Hyvästä paras

Kirjoittaja: Onni Keiskoski

8 joulukuun, 2021

Lähdeteos: Hyvästä paras

Lähdeteoksen kirjoittaja: Jim Collins

Teoriapisteet: 3

Monet tiimit menestyvät hyvin. Voisimmeko menestyä parhaaksi?

Ajattelutavan muuttaminen

Kuinka monesti pidät hyvää lopullisena. ”Nyt se on hyvä!” Milloin viimeksi olet edes kuvaillut jotain parhaana. Hyvä on monille meistä tarpeeksi ja se ajatusmalli on pinttynyt mieleemme. Pelkästään jo ajatusten avartaminen sille tasolle, että jokin voi olla myös paras, auttaa eteenpäin parhaaksi pyrkimisessä.

Ensin oikeat ihmiset sitten oikeat asiat

Tiimiakatemialla osuuskuntien tiimiyrittäjät ovat ennalta määrätyt. Meidät jaetaan tiimeihin, joissa pitäisi toimia. Tämä on hyvä oppimisen näkökulmasta. Täytyy oppia työskentelemään erilaisten ihmisten kanssa ja pohtia enemmänkin sitä, että miten kaikkien taidot hyväksikäytetään. Voiko tällaisista tiimeistä sitten ikinä syntyä mitään parasta?

Jos itse haluaisin perustaa yrityksen jonkin liiketoiminnan harjoittamiseksi, vaikka en itse edes ajattelisi sen yltävän parhaaksi, haluaisin silti vaikuttaa henkilöstön valintaan. Haluaisin silti valita parhaat henkilöt kuhunkin työtehtävään. Tällöin kehittyisi helpommin ja nopeammin toimivat rakenteet, kun kaikki tekisivät sitä mistä tietävät ja kaikilla olisi selkeä työnkuva.

Osuuskuntien perustaminen ei kuitenkaan toimisi reilusti tai opettaisi tärkeitä asioita, jos akatemialaisille annettaisiin vapaat kädet tiimien perustamiseen. Kaikki eivät välttämättä pääsisi mihinkään tiimiin. Joistakin tiimeistä tulisi todennäköisesti, jos ei parhaita niin ylivertaisia. Tämä on kuitenkin elämää. Kaikki nallekarkit eivät aina mene tasan. Maailma ei aina ole tasavertainen ja sen joudumme kohtaamaan viimeistään akatemian jälkeen.

Johtajana motivointi

Sekalaisen tiimin johtaminen on vaikeaa. Ihmisillä on eri tavoitteita, eri mielenkiinnonkohteita ja eri näkemykset toimintatavoista. Kaikki siis ajattelevat omalla tavallaan, mikä ei ole ihmeellistä.

Jos tiimiin olisi valittu sopivat henkilöt oikeisiin tehtäviin, ei johtamisesta tarvitsisi motivoinnin kohdalla murehtia. Ihmiset olisi valittu siten, että he kokevat tehtävänsä yrityksessä tärkeänä ja oikeana. Tämä johtaisi siihen, että kyseiset ihmiset olisivat itselähtöisesti motivoituneita hoitamaan tehtävänsä.

Tästä voi kuitenkin tehdä laskutoimituksen mukaisesti johtopäätöksen: Ihmisten täytyy olla oikeissa paikossa ja tehdä heille oikeita tehtäviä. Oikeiden tehtävien asettaminen oikeille henkilöille tarkoittaisi siis sitä, että myös Tiimiakatemian tiimeillä olisi ainakin ihmisten osalta mahdollista ylettyä parhaaksi. Helppoa ei kuitenkaan ole löytää oikeita paikkoja ihmisille, jotka eivät vielä tiedä omaa tehtäväänsä.

Missä voimme olla parhaita

Jos omaa tehtäväänsä tai merkitystä ei vielä tiedä, voisiko sen kirkastaa yrityksen visiolla. Voisiko merkitystä tiimiläisille rakentaa ylhäältä päin. Suunnata liiketoiminnan keula siihen suuntaan, mihin kaikki haluisivat mennä.

Pääseminen parhaaksi vaatii kuitenkin myös mahdollisuuden päästä parhaaksi. Jos tiimillä ei ole ensinnäkään mahdollisuutta olla paras esim. markkinoinnissa, on se hyvä huomioida. Huomioiminen tietenkin siinä mielessä, jos haluaa parhaaksi, unohtaa asiat, missä ei voi olla paras.

Missä sitten voimme olla parhaita? Tämä kysymys on, jos ei paras, niin tärkeä. Ei ole edes menestyneille yrityksille helppoa määritellä sitä, voiko yritys olla jossain paras. Mutta kuten kaikessa toiminnassa, on hyvä luottaa prosessiin. Kyseisen kysymyksen ympärille kannattaisikin rakentaa prosessi, millä ajan kuluessa löytyisi asia, missä voisimme olla parhaita. Tätä olisi hyvä pohtia jatkuvasti ja koittaa rakentaa ajattelumallia sen ympärille. Kysy itseltäsi: Onko tästä hyötyä parhaaksi kehittymisessä ja voimmeko olla tässä parhaita?

Mistä olemme innostuneita

Ennen pohtimista siitä, missä voimme olla parhaita, on hyvä pohtia ja keskustella mistä innostumme. Löytyykö yrityksestä yhteisiä aiheita mitkä innostavat tai kiinnostavat.

Tiimiakatemian pienissä yrityksissä luulisi olevan helppoa määritellä yhteiset kiinnostuksen kohteet ja aiheet mitkä innostavat. Tätä kuitenkin haastaa ihmisten erilaisuus ja monien kohdalla vielä itsetuntemuksen puutteellisuus.

Yhteisten asioiden löytämiseen ei ole mitään selkeää tapaa tai kaavaa. Yhdistäviä tekijöitä voi kuitenkin etsiä yhdessä käytetystä ajasta ja tutustumalla syvemmin toisiin tiimin jäseniin. Tällöin palaset tiimiyrityksessä alkavat muodostumaan ja siten loksahtelemaan paikoilleen.

Mikä vaikuttaa vahvimmin taloudelliseen tulokseemme

Tätä kysymystä on vaikea ajatella Tiimiakatemialla. Kysymyksen tarkoituksena olisi keskittyä johonkin asiaan mikä tuottaisi parhaiten tai ennemminkin pohtia sitä mittaavaa asiaa. Mikä auttaa meitä seuraamaan, miten meidän kannattaa panostaa liiketoimintaamme?

Kuitenkin akatemia on opinahjo, jossa pyrkimyksenä on oppia. Ei sillä, etteikö tällaisessa paikassa voisi menestyä yhdellä tietyllä sektorilla, akatemialla on vain mahdotonta saada kaikki haluamaan vain yhtä asiaa. Monet tiimiyrittäjät kuitenkin, vaikka kuinka tiimihenkisiä ovatkin, etsivät sitä omaa polkuaan akatemialta.

”Hyvästä parhailla yrityksillä siilikonseptin oivaltaminen vei keskimäärin neljä vuotta.”

Ehkä emme Tiimiakatemialla voi ikinä päästä parhaalle tasolle, mutta vahvan pohjan täällä voi rakentaa. Tässä vaiheessa voimme aloittaa ajattelutapojen muuttamisella.

You May Also Like…

Design on utelias

Istuin suorittamassa InnoFlash-opintojakson tehtäviä, kun ensimmäisen kerran tutustuin tarkemmin design-ajatteluun....

0 kommenttia

Lähetä kommentti