Hyvät, pahat ja milleniaalit– kirjassa tutustutaan työelämän nuorimpaan sukupolveen ja siihen, kuinka heitä tulisi työelämässä johtaa. Milleniaaleiksi luokitellaan 1980-2000-luvuilla syntyneet, jotka ovat viimevuosina kasvaneet määrällisesti paljon Suomen työelämässä. Milleniaali-ikäisten määrällinen kasvu työpaikoilla selittyy suurten ikäluokkien eläköitymisellä. Koska suuri määrä väestöstä eläköityi yhtäaikaisesti, on selvää, että nämä tyhjät työpaikat on täytynyt täyttää uuden sukupolven työntekijöillä.

Milleniaalit ovat yleisesti ajateltuna laiskoja, vaikeasti johdettavia sekä tyytymättömiä työelämässä verrattuna vanhaan sukupolveen. Uusi sukupolvi luo työelämään uuden kulttuurin ja johtajien onkin tärkeä osata katsoa tilannetta uusin silmin, koska sukupolven vaihdos on väistämätöntä. Milleniaaleille johtajan auktoriteetti ja arvostus yritystä kohtaan eivät ole enään asioita, joihin uskotaan. Ihmiset omassa työympäristössä sekä työnteon merkityksellisyys ovat nuorille asioita, jotka motivoivat työntekoon ja pitävät heidät työpaikoilla. Milleniaaleille ennen kaikkea tärkeää on se, että työpaikka sopii heidän elämäänsä ja että työpaikalla on mahdollisuus kehittyä.

Miettiessäni omaa työhistoriaani pystyn näkemään paljon yhtäläisyyksiä kirjassa mainittujen asioiden kanssa. Vaikka olen jokaisella työpaikallani viihtynyt pääsääntöisesti hyvin, en ole kuitenkaan mitään työpaikkaa jäänyt erityisesti kaipaamaan. Itselleni tärkeimpänä asiana pitkäaikaisesti samassa työpaikassa viihtymiselle pidän sitä, että pystyn jatkuvasti kehittämään itseäni työssä. Opin nopeasti uusia asioita, jonka seurauksena uudenkin työtehtävän suorittaminen alkaa nopeasti tuntua liian rutiininomaiselta. Toinen tärkeä asia, jonka olen huomannut vaikuttaneen minun motivaatioon työpaikoilla on se, että työpaikalla on liian syvälle juurtuneita käytäntöjä, joita ei syystä tai toisesta olla valmiita uudistamaan. Myös ihmiset ja hyvä työilmapiiri ovat merkittäviä tekijöitä työssä viihtymiselleni.

Milleniaaleja johtaessa täytyy tiedostaa uuden sukupolven ajatusmaailma. Koska vahvat auktoriteetit eivät enään toimi uuden sukupolven kanssa, onkin johtamismenetelmät käännettävä enemmän valmentavampaan kuin määräävään suuntaan. Johtajan täytyy osata kuunnella työntekijöitä ja löytää ne asiat, jotka ajavat uuden sukupolven työntekijöitä eteenpäin. Johtajan pitää myös osata tunnistaa työntekijän vahvuudet, jotta niistä saadaan mahdollisimman suuri hyöty.

Milleniaalit ovat yleisesti ottaen aikaisempia sukupolvia kouluttautuneempia sekä itseohjautuvampia. Vaikka uusi sukupolvi on itseohjautuvaa, ei se kuitenkaan tarkoita, etteivät he vaatisi johtamista. Itseohjautuneet milleniaalit tarvitsevat entistä laadukkaampaa johtamista sekä työkaluja itseohjautumisen kehittämiseen. Milleniaalit arvostavat yleensä vastuuta ja vapautta, jota itseohjautuvassa organisaatiossa saavat, mutta on kuitenkin tärkeä osata luoda näiden asioiden välille oikeanlainen tasapaino. Vaikka itseohjautuvan organisaation kehittäminen on haastavaa, on se kuitenkin yleensä sellainen ympäristö, jossa milleniaalit viihtyvät ja pystyvät oman motivaationsa kautta kehittämään toimintaa.

On selvää, että työelämä on tällä hetkellä suuren muutoksen vaiheessa milleniaalien tulon myötä. Milleniaalit vaihtavat elämänsä aikana työpaikkaa huomattavasti useammin aikaisempiin sukupolviin nähden, jonka vuoksi he ovat jatkuvasti tietoisempia siitä mitä työpaikalta haluavat. Milleniaaleille onnistuneen työntekijäkokemuksen luominen on jatkuvasti haastavampaa.

Asiat, jotka luovat onnistuneen työntekijäkokemuksen:

• Luottamus ja yhteenkuuluvuus. Uusi sukupolvi kaipaa oikeanlaista työyhteisöä ympärilleen, joka sitouttaa heitä työhön ja pystyy luomaan arvostuksen tunnetta.
• Työn ja vapaa-ajan tasapaino. Milleniaalit eivät etsi itselleen työpaikkaa, johon saa sovitettua oman elämän vaan työpaikkaa, joka sopii yhteen oman elämän kanssa.
• Henkilökohtainen kasvu. Jatkuvat kehittymismahdollisuudet ovat milleniaaleille tärkeitä, jotta kiinnostus työntekoon säilyy.

Vaikka milleniaalit tuntuvat vaikealta sukupolvelta työntekijöinä, uskon kuitenkin, että nuorennusleikkaus Suomen työelämässä luo varmasti uusia innovaatioita. Koen että milleniaalit tavoittelevat työn suhteen yleisesti jopa enemmän kuin vanhempi sukupolvi, mutta milleniaalit yrittävät löytää mahdollisimman helppoja tapoja onnistumiseen. Uskon että nuorempien ajatusmaailma kehittää työympäristöjä tehokkaammiksi, mikäli kehitykselle mahdollistetaan tarvittavat puitteet.