiminnan taustalla.


Brändistrategia
Brändistrategia on yrityksen suuntaa ja olemassaoloa määrittävä tekijä, ja sen avulla määritellään
brändin kilpailuetu. Ilman brändiä ei ole yritystä ja ilman strategiaa ei ole menestyvää yritystä.
Yrityksen johdon on pystyttävä vastaamaan kysymykseen siitä, mikä on yrityksen olemassaolon syy
ja tarkoitus. Visio ja missio määrittää brändiä perustavanlaatuisella tavalla ja siksi ne pitääkin
pohtia tarkkaan. On tarkasteltava ja analysoitava markkinoiden kilpailutilannetta ja mietittävä,
että mikä on se lisäarvo, jonka yritys voi tuottaa asiakkaalleen. Brändistrategia sisältää myös
brändilupauksen, joka kertoo, miksi yrityksen tuote on parempi kuin kilpailijan ja mitä asiakas
hyötyy tuotteesta. Se vastaa kysymykseen siitä, mitä asiakas menettäisi, jos kyseistä yritystä ei
olisi. Arvomaailma määrittää brändin ja on siten missiota ja visiota ohjaava tekijä. Jaettu visio ja missio
on elintärkeä menestymisen kannalta, siksi yrityksen kannattaakin varmistaa, että kaikki
työntekijät ovat tietoisia brändistrategiasta ja jakavat siihen liittyvät arvot. Brändistrategia täytyy
olla jokaisen tekijän mielessä kirkkaana. Silloin tavoitteet ovat selvät ja kaikki tietävät miksi ja
miten asioita tehdään.


Missä ja miten asiakas kohtaa yrityksen? Keskeistä strategian suunnittelussa on
asiakaskohtaamisen suunnittelu. Jokainen yritys luonnollisesti haluaa tuottaa positiivisen
kokemuksen asiakkaalle, jotta asiakas saadaan palaamaan palveluiden ja tuotteiden pariin.
Markkinoinnissa ja brändäyksessä on tärkeää määritellä asiakassegmentti ja luoda toimintatavat
asiakaskohtaamisiin. Näin asiakas saa brändistrategian mukaista palvelua kaikissa
kohtaamistilanteissa. Brändäys onkin kilpailuedun määrittämistä ja se erottaa yrityksen
kilpailijoistaan.


Osuuskunnassa arvojen ja tavoitteiden määrittäminen voi olla helppoa siltä osin, että määrittely
on hyvin yleismaallisella tasolla, jolloin kaikki voivat sitoutua niihin. Normaalisti yrityksen
perustajilla on selkeä päämäärä ja visio, esimerkiksi nettisivujen teko tai konsultointi.
Tiimiakatemian osuuskunta muodostetaan ihmisistä, jotka eivät tunne toisiaan ja joilla on omia
tavoitteita. Silloin yrityksen olemassaolon syy on monipuolinen oppiminen ja varsinaista
kilpailuetua voi olla hyvin vaikea saavuttaa nopeasti. Kilpailuetu saavutetaan helpoiten
erikoistumalla tiettyyn asiaan ja asiakasryhmään, joten siinä suhteessa kilpailuetu voidaan
saavuttaa vasta sitten, kun on saavutettu kompetenssia tietyllä kapealla osa-alueella tai luomalla
ainutlaatuinen konsepti. Uskon, että tällaisessa osuuskuntatoiminnassa visio ja missio
muotoutuvat ajan myötä ihmisten projektien ja osaamisen mukaan. Ehkä visio voisikin olla juuri
se, että mahdollistetaan kaikille osuuskunnan jäsenille inspiroiva oppimisen alusta, jossa saa tehdä
kokeiluja ja epäonnistua hyvillä mielin.


Asiakaslähtöisyys
2000- luvulla internetin myötä markkinoinnista on tullut hyvin asiakaslähtöistä. Asiakkaat voivat
vertailla tuotteita vaivattomasti internetissä ja olla myös suorassa yhteydessä yrityksiin. Tämän
johdosta kilpailuetua haetaan asiakaslähtöisyydellä ja vahvalla asiakaskokemuksella.
Asiakaskokemus on se tilanne, jossa asiakas kohtaa yrityksen. Onko asiakas tyytyväinen
kohtaamisen jälkeen? Ainoastaan vahvalla asiakaskokemuksen luomisella saadaan tyytyväinen
asiakas, ja tyytyväinen on yhtä kuin uskollinen. Paras tilanne olisi se, jossa asiakkaan odotukset
ylitetään selkeästi. Vahtolan mukaan vahva asiakaskokemus muodostetaan elämyksillä ja
voimakkaita positiivisia tunteita herättämällä. Asiakas luottaa menestyvän brändin vahvaan
asiakaslupaukseen ja asiakaskokemukseen. Olennaista onkin, että millaista tunnetta halutaan
välittää asiakkaalle markkinoinnin kautta. Tuotteita ja konsepteja luodaan yhteistyössä asiakkaiden
kanssa ja asiakkaat pääsevät osallistumaan tuotekehittelyyn tavalla, jota ei ole aikaisemmin nähty.


Mielestäni vahvan asiakaskokemuksen luominen on mahdollista ja tärkeää
osuuskuntatoiminnassamme. Tuottamalla asiakkaalle odotettua enemmän lisäarvoa ja
ylläpitämällä läheistä ja välitöntä vuorovaikutusta luodaan vahva asiakaskokemus, joka voi kantaa
hedelmää pitkällä aikavälillä.


Kilpailuetu
Ilman todellista substanssia ja ainutlaatuisuutta yrityksellä ei ole kilpailuetua ja sitä ei voi Vahtolan
mukaan paikata edes kovalla markkinoinnilla. Kilpailuedun ylläpitäminen on elintärkeää ja sillä
voidaan varmistaa menestyminen myös tulevaisuudessa. Uusien konseptien luominen ja brändin
kehittäminen ei lopu koskaan ja uudet konseptit saadaan tuotua asiakkaiden tietoon kovalla
markkinoinnilla, tempauksilla ja elämyksillä. Jos ei pysy mukana nopeasti muuttuvassa
maailmassa, niin kilpailijat menevät nopeasti ohi.


Kirjassa tuotiin esille esimerkiksi H&M:n valtaisa menestys vaatealalla, mutta liian hidas reagointi
nettikaupan yleistymiseen aiheutti merkittävää yrityksen arvon alenemista. Nettikaupan
yleistyminen onkin vienyt asiakkaita monilta kivijalkaliikkeiltä. Siksi on tärkeää seurata asiakkaiden
toimintaa ja kerätä ja analysoida dataa tekoälyn avulla mahdollisimman hyvin. Datan analysoinnin
myötä asiakassegmentti tunnetaan paremmin ja siten voidaan tarjota vahvempi asiakaskokemus.


Kaurajuomien- ja tuotteiden valmistaja Oatly on esimerkiksi luonut kilpailuetua brändistrategialla,
jossa korostuu kestävyys, avoimuus ja eettisyys. Kaurajuoma on tuotteena sinänsä yksinkertainen
ja sillä ei voi vielä ylläpitää saavutettua kilpailuetua. Oatlylla onkin panostettu brändin luomiseen
hauskoilla mainoksilla ja videoilla, sekä tuodaan esille se, kuinka asiakas voi muuttaa maailmaa
yhdessä heidän kanssaan. Yrityksen toiminnassa ja brändäämisessä korostuukin yhteiskunnallinen
vaikuttaminen ja kantaa ottaminen.


Organisaatiokultturi
Menestyvä yritys tarvitsee vahvaa johtamista ja kulttuuria, joka kannustaa luovuuteen,
edelläkävijyyteen ja rohkeuteen. Paras lopputulos saadaan, kun yhdistetään luovuus ja kokemus.
Kun halutaan onnistua esimerkiksi yritystoiminnan laajentamisessa, niin kannattaa valita oikeat
työntekijät oikeille paikoille. Vahtolan mukaan huippuasiantuntijoiden palkkaaminen on usein
kannattavaa, koska heillä on jo kokemusta onnistuneesta toiminnasta ja siten menestyvät
todennäköisemmin. Jos taas on aikaa enemmän opetteluun, niin silloin motivoinut, mutta ei niin
kokenut työntekijä on varsin hyvä vaihtoehto.

Työntekijöiden arvostaminen ja palkitseminen on tärkeää sitouttamisen näkökulmasta. Yritys voi
saavuttaa kunnianhimoiset tavoitteet vain sitoutuneen henkilökunnan avulla. Vahtola korostaa
kunnianhimoisten tavoitteiden asettamista, koska vain siten menestys voi olla ylipäätään
mahdollista. Keskity siis voittamiseen, mutta määrittele ensin, mitä se tarkoittaa sinulle!


Henkilökohtaisesti haluaisin olla luomassa meidän osuuskuntaamme sellaista
organisaatiokulttuuria, joka kannustaa kokeiluihin ja uuden luomiseen sen sijaan, että pysyisimme
tutussa ja turvallisessa tekemisessä. Parasta olisi, että tiimin jäsenet ovat sitoutuneita, mutta
kuinka se tapahtuu osuuskunnassa, jonka jäsenet ovat arvottuja? Työskentelyn pitäisi viedä kohti
niin omia kuin tiiminkin tavoitteita, jotta osuuskunnassa oleminen olisi mielekästä. Siksi olisi hyvä
seurata sitoutumisen tasoa ja käydä keskusteluja aiheesta, jotta toiminnasta saadaan mielekästä
kaikille. Onnistuneet johtajavalinnat ovat merkittäviä osuuskuntamme menestymisen kannalta.
Uskon siihen, että kun ammattitaitoisimmat ja motivoiduimmat henkilöt valitaan johtorooleihin,
niin osuuskunnan toiminta saa hyvän aloituksen.


Lopuksi
Kirjan ydinsanoma oli mielestäni merkityksellinen ja uskon sen myötä sisäistäneeni
brändistrategian merkityksen. Markkinoinnin kautta vuorovaikutetaan asiakkaan kanssa ja
kerrotaan omasta olemassaolosta. Olennaista ei ole vain se mitä myyt, vaan myös se miten ja
miksi myydään. Keksimällä syyn olemassaololle, valitsemalla asiakassegmentin ja
vuorovaikuttamalla asiakkaan kanssa luodaan menestystarinoita. Ja mikä tärkeintä, tavoite ei ole
luoda arvoa vain yritykselle, vaan myös asiakkaalle. Tämän takia markkinastrategia suunnitellaan
sen perusteella, mitä asiakas haluaa. Vielä on liian aikaista peilata kirjan oppeja osuuskuntamme
toimintaan, koska olemme aivan alkutekijöissä. Aika näyttää millaiseksi osuuskuntamme
brändistrategia kehittyy.

You May Also Like…

Mikä ihmeen digimarkkinointi?

Mikä ihmeen digimarkkinointi?

En ole koskaan harrastanut digimarkkinointia. Paljon olen siitä kuullut puhuttavan ja nyt minunkin pitäisi alkaa...

Peilejä johtamiseen

Pekka Matilan kirja Peilejä johtamiseen tuli itselläni lukuun hetken mielijohteesta. Rehellisyyden nimissä...

Viha rakkaus Makia.

Viha rakkaus Makia.

Jani Niipola Viime vuonna julkaistu kirja Viha rakkaus Makia, tiivistää yhtiin kansiin Makian koko tarinan sen...

0 kommenttia

Lähetä kommentti