Voittamisen anatomia

Oskari Saaren kirjoittamassa kirjassa Voittamisen anatomia käsittelee Aki Hintsan elämää ja kokonaisvaltaista hyvinvointia. Olin kuullut kirjasta paljon hyvää, joten halusin itsekin tutustua siihen tarkemmin. Kirja laittaa lukijan pohtimaan omia toimintatapoja ja ajatusmalleja jatkuvasti, mikä tekee lukemisesta mielenkiintoista. Itsensäjohtaminen nousee usein Tiimiakatemian arjessa esiin ja uskon, että tämä kirja antaa paljon hyviä vinkkejä oman tekemisen johtamiseen.

Kirjassa käsiteltävät asiat voivat nopealla katsauksella tuntua hyvin yksinkertaisilta ja itsestäänselvyyksiltä, mutta nämä perusasiat on helppo unohtaa kiireen keskellä. Useat pienet hyvinvointiin vaikuttavat muutokset on kirjassa perusteltu tieteellisesti, jonka vuoksi niiden merkitys on helpompi ymmärtää. Myös tarinat huippu-urheilijoiden saamista hyödyistä ovat erittäin vakuuttavia.

 

Aki Hintsan uran alku

Uransa alku-aikoina Hintsa oli Etiopiassa, jossa hän muun muassa päätyi kehittämään toimintatapoja surkeassa kunnossa olevaan sairaalaan. Sairaalasta tulikin hyvin laadukas, korkeat standardit omaava sairaala Etiopiaan.

Etiopiassa Hintsa kiinnostui kestävyysjuoksija Haile Gebrselassien menestyksekkäästä urasta. Hintsa huomasi, että Gebrselassie osasi keskittää oman energiansa hyvin tehokkaasti tärkeisiin asioihin ja eli huippu-urheilijan elämää joka päivä vuorokauden ympäri. Gebrselassie keskittyi vahvasti omaan tekemiseen välittämättä liikaa ympäristöstään.

Hintsan tekemien huomioiden pohjalta hän kehitti oman mallinsa kehittymiseen, jota monet huippu-urheilijat sekä menestyneiden yritysten johtajat ovat myöhemmin hyödyntäneet omaan elämäänsä.

 

Aki Hintsan ajatusmallin keskeiset kysymykset ovat:

Tiedätkö kuka olet?

Tiedätkö mitä haluat?

Hallitsetko elämääsi?

Nämä kolme kysymystä ohjaavat päivittäistä tekemistä. Kysymykset ovat hyvin laajoja, enkä usko, että kukaan pystyy antamaan näihin täydellisiä vastauksia. Kysymyksiä on kuitenkin tärkeä osata miettiä, jotta omaa kehitystä pystytään viemään oikeaan suuntaan.

Kirja sai minut ymmärtämään, että omaa elämänlaatua ei kannata yrittää parantaa kokonaisuutena, koska usein se kuormittaa liikaa ja sen takia tavoitteisiin on vaikea päästä. Kehitettävät asiat kannattaa jakaa pienempiin osiin ja lähteä kehittämään itseä yksi asia kerrallaan.

 

Hyvinvoinnin malli rakentuu kuudesta kohdasta:

1. Yleinen terveys muodostuu hyvinvointimallin jokaisen kohdan tuloksena. Olen aina kokenut oman yleisen terveyteni olevan hyvällä tasolla, mutta kirjaa lukiessani ymmärsin, että eri osa-alueita parantamalla se voisi olla entistä parempi.
2. Biomekaniikka tarkoittaa kehon ja elimistön toimintaa ja sen ylläpitoa. Poikkeusolojen aikana kotona pääsääntöisesti tietokoneella päivät työskennellessäni olen huomannut, että huono istuma-asento on aiheuttanut erilaisia kipuja, joiden vuoksi keskittyminen tekemiseen on vaikeampaa.
3. Fyysinen aktiivisuus on tärkeää kehon toiminnan kannalta mutta vaikuttaa huomattavasti myös henkiseen jaksamiseen. Oman urheilu-urani loppumisen jälkeen huomasin, että liikunnan vähennyttyä myös tehokkuus työskentelyyn heikkeni, jonka takia olen pyrkinyt panostamaan liikuntaan enemmän.
4. Ravinto on ollut aina itselleni asia, josta en ole ottanut suurta painetta, koska ongelmia asian suhteen ei ole ollut. Kouluun palattuani olen kuitenkin huomannut, että säännölliset ruokailuajat rytmittävät hyvin päiviä ja auttaa jaksamisessa.
5. Levon tärkeys on varmasti asia, josta on helppo karsia etenkin nuorella iällä, koska tuntuu, että jaksamista riittää enemmän kuin todellisuudessa on. Lepo on myös minulla suurin kehityksen kohde. Olen aina ajatellut, että ”univelan” poisnukkuminen lomalla ja viikonloppuisin korvaa arkena kertyvän univajeen, ei asia kuitenkaan pidemmällä tähtäimellä ole näin.
6. Henkinen energia on asia, jota monet eivät välttämättä osaa miettiä, mutta vaikuttaa hyvinkin paljon jaksamiseen ja tehokkuuteen. Omalla kohdallani voin tyytyväisenä todeta, että tällä osa-alueella asiat ovat hyvin.

 

Suunnitelmallisuuden malli 4-3-2-1

4 hyvää työtuntia päivässä, jotka ovat omistettu tärkeälle työlle, joka ajaa sinua kohti tavoitteita ja unelmia.

3 tavoitetta viikossa, joiden avulla on helpompi saavuttaa konkreettisia tuloksia.

2 askelta mielen tyhjentämiseksi. On tärkeää kirjoittaa asioita ylös, jotta ne eivät unohdu, mutta myös sen takia, että se vapauttaa mielestä tilaa ajattelulle.

1 kysymys päivässä riittää. Päivän aikana ei kannata pyöritellä mielessä useita isoja kysymyksiä, vaan keskittyä yhteen luovuutta vaativan kysymyksen käsittelyyn kerralla.

 

Hyvinvoinnin ja suunnitelmallisuuden malleja hyödyntämällä on helppo kiinnittää omaan tekemiseen huomiota eri osa-alueilla ja rakentaa omaa arkea mahdollisimman tehokkaaksi.

Oli hienoa lukea, kuinka Aki Hintsan luomien mallien mukaan eläneet ihmiset ovat kokeneet saaneensa suurta hyötyä näistä. Vaikka kirjassa käsitelläänkin mallinnuksia huippu-urheilijoiden ja menestyneiden yritysjohtajien kautta, ovat asiat hyödyllisiä ihan jokaisen arjessa. Kirjasta inspiroituneena haluan itsekin jatkossa kiinnittää yhä enemmän huomiota pieniin asioihin, jotka vaikuttavat omaan hyvinvointiin.