Nyt on käsillä erikoinen kaveri! Jarkko Ruutu tunnetaan Suomessa ja maailmalla yhtenä kaikkien aikojen vihatuimmista ja ärsyttävimmistä jääkiekkoilijoista. Kuitenkin kyseessä on myös yksi kaikkien aikojen älykkäimmistä pelaajista. Kuinka nämä kaksi ominaisuutta voivat kulkea käsi kädessä ja pedata kantajalleen menestyksekkään kiekkouran maailman vaativimmassa liigassa? Jarkko Ruutu – Jumalainen Näytelmä kertoo, kuinka kovalla työllä ja terävällä päällä myös ei niin lahjakas voi pärjätä lajin huipulla. Myös yritysjohtaja voi tehdä poimintoja Ruudun työmoraalista ja omistautuneisuudesta yrityksensä kehittämiseen. Tuomas Nyholm on saanut Ruudusta aikaan ehkä parhaan elämäkerran, jonka koskaan olen lukenut.

Erikoistuminen

Jarkko Ruutu ei koskaan ollut mikään tulevaisuuden superlupaus. Kiekko toki pysyi lavassa, mutta maailmasta löytyi satoja häntä kovempia laitahyökkääjiä. Alku-ura Pohjois-Amerikassa oli sahaamista NHL seuran ja AHL:n farmijoukkueen välillä. Iän karttuessa Ruutu fiksuna miehenä tajusi, ettei hän kykene kilpailemaan samoilla ominaisuuksilla nuoremien, nopeampien, taitavampien ja kaikin puolin lahjakkaampien tulokkaiden kanssa. Hän unohti unelmaroolinsa pistenikkarina ja muutti pelinsä suuntaa.

Ruutu alkoi goonieksi. NHL:ssä kutsutaan gooneiksi pelaajia, joiden fokus näyttää menevän taklauksiin, pään aukomiseen ja tappeluihin. Toisin sanottuna pelin sisäiseen peliin, jonka tarkoitus on ärsyttää vastustajaa ja luoda fiilistä oman joukkueen sisällä. NHL:n gooniet ovat perinteisesti järkälemäisiä puolustajia, jotka päästetään jäälle vain ja ainoastaan kylvämään tuhoa. Ruutu oli kuitenkin poikkeus. Hän oli keskikokoinen, melko taitava, hyökkääjä, joka kykeni hivuttamaan itsensä vastustajan ihon alle. Ruudun kentälle tulo ei siis automaattisesti tarkoittanut vastustajalle sitä, että luvassa on likaista peliä. Jostain syystä hän kuitenkin onnistui saamaan vierasotteluissaan seisovat negatiiviset suosionosoitukset: ”RUUTU SUCKS!”

Omaan (tulevaisuuden) liiketoimintaani ajatus erikoistumisesta istuu kuin nenä päähän. Olen havainnut, että taloushallinnon alalla kaikkein parhaiten pärjäävät sellaiset yritykset, jotka ovat erikoistuneet tietynlaisiin asiakkaisiin. Esimerkiksi rakennusala on niin erikoislaatuisuudessaan niin monimutkainen ala, että jonkin tasoinen erikoistuminen on jopa välttämätöntä. Uskon, että tulevaisuudessa vastaavaa erikoistumista tarvitaan ainakin IT-alalla ja sijoittamiskentän eläessä, yhä pienempien sijoitusfirmojen keskuudessa. Suomessa on myös harvinaisen laaja kirjo erilaisia yritysmuotoja ja yhdistyksiä. Yhdistyskenttä voi olla myös erikoistumisen kohde tässä yhdistysten luvatussa maassa.

Erikoistumiseen ei riitä se, että nettisivuilla ilmoitetaan erikoistumisesta. Erikoistuminen muodostuu asiantuntemuksesta. Asiantuntemukseen tarvitaan koulutusta ja kokemusta. Henkilöstön osaaminen on siis kiinni koulutuksesta, mutta myös kokemuksesta. Alalla on tällä hetkellä huutava työvoimapula, joten erikoisosaamista omaavat henkilöt on lähes pakko kouluttaa ainakin jossain määrin itse. Perusosaamisen saa koulusta, mutta erikoistumisen on tapahduttava työpaikalla.

Asiakastutkimus ja -tuntemus

Kovan lajiharjoittelun lisäksi Ruutu teki valtavat määrät työtä tutkien vastustajaa. Hän katsoi vastustajien pelejä ja selvitti, mihin, kehen ja kuinka kannattaa pyrkiä vaikuttamaan missäkin pelin vaiheessa. Mikäli vastustajan pelistrategia keskittyi muutaman tähtipelaajan taitoon, hän otti nuo tähtipelaajat kohteekseen ja nakersi näiden itseluottamusta pelin aikana verbaalisesti ja taklauksilla sääntöjen rajamailla. Jos vastustajajoukkueen heikko kohta oli maalivahtipelissä, hän pyrki ärsyttämään maalivahtia. Hän myös harjoitteli tappelua (joka lajin piirissä kuuluu oleellisena osana NHL-kiekkoon). Mikäli tilanne vaati, hän kykeni ”voittamaan” tappelussa paljon itseään isompia vastuksia. Noiden voittojen seuraus oli selvä. Vastustajan moraali alkoi rakoilemaan, kun samalla oman tiimin tunnetila saatiin oikeaan uomaan. Ärsyttävä pelitaktiikka myös altisti vastustajat antamaan samalla mitalla takaisin, ja jos Ruutu onnistui temppuilemaan tavalla, jota tuomari ei nähnyt, vastustajan vastausta tuomari tuskin ohitti. Ylivoima omille. Helppoa.

Asiakas- tai kilpailija-analyysilla ei välttämättä voiteta suoraan jättipotteja. Tasaisemmat väännöt niillä kuitenkin on mahdollista kääntää voitoiksi. Asiakastuntemusta ja ennen kaikkea sen kartuttamista täytyy tiimissämme harjoitella. Aion ensi syksyn aikana luoda yhdessä muun johtoryhmän kanssa asiakastuntemuksen pohjan, joka täytyy ”täyttää”, kun uusia asiakkaita harkitaan. Pohjaan sisällytetään mm. ymmärrys asiakkaan toimialasta, liikeideasta, asiakkaista ja kilpailijoista. Myös mahdollisen asiakkaan taloudellinen tilanne tulee tarkastaa. Kilpailija-analyysia on jo hyödynnetty jonkin verran tiimimme projekteissa ainakin hinnoittelun apuna, mutta tietoisesti tehty analyysi on jäänyt melko ohueksi.

Tilitoimistomaailmassa asiakasymmärryksen ensimmäiset kohdat tulevat täytetyksi melkein omalla painollaan. Kilpailija-analyysia voisi ja pitäisi kuitenkin harrastaa erityisesti rekrytoinnin helpottamiseksi. Omasta mielestäni ideaalitilanteessa työntekijät koulutetaan itse suoraan koulusta. Näin vältytään erilaisten toimintatapojen ja -mallien yhteentörmäyksiltä. Työntekijät on kuitenkin pystyttävä myös pitämään firman työntekijöinä. Tähän kilpailija-analyysista voisi olla suuresti hyötyä. Työntekijöiden itse kouluttaminen on aikaa ja rahaa vievää puuhaa. Joskus tilanne vaatii valmiin ammattilaisen palkkausta. Kovatasoiset ammattilaiset ovat kuitenkin harvoin vailla työpaikkaa. Täytyy siis harrastaa headhunttausta ja houkutella työntekijöitä kilpailijoiden palkkalistoilta. Jos tietää, kuinka kilpailijat toimivat, on helpompaa tehdä houkuttelevia työtarjouksia.

Asiakasymmärrys kietoutuu myös erikoistumiseen. Esimerkiksi IT-alaan erikoistunut tilitoimisto tai kirjanpitäjä ei hätkähdä uuden asiakkaan mittavista ohjelmistokuluista tai työntekijöille tarjottavista henkilöstöeduista. Erikoistuminen ja asiakasymmärrys antaa mahdollisuuden vielä tarkempaan asiakastuntemukseen. Kun firman taloudesta vastuussa olevat tahot (kirjanpitäjät, palkanlaskijat, controllerit, tilintarkastajat jne.) tuntevat asiakasyrityksensä pelikentän, myös palvelun laatua voidaan parantaa. Asiakkaalle pystytään luomaan arvoa, jota hän ei muualta saisi. Mikäli asiakas kokee saamansa palvelun oikeasti arvokkaaksi, hän on valmis maksamaan siitä jopa moninkertaisen hinnan.

Yhteenvetona

Jarkko Ruudun Jumalainen näytelmä on kirja, joka raottaa ovea ammattiurheilijan elämään. Se onnistuu herättelemään ajatuksia monesta asiasta tavalla, jota en itse osannut odottaa. En ole varma, satuinko vain lukemaan kirjan erityisen otolliseen aikaan, vai onko tuon miehen urassa oikeasti jotain todella erikoislaatuista. Joka tapauksessa, vahva lukusuositus varsinkin niille, jotka ovat nuoruutensa pelanneet mieluummin ulkona oikeita pelejä, kuin istuneet sisällä tekemässä läksyjä.