Ymmärrä ja johda itseäsi

Ollakseen hyvä johtaja, pitää osata johtaa itseään. Itsejohtajuus on tuottavuuden ja tehokkuuden perusta, jota ilman emme voi elää arvojemme ja toiveidemme mukaista elämää. Itsejohtajuus tarkoittaa itsemme johtamista niin, että osaamme johtaa tiimiläisiämme paremmin ja luomaan ihmiskeskeisemmän kulttuurin. Jos emme kykene johtamaan mieltämme, niin kuinka voimme johtaa elämäämme – muiden elämästä puhumattakaan? 

Hyvällä johtajalla on hyvä itsetuntemus. Keskittyminen ja tietoisuus ovat nykyajan maailmassa tärkeimpiä mentaalisen suorituskyvyn ja itsehallinnan takaavia ominaisuuksia. Tämän takia hyvä johtaja harjoittaa mindfullnesia. Sen avulla fokuksesi pysyy päivän tehtävissä, pysyt palavereissa läsnä, eikä ajatus harhaile vääriin asioihin. Koska toisin kuin kuvitellaan, toimimme lähes puolet ajastamme automaattiohjauksella, reagoimme asioihin opitulla tavalla, teemme montaa asiaa ja ajatusta yhtä aikaa, mikä heikentää suoristustasoja. Mindfullness- harjoittelu auttaa meitä ymmärtämään mitä mielessämme tapahtuu, se auttaa myös pysähtymään hetkeen, jotta voimme tehdä parempia ja tietoisempia valintoja. 

Kuva 1 Lähde Instagram @thebusinesshacks

Hyvä itsetuntemus auttaa meitä vastaamaan myös yhteen elämän suurimmista kysymyksistä. 

Mikä tekee meidät onnelliseksi?

Tieto siitä, mikä tekee meidät onnelliseksi, auttaa johtamaan ihmisiä paremmin ja tarttumaan siihen, mikä motivoi heitä paremmin.

Ajatteleva johtaja kirjassa puhutaan rahan ja onnellisuuden yhteydestä. Tutkimuksessa oli todettu, että lottovoitto kohensi osallistujien mielialaa merkittävästi, mutta jonkin ajan päästä heidän onnellisuutensa palasi normaalille tasolle. 

Toisessa tutkimuksessa kävi ilmi, että vaikeat tilanteet, kuten työpaikan menetys vähensivät onnellisuutta huomattavasti, mutta jonkin ajan kuluttua heidänkin onnellisuutensa palasi normaalille tasolle. Toisin sanoen ulkoiset tapahtumat ja kokemukset eivät luo todellista onnellisuutta tai aiheuta pysyvää onnettomuutta. Voimme jokainen siis luoda oman onnellisuutemme. Vaikkemme ehkä saa haluamaamme työtä, autoa tai palkankorotusta, mutta onnellisuutesi ei taida kuitenkaan olla niistä kiinni. 

Kirja väittää, että onnellisuutemme riippuu naapurin vauraudesta. Eli onko tässä kyse siitä perisuomalaisesta sanonnasta, jossa ihminen on valmis maksamaan 100€ ettei naapuri saa 50€?

Kirjassa annetaan seuraavanlainen skenaario:

• Elät elämää, jossa tienaat 50 000€ vuodessa, kun muut tienaa 25 000€.
• Elät elämää, jossa tienaat 100 000€ vuodessa, kun muut tienaavat 250 000€. 

Kumpi näistä olisi sinulle mieluisampi? 

Miamin yliopiston ja Harvard School of Public Healthin tekemässä tutkimuksessa todettiin, että enemmistö piti ensimmäistä vaihtoehtoa parempana. Eli, kun ihmiset rikastuvat verrattuna muihin, he tuntevat itsensä onnellisemmaksi. Mutta kun koko yhteiskunta, he eivät tunne itseään onnellisemmaksi. Tämä ajatus kuulostaa minusta aivan järkyttävältä. Ihminen siis haluaa itsekkäästi olla rikkaampi kuin muut? Entäpä jos koko yhteiskunta vaurastuu, ja sitä myöten elinolot koko maailmassa paranevat? Tai miksi ylipäätään mitata onnea rahassa? Itse mielummin ottaisin tietenkin 100 000, koska se on isompi summa, eikä minua jaksa vähempää kiinnostaa muiden tienestit tai asiat muutenkaan. Koska minun onneni tulee minun elämäni asioista, ei naapurin Heikin paremmasta kahvilaadusta. 

Tein pienen tutkimuksen tähän liittyen ja 14/14 vastausta valitsi kuitenkin kaikesta huolimatta vaihtoehdon 2. 

Onnellisuus on sisäinen tila, johon vaikuttaa vahvasti se, miten suhtaudumme siihen, mitä muilla on, välitämmekö muiden tuloista vai emme.

Mitä onnellisuus on?

Onko tähän yhtä oikeaa vastausta? Minun mielestäni onnellisuus on yleistä tyytyväisyyttä elämään. Tunne, että kaikki on hyvin, vaikka joskus tuleekin vähän lunta tupaan. Onnellisuus on myös asennetta. Asennetta suhtautua asioihin positiivisesti.

Kirjassa onnellisuus kuvaillaan näin: todellinen onni on täyttymyksen ja pysyvän hyvinvoinnin kokemus – pitkäaikainen kokemus siitä, että elämä on mielekästä, merkityksellistä ja myönteistä. Se on kokemus, jonka voi säilyttää elämän ylä- ja alamäissä. Se ei ole ohimenevä tunne niin kuin mielihyvän tunne. 

No ei huono vastaus tuokaan. 

JOHTAJUUS

Hyvä johtaja

Mistä osista sitten koostuu hyvä johtaja? 

• Ihmisten, tiimiläistesi henkilökohtaisesta ymmärtämisestä
• Tietoisesta johtajuudesta
• Pyyteettömästä johtajuudesta
• Myötätuntoisesta johtajuudesta

Avaan seuraavassa vähän tarkemmin näitä käsitteitä.

Tiimin ymmärtäminen

Jotta tiimiä voi johtaa, tulee heitä ensin ymmärtää. Mitä he ajattelevat, tuntevat ja mikä on heille kaikkein tärkeintä. Mutta koska me kaikki olemme kuitenkin vain ihmisiä, ei tämä tietenkään ole niin helposti sanottu, kuin tehty. Me näemme toisemme omien kokemuksiemme ja tiedostamattomien vinoumien kautta, emme todellista persoonaa. 

Tiedostamaton vinouma on haaste, koska se saa meidät lokeroimaan ihmisiä ja näkemään heidät väärin tavoin. Se estää meitä mahdollisesti näkemästä ihmisen koko potentiaalia, sitä mikä häntä todella motivoi tai kuulemasta mitä hän todella yrittää sanoa.

Tämä näkyy meidän tiimissämme erittäin selkeästi. Tietyt ihmiset ovat luoneet tietyt mielikuvat tietyistä ihmisistä ja se saa heidät suhtautumaan epäluottavaisesti näihin tiimiläisiin, sekä kohtelemaan heitä epäkunnioittavasti. Heidät pitäisi saada näkemään tämän, jotta tiimimme voisi kasvaa täyteen potentiaaliin. Mutta muutosta ei tule ennen kuin ihminen tunnistaa, huomaa ja hyväksyy omat vinoumansa. Sen jälkeen voi alkaa katsomaan asioita ”aloittelijan mielellä”. 

Aloittelijan mieli tarkoittaa kykyä välttää tietoisen vinouman ja tottumukseen perustuvan havainnoinnin ansaa. Toisin sanoen kykyä nähdä itsensä ja toiset täysin uusin silmin, ilman omaan historiaamme perustuvaa lokerointia. 

Mindfullness auttaa opettamaan mieltämme näkemään asiat ja ihmiset tuorein silmin. 

Tapa, jolla kohtelet muita voi myös vaikuttaa heidän käytökseensä. Mikäli odotamme joltain tietynlaista käytöstä, odotuksemme saattavat muokata heidän käytöstänsä, kohtele siis työntekijöitäsi huippuammattilaisina, niin he alkavat käyttäytyä siten. 

Lisäksi hyvän johtajan tulee ymmärtää tunteita ja osata hallita niitä. Alaisiin ei vaikuteta järjen, vaan tunteiden kautta. Tunteet ohjaavat käytöstämme kuitenkin suurimmaksi osaksi, huomasimme sitä tai emme. 

Usein tiimien sisäiset ristiriidat eivät niinkään synny asioista vaan tunteista. Tämän myötä tajusin jotain suurta erääseen tiimiläiseemme liittyen. Hän on hyvin leiskuva ja räväkkä persoona, joka usein treenien aikaan hermostuu kovastikin. Aiemmin minun on ollut vaikea ymmärtää mistä hän on hermostunut, mutta nyt ymmärsin, että kysehän on hänen tunteistaan. Hän ei koe tulevansa kuulluksi, ymmärretyksi tai arvostetuksi, jolloin hänen ego alkaa automaattisesti puolustautumaan. Tämmöisessä tilanteessa hyvä johtaja, ohjaa hänen tunnettaan eikä sitä asiaa mistä on kyse. 

”Todellinen sitoutuminen tapahtuu vasta sitten, kun ihmiset tuntevat olevansa tunnetasolla yhteydessä toisiinsa. Koska tunteet ovat yleismaallisia ja tarttuvia.”

Tutkimuksissa on havaittu, että samaan kokoukseen osallistuvat ihmiset ovat kahden tunnin sisällä samassa tunnetilassa, riippumatta siitä, onko tunnetila hyvä vai huono. Tämä näkyy usein myös meidän treeneissä. Minulle henkilökohtaisesti on usein sälytetty aika paljon vastuuta treenien tunnetilasta, mikä on mielestäni aika iso vastuu yhden ihmisen kantaa. Minun tekisi mieli joku kerta testata, että mikäli jokainen osallistuja saapuu treeneihin hymyillen, ja joukossa on vain yksi mutristelija, tarttuuko yhden ihmisen kiukku kaikkiin yhdeksään muuhun.  Tai vastaavasti niin, että paikalla on pari hymyilijää ja pari kiukuttelijaa ja katsotaan kumpi tunne on vahvempi. 

Johtajalla on kuitenkin muita suurempi vastuu, tunneasioissa. Miksi? Koska johtajaa katsovat kaikki. Joten ei ihme, että äksyilevällä johtajalla on tyytymättömämpiä alaisia. 

Tietoinen johtajuus

Läsnäolon voima on tänä digitaalisena, ja etenkin Koronan, aikana erittäin merkityksellinen asia.

Ihmisen perustarpeita on tulla kuulluksi, varsinkin kun nykyisin ihmisten läsnäolo Zoomissa on välillä hieman poissaolevaa. Kiinalaisen sananlaskun mukaan läsnäolo on suurin lahja, mitä toiselle voi antaa, ja niinhän se on. Jokainen meistä tietää sen tunteen, kun yrität jutella ystävän tai vaikka työkaverin kanssa jostain sinulle tärkeästä asiasta, ja kaveri selaa samalla puhelintaan. 

Harvardin yliopiston tekemän tutkimuksen mukaan ihminen on onnellisempi silloin, kun hän on läsnä, ja myös muut paikalla olijat kokevat olonsa paremmaksi. Toisin sanoen läsnä oleva johtaja on parempi johtaja.

Joskus riittää, että kuuntelet. Voi olla, että työntekijä kokee ongelmia työssä, jotka oikeasti johtuvat johonkin hänen tunteeseen liittyvään asiaan, tai täysin muuhun kuin työhön. Kun johtaja on tietoisesti yrittänyt tutustua työntekijöihin ja on aidosti kiinnostunut heidän asioistaan, joskus saattaa riittää, että on vain kuulevana korvana paikalla, ei välttämättä edes tarvitse tehdä sen erikoisempia toimenpiteitä.

Läsnäolo on luottamuksen perusta. Jos haluamme vaikuttaa siihen, mitä tiimi tekee, tekemisen ratkaisee luottamus sinuun.

Pyyteetön johtajuus

Pyyteetön johtajuus on näkymätöntä. Se on täysin toisenlaista johtamista kuin perinteisessä hierarkkisessa ja valtapohjaisessa johtamisessa. 

Palveleminen 

Luin joskus aiemminkin jostain kirjasta, että johtajan tehtävä on vain palvella tiimiläisiään, jotta he pystyvät suoriutumaan työstään parhaiten. Pyyteettömän johtajuuden voi ajatella tarkoittavan myös, että olet hyödyksi. Tämä taas tarkoittaa, että johtajan pitää osata myös palvella itseään, jotta osaa asettaa sopivat rajat itselleen, laittamatta kuitenkaan omia tarpeitaan yrityksen edelle.

Palveleminen tarkoittaa myös tukemista, kuinka voi auttaa tiimiä kehittymään koko ajan paremmaksi. Se tarkoittaa myös tarvittaessa tiukan palautteen antamista heidän kehittymisensä tueksi.

Usein kuitenkin johtajuuden tuoma valta buustaa egoa isomma ja sekoittaa ihmisten pään.

Pyyteettömän johtamisen esteet:

Johtajan ego

Onko isosta egosta hyötyä johtajalle. EI! Ego altistaa sinut arvostelulle ja manipuloinnille. Se vaikuttaa käytökseesi ja saa sinut toimimaan arvojesi vastaisesti. Ego saa meidät myös usein kuvittelemaan, että olemme tittelimme ansiosta jotain enemmän tai paremmin kuin tiimiläisemme. Tämä aiheuttaa eroja ihmisten välille, emmekä saa todellista kontaktia enää ihmisiin. 

Mindfullness auttaa pääsemään tästäkin ongelmasta. Se auttaa ymmärtämään, että egomme on vain ajatuksemme tuote ja opettaa hallitsemaan egon nostattamia tunteita. Se myös auttaa päästämään irti näistä itseämme rajoittavista identiteeteistä. 

Parhaimmat johtajat ovat usein nöyriä. Nöyryys auttaa meitä tunnistamaan ja hyväksymään muiden työpanoksen.

Hyvä johtajuus kuitenkin vaatii itsemyötätuntoa. Aihe mikä on myös ollut tapetilla omassa elämässä viime aikoina. Asia, joka vaatii itseltäkin todella suurta opettelua. Monesti myötätunnon ajatellaan latistavan kunnianhimoa tai itsensä hyviin tuloksiin piiskaamista, mutta sitä se ei ole. Myötätunto itseä kohtaan tarkoittaa, että haluaa pitää hyvän huolen itsestään, jotta menestyisi paremmin. On tärkeää ymmärtää, että sisäinen kriitikkomme on itse luotu, mielemme tuotos. Kirja antaakin hyviä neuvoja sisäisen kriitikkosi hiljentämiseen.

Myötätuntoon itseä kohtaan kuuluu tärkeänä osana tarkoitus ja päämäärä, merkityksellisyyden tunne. Vaikka löytäisit merkityksellisyyden omaan elämääsi, sen löytäminen johtajana ei kuitenkaan ole niin helppoa. Sinun tapasi johtaa ihmisiä vaikuttaa merkittävästi heidän elämäänsä, sen takia pitääkin miettiä, mitä sinä haluat antaa ihmisille, joita johdat? Miten voit vaikuttaa heihin, jotta heistä tulee aidosti onnellisia. Jos saat tiimiläisen olemaan onnellisempi työssään, on hänellä enemmän energiaa ja draivia.

Kehitä tiimiläisiäsi

Pyyteetön johtaja sitoutuu auttamaan tiimiläistä kasvamaan. Pyyteetön johtaja ei koskaan etsi tunnustusta ja kiitosta itselleen vaan välittääkseen ne eteenpäin. Kun tiimiläisesi kehittyy, oppii ja kasvaa, siitä et hyödy pelkästään sinä itse vaan koko organisaatio.

Jaa kiitosta, ota syyt niskoillesi

Pyyteetön johtaja ei epäröi jakaa kiitosta niille, kenelle se kuuluu, muttei myöskään pelkää ottaa niskaansa syytä epäonnistumisesta. Mutta niin kauan kuin annat egosi hallita sinua, tämä tulee olemaan todella vaikeaa. Jokaisen ego kaipaa kehuja ja kiitosta, kun taas syyn ottaminen on äärettömän raskasta. Hyvän johtajan tehtävänä onkin pitää oma egonsa aisoissa.

Kun tiimiläinen mokaa, vaatii todellista egon hallintaa ja radikaalia hyväksyntää olla tekemättä huonosta tilanteesta vielä huonompaa. Turha ylireagointi ei kuitenkaan auta ketään siinä tilanteessa, vaan asia on hyväksyttävä sellaisenaan ja yritettävä keksiä keino ratkaista se parhaalla mahdollisella tavalla. 

Onneksi kirjasta löytyy hyviä neuvoja pyyteettömän johtajuuden harjoitteluun.

Myötätuntoinen johtajuus

Empatia kyky on johtajille erittäin tärkeä taito, mutta se saattaa johtaa huonoihin päätöksiin ja kaventaa näkökenttäämme tai saa esimerkiksi palkkaamaan liikaa itsemme kaltaisia ihmisiä, sillä myös myötätunto on erittäin tärkeää. 

Myötätunto on kykyä asettua toisen asemaan ja sitä kautta ymmärtää paremmin heidän haasteitaan. Myötätunto on aikomus edistää toisten onnellisuutta ja hyvää oloa.

Kun johtaja arvostaa tiimiläistensä onnellisuutta, he kokevat, että heitä arvostetaan ja kunnioitetaan, joka saa heidät sitoutumaan paremmin. 

Myötätuntoon sisältyy neljä eri ominaisuutta: 

• toive siitä, että muut ovat onnellisia,
• halu lievittää toisen kärsimyksiä,
• ilo toisten menestyksestä,
• kyky nähdä kaikki arvokkaina.

Tietoisuuden ja pyyteettömyyden kautta voimme harjoitella spontaanin myötätunnon lisäämistä. Joskus kuitenkin arki estää meitä olemasta myötätuntoisia, liiat työpaineet, muiden vaatimukset, jne. Toisin sanoen liian täyteen ahdettu mieli. Mutta onneksi tähänkin löytyy apua. Voimme itse luoda myötätuntoa tuomalla sitä jokaiseen vuorovaikutustilanteeseen. Aina kun olet tekemisissä jonkun kanssa, kysy itseltäsi ”Miten voin olla hyödyksi tälle ihmiselle?” Anna tämän ohjata tekemistäsi ja elämääsi, niin myötätunto saapuu elämääsi. Tuoden mukaan myös onnellisuutta. 

Kirjasta löytyy vielä vinkkejä johtamiseen koko organisaation tasolla, mutta uskon, että nämä neuvot riittävät itselle ainakin alkuun. Vaikken montaakaan asiaa tiimitasolla reflektoinut tähän kirjoitukseen, niin tämä kuitenkin herätti todella paljon tiimiini liittyviä asioita ja kolahduksia. Se avasi myös aika laajasti silmiäni näkemään tiimimme isot ongelmat.

Pakko suositella, että ihan ehdottomasti paras kirja, mitä olen mistään aiheesta lukenut! Kirjassa oli paljon esimerkkejä ja konkreettisia neuvoja johtamiseen ja oman mielen hallintaan. Tämä sai minut todella paljon miettimään omaa elämääni, onneani ja tapaani elää ja johtaa. Uskon, että tästä on todella paljon hyötyä monelle muulle minun kaltaiselleni, tulevalle johtajalle. 

Kirjasta on kehitetty myös englanninkielinen appi, jonka aion ottaa testaukseen ehdottomasti. Sieltä löytyvät myös kirjassa olleet mindfullness ohjeet.

TheMindOfTheLeaderBook.com