Johtajuus – kirkas suunta ja ihmisten voima

Matti Alahuhdan kirjoittama kirja Johtajuus – kirkas suunta ja ihmisten voima käsittelee melko laajasti johtamista Alahuhdan omien kokemusten perusteella etenkin muutoksen vaiheessa. Matti Alahuhdalla on vahva kokemus johtamisesta ensin Nokialla ja sen jälkeen Koneella työskennellessään.

Johtamisen tärkeimmäksi osaksi Alahuhta nostaa kyvyn tulla toimeen ihmisten kanssa. Tämä on mielestäni hyvän johtajan tärkein taito myös meillä Tiimiakatemialla. Mikäli johtaja tuntuu todella kaukaiselta henkilöltä työntekijöiden keskuudessa, tuntuu johtajalta tulevien käskyjen toteuttaminen usein epämiellyttävämmältä.

Kuuntele, ymmärrä, kannusta, anna vastuuta, anna palautetta ja anna aikaa. Nämä asiat tulee hyvän johtajan muistaa jokaisen johdettavan kanssa. Jokaisen työntekijän tulee kokea itsensä tärkeäksi työyhteisössä, oli työtehtävä mikä tahansa. Mikäli johdettavat työntekijät kokevat, ettei heitä kuunnella tai heidät asetetaan eriarvoiseksi, voi helposti motivaatio työntekoon ja kehittymiseen laskea.

Kirjassa kerrotaan Alahuhdan uran vaikeista tilanteista, joissa hänen on pitänyt saada koko työyhteisö tekemään kovasti töitä tavoitteen saavuttamiseksi. Tärkeimpänä asiana Alahuhdan täytyi ensiksi saada työntekijät innostumaan muutoksen tavoittelusta. Halu muutokseen pitää syttyä jokaisella, jotta tavoite voidaan saavuttaa. On myös tärkeä tuoda esiin hyödyt, jotka muutoksella saadaan aikaan.

Olen huomannut tiimitoiminnassa, että välillä kun pienempi porukka innostuu jostain asiasta mihin tarvitaan koko tiimin panosta ja muut suostuvat asiaan ilman suurempaa innostusta, voi helposti käydä niin, että jossain vaiheessa idea kuivuu kasaan. Tästä syystä on siis tärkeä saada koko porukka aidosti innostumaan heti alkuvaiheessa. Myös tavoitteen etenemisestä on tärkeää tiedottaa kaikkia, jotta into tekemiseen säilyy.

Alahuhta kertoo kirjassaan viisi tärkeintä asiaa johdettaessa ihmisiä:

1. Luottamuksen rakentaminen. Luottamus johtajan ja johdettavien välillä luo pohjan koko toiminnalle. Mikäli luottamuspulaa on puolin tai toisin, ei yhteisö voi toimia täydellä teholla.
2. Positiivinen asenne. Kukaan meistä tuskin pystyy jatkuvasti olemaan positiivinen, mutta on tärkeää osata kääntää vaikeatkin asiat uusiksi mahdollisuuksiksi. Tätä olemme kaikki päässeet harjoittelemaan toden teolla tämänhetkisen poikkeustilanteen myötä.
3. Kiinnostus ihmisten kehittämiseen. Johtajan halu kehittää työyhteisöään luo työntekijöille tunteen, että heihin luotetaan ja heidän uskotaan voivan kehittyä.
4. Kyky nähdä olennainen. Johtajan pitää jatkuvasti tiedostaa asiat, jotka ovat oleellisia toiminnan kannalta. Mikäli olennaista asiaa ei osata havainnoida, saatetaan pahimmassa tapauksessa tehdä turhaa työtä tai viedä prosessia väärään suuntaan.
5. Aikaansaamisen halu. Halu saada tuloksia aikaan täytyy lähteä johtajasta, joka osaa innostaa koko porukan tavoittelemaan haluttuja tuloksia.

Asiakasprosessiin panostaminen nousi Alahuhdan merkittävimmäksi teoksi Koneen markkina-arvoa nostettaessa. Kone otti vuonna 2008 käyttöönsä asiakaslähtöisyys koulutusohjelman, jonka tavoitteena oli oppia tunnistamaan paremmin asiakkaiden tarpeet. Oleellisemmaksi päätökseksi osoittautui asiakashallintajärjestelmän valinta, jonka ansiosta myynnin johtaminen, ennakointi ja seuranta parani huomattavasti. Asiakastapaamisten lisääminen sai aikaan suuren nousun myynnin määrässä.

Asiakashankintaa painotetaan paljon Tiimiakatemiallakin ja käyntejä tuleekin ihan hyvä määrä joka sprintissä. On kuitenkin tärkeä muistaa pitää yhteyttä myös vanhoihin asiakkaisiin, jotta toiminta saadaan pidettyä mahdollisimman jatkuvana. Vanhat asiakkaat unohtuvat akatemialla helposti, kun jatkuvasti tavoitellaan uusia asiakkaita uusien projektien yhteydessä.

Alahuhta pohti kirjassaan, että kumpi on tärkeämpi osa yrityksen kehittymisen kannalta asiakkaat vai hyvä työyhteisö. Mielestäni nämä ovat yhtä tärkeitä ja linkittyvät vahvasti toisiinsa. Näiden kummankin toimivuuden kannalta nousee tärkeään rooliin hyvä johtajuus.