Keskittymiskyvyn elvytysopas

Lähdeteos: Keskittymiskyvyn elvytysopas

Lähdeteoksen kirjoittaja: Minna Huotilainen, Moona Moisala

Teoriapisteet: 2

Kirja oli todella mukavaa vaihtelua talouskirjoille, joita on tullut luettua tässä sprintissä. Oli virkistävää päästä pitkästä aikaa aivopsykologian äärelle ja pohtimaan oman työn laatua. Mitkä tilanteet saavat minun keskittymiskykyni herpaantumaan? Miksi en toteuta asioita, joilla tiedän olevan positiivinen vaikutus tehokkaaseen työhön ja näin ollen palauttavaan vapaa-aikaan? Olenko riippuvainen?

Kirjan alussa oli ”kyllä-ei” kysely, jonka avulla sai tehtyä alkukartoitusta oman keskittymiskyvyn nykytilanteelle. Huomasin vastaavani suurimpaan osaan väittämistä ”ei”, eli kykenen pitämään keskittymiseni töitä tehdessä. Kysymykset, joihin vastasin ”kyllä” olivat seuraavat:

  • Teetkö usein montaa asiaa yhtä aikaa?
  • Tuntuuko kirjan lukeminen niin tylsältä, että mieli harhailee jo ennen kuin olet päässyt ensimmäisen sivun loppuun?
  • Tulviiko mieleesi jatkuvasti uusia hoitamattomia asioita?

Edellä mainituista parhaiten pystyn allekirjoittamaan kaksi ensimmäistä. Multitaskaan monesti arkisissa asioissa, en työtehtävissä. Kuuntelen monesti podcastia ja siivoan, selaan somea ja sivusilmällä seuraan tv:tä, suunnittelen ostoslistaa ja katson inspiraatio kuvia Pinterestista. Teen näitä asioita siksi samaan aikaan, koska tiedän, että tällaisten asioiden kanssa ei haittaa, vaikka tekisi huolimattomuusvirheitä tai osa podcastista menisi ohi. Mutta eihän tällainen asioiden yhtä aikaa hoitaminen ole yhtä antoisaa kuin niihin erikseen uppoutuminen.

Kirjan lukeminen on edelleen minulle työlästä ja tylsää. Joka kerta, kun olen avannut kirjan, olen havahtunut jossain vaiheessa siihen tilanteeseen, kun olen mukamas lukenut tekstiä mielessä, mutta silti ajatellut jotain muuta asiaa samaan aikaan. Joskus sama on tapahtunut jopa silloin, kun olen lukenut tekstiä ääneen. En ole löytänyt tähän vielä mitään muuta ratkaisua kuin sen, että lopettaa lukemisen hetkeksi ja jatkaa, kun on enemmän kykyä keskittyä tekstiin.

Asioita ja tilanteita, jolloin keskittymiseni herpaantuu:

  • Kirjan lukeminen
  • Ei-niin-kiinnostavan televisiosarjan katsominen
  • Jos minulla on paljon asioita mielen päällä
  • Kiirinen viikko aiheuttaa ”Ai niin tuosta tulikin mieleen” -ajatuksia, jolloin senhetkinen tekemiseni keskeytyy
  • Puhelimen vilkaisu vie keskittymisen keskustelusta

”On todella harmillista, jos ihminen ajaa itsensä sellaiseen tilaan, jossa hän jatkuvasti kuormittuu liikaa ja alisuoriutuu.”

-Minna Huotilainen ja Moona Moisala

Itseään pystyy helposti ylikuormittamaan, jos ei osaa ohjata omaa toimintaansa. Kuormittuminen johtaa alisuoriutumiseen, mikä saattaa johtaa lisätyöhön ja taas jälleen kuormittumiseen. Syntyy noidan kehä. Ja todellakin on harmillista, jos yhä useampi ihminen löytää itsensä tästä kehästä. Siitä ulospääsy on vaikeampaa kuin sen ennaltaehkäisy. Itse olen pyrkinyt välttämään ylikuormittumista kalenteroinnilla ja aikatauluttamisella ylipäätään. Ajoissa hoidetut tehtävät eivät kasaa kuormaa viimehetkille, jolloin aikaa tehtävien suorittamiseen jää tasaisesti. Esimerkiksi juuri tässä sprintissä hommia helpotti paljon se, että jo ensimmäisellä viikolla sain paljon asioita hoidettua. Muistilistojen laatimisella varmistin, että kaikki hommat tulee hoidetuksi. Juuri pari päivää sitten puhuimme erään kaverini kanssa siitä, kuinka mahdollisimman monia asioita tällaisessa vaativassa akatemia arjessa on hyvä ulkoistaa. Työmuisti kuormittuu, jos kaikki pitäisi muistaa itse. Muistilistan tekeminen, kalenterointi ja päivärytmin laatiminen auttaa tehtävälistan systemaattisessa hoitamisessa. Ilman tällaisia muistilistoja ja kalenterimuistutuksia emme olisi saaneet Kotakahvilaa avattua yhtä voittoisasti.

Keskittymiskyky ei ole toiselle annettu ja toiselle ei. Jokaisella on käytössään oma paras muistinsa ja paras suoriutumistaso silloin, kun löytää itselleen sopivat keinot. Miksi oma keskittymiskykyni on itseasiassa niin hyvällä tolalla?

  • Käytän puhelimen ”älä häiritse”-tilaa
  • Mykistän työryhmien ilmoitukset iltaisin
  • Teen asioita, jotka auttavat minua rauhoittumaan
  • Minulla on keinoja päästä flow-tilaan ja tiedostan, mikä tekeminen on sellaista, jonka parissa voisin viettää useamman tunnin
  • Käytän kalenteria
  • Teen ”to do” -listaa
  • Päätän etukäteen, mikä on tärkein asia saada hoidetuksi viikolla ja päivällä

Kirjassa mielenkiintoista ja uutta minulle oli se, että aivoja pystyy jumppaamaan paremman keskittymiskyvyn saavuttamiseksi. Tajusin, että treenaan omaa keskittymiskykyä tiedostamattani todella usein. Iltaisin, jos en meinaa saada unta, keskityn omaan kehoon ja suljen kaiken muun ajattelun pois. Käsityöt ja pianon soitto vaatii myös syvää keskittymistä. Mikä täysin uusi vinkki kirjassa nousi esiin, oli kehoon keskittyminen keskellä arkea. Jos koen olevani todella ahdistunut, stressaantunut, kiireinen tai väsynyt, voisin pysähtyä hetkeksi ja keskittyä kehooni. Miltä kehossani tuntuu? Missä kohtaa kehoa tunnen mitäkin? Onko tämä nyt hyväksi keholleni? Kun ottaa pienen hetken kiireen keskellä, saa palautettua omaa keskittymistä tietoisesti yhteen asiaan. Tällaiset lyhytkestoiset toistot auttavat parantamaan omaa keskittymiskykyä ja ovat hyväksi omalle itsetuntemukselle.

Toinen mielenkiintoinen asia kappaleessa oli aivojen palkkiojärjestelmä. Se palkitsee mieltämme dopamiinilla, kun saavutamme jotain. Palkkiojärjestelmä on tärkeä osa evoluutiota ja biologiaa. Lisääntyminen, jälkikasvun hoitaminen, ruuan löytäminen ja selviytyminen vaikeasta tilanteesta on ihmismielelle palkitsevaa. Dopamiini on myös tunnettu nimellä mielihyvähormoni ja nykyihminen saa sitä kaikesta, mikä tuottaa hänelle mielihyvää. Dopamiiniin ja mielihyvän tunteeseen voi kuitenkin jäädä koukkuun. Tästä ilmiöstä johtuu peliriippuvuus ja monet muut riippuvuudet. Itse mietin sitä, että voiko mukavuudelle tulla riippuvaiseksi. Tykkään niin kovasti rentoutua, että monesti on todella vaikeaa laittaa televisio kiinni, lopettaa pianon soitto tai neulominen ja aloittaa esseen kirjoittaminen.

Kirjassa esitellään vuorokauden jaksotus, joka voisi auttaa rakentamaan perustaa keskittymiskyvylle ja sen säilyttämiselle. Vuorokauden jakson nimitys, kellon aika, tavoite ja keinot ovat kirjasta otettuja, mutta toiminnan kuvaus on muunneltu omaan arkeeni sopivaksi.

Vuorokauden jaksotus:

Virtausjakso 8–12

Hyppää täysillä tulevaan päivään. Työskentele tärkeimpien asioiden parissa. Valitse työkalut, joilla tuet älykästä työntekoa. Hakeudu seuraan, joka saa sinut energiseksi ja inspiroituneeksi. Järjestä olosuhteet siten, että sinulla on tarpeeksi rauhaa päästä flow-tilaan, mutta siten, että pystyt siirtymään muiden seuraan läsnä olevaksi. Mukava, mutta tarpeeksi skarppi ympäristö toimii hyvin. Hae työntekoon hallinnan tunnetta. Järjestä to do -lista ja määritä merkityksellisyys työlle, nauti. Kieltäydy tyynesti kaikesta, mitä sinun ei juuri nyt tarvitse hoitaa, tai minkä koet olevan prioriteettilistalla alempana.

Tavoite: Virtaus ja tehokkuus

Keinot: Keskeytyksiltä suojautuminen, hyvään seuraan hakeutuminen

Silppujakso 12–16

Kaikki pienet sekalaiset hommat hoidetaan nyt. Aloita listan kärjestä ja etene tehokkaasti kohdasta toiseen. Tällaiseenkin tekemiseen on hyvä koettaa löytää flow-tila, jolloin listan hupeneminen tuottaa onnistumisen tunteita. S-postit, puhelut, pienet työtehtävät. Tämä jakso mahdollistaa virtausjakson. Aamun tunnit saa täysillä keskittyä suurempiin kokonaisuuksiin, kun tietää että sitten on seuraavat neljä tuntia aikaa hoitaa tämänkaltaisia tehtäviä.

Tavoite: Aikaan saaminen, pienten tehtävien loppuun saattaminen

Keinot: Listat, muistilaput, kalenteri, s-posti, puhelin, systemaattisuus, täsmällisyys, toimeen tarttuminen

Empatiajakso 16–20

Tee aikaa muille. Soita puhelu äidillesi, kysele ystäviesi kuulumisia, kuuntele kumppania kotona, ole läsnä toiselle. Vaikuta sinulle tärkeisiin asioihin ja tee jotain hyvää toiselle. Kysy, jos joku tiimistäsi tai ystävistäsi tarvitsee apua ja auta. Kenties yllätä joku iloisesti. Aseta muiden tarpeet omiesi edelle

Tavoite: Muille antaminen

Keinot: Kaikki mitä voit tehdä muiden auttamisen hyväksi

Rauhoittumisjakso 20–24

Saa kehosi rauhoittumistilaan. Kastele kukkia, neulo, juo teetä, lue, joogaa, kävele, tee kotitöitä, kuuntele tai soita rauhallista musiikkia. Jos vielä jotkin työasiat meinaavat painaa, listaa ne kalenterin reunaan, sulje kalenteri ja keskity hetkeen. Ole kiitollinen. Puolivälissä jaksoa käy nukkumaan.

Tavoite: Uneen valmistautuminen

Keinot: Hidas työ, kotityöt, rauhallinen ja mukava puuhailu

Esitietoisen prosessoinnin jakso 00–04

Nukkuessasi aivot järjestelevät asioita ja prosessoivat muistia. Tiedosta, että sinun ei tarvitse päivän aikana tehdä vaikeita päätöksiä vaan tämä jakso helpottaa päätöksen tekoa seuraavana päivänä. Aivot aivan itsestään hoitavat asian, kun annat itsellesi rauhaa ja aikaa nukkua.

Tavoite: Muisti ja tunne toiminnot

Keinot: Hyvä uni

Avautumisjakso 04-08

Herää virkeänä uuteen päivään. Hoida sinulle mieluiset aamurutiinit. Nouse sängystä ja pue jotain mukavaa vaatetta päälle. Keitä kahvit, pese naama, hymyile. Ota kahvikuppi ja etsi uusi pieni inspiraatio päivään. Katso itseäsi ilahduttavaa sisältöä somesta tai rauhoitu ihan hiljakseen. Pistä nyt itsesi kauniiksi sellaisiin vaatteisiin, joissa viihdyt koko päivän.

Tavoite: Valmius uuteen päivään

Keinot: Omat aamurutiinit

Tämä vuorokausirytmi mahdollistaa monet hetket keskittyä täysin työhönsä, ihmissuhteisiin ja itseensä. Voisin pistää tämän arkirytmin käytäntöön heti tammikuussa joululoman jälkeen. Toki akatemialla on vaikeaa päättää omaa aikatauluaan täysin, kun pitää ottaa huomioon myös neljäntoista muun ihmisen kalenterit.

You May Also Like…

Digimarkkinointi

Pääsin viimein digimarkkinointikirjan kimppuun, joka on pitkään kulkenut lukulistallani mistään sitä löytämättä....

Asiakastutkimus

Valitsin luettavaksi seuraavan kirjan Asiakastutkimuksen perusteet ja käytännöt. Kirjan lukemisen tarkoituksena oli...

Intohimona brändit

Tämä kirja päätyi reflektoitavaksi nyt, sillä brändit ja niiden kilpailu on ollut viime vuosina todella kovassa...

0 kommenttia

Lähetä kommentti