Teköäly työnteon apuna 

Oli mielenkiintoista päästä lukemaan tämä kirja nyt itse, sillä sitä suositeltiin viimeksi Johtajuuden koulutusohjelmassa. Oli hauska huomata, että kirjassa tosiaan oikeasti peilattiinkin tekoälyyn ja minulle tuli vain vahvat muistot perusopinnoista, kun tein englannin kurssilla esitelmän markkinoinnin trendeistä ja siinä käsiteltiin muun muassa tekoälyä ja kuinka nykyinen tekoäly on vielä heikkoa, kun olemme sillä tasolla, että se pystyy auttamaan meitä vasta yksinkertaisissa tilanteissa. Vahvaa tekoälyä odotellessa. Voisin vahvasti nähdä, että me emme enää tulevaisuudessa itse työstä raportteja, vaan tekoäky tuottaa ne meille meidän puolesta, joka ainakin omalle kohdalleni sopisi vallan mainiosti, sillä olisi yksi asia vähemmän muistettavana ja teköäly tekisi sen varmasti paljon paremmalla tuloksella kuin itse tehdessä. 

Heti seuraavassa kappaleessa tästä sitten jo puhuttiinkin, että tekoäly voi varmasti analysoida meille dataa valmiiksi tulevaisuudessa mutta mainittiin myös että se voi siirtyä rutiinitöiden ulkopuolelle ja minä ainakin odotan tätä innolla, sillä osaan jo valmiiksi kertoa että tekoäly tuskin tulee viemää minulta työtäni, kun olen valmistautunut jo siihen, että se tulee muokkaamaan työelämää tulevaisuudessa. Kun osaan mukautua sen tuomiin uudistuksiin, olen mahdollisesti vain iloinen, että omalta työlistalta vähenee jotain. 

Tulevaisuudessa työtä tehdään enenevässä määrin yrittäjämäisesti 

Kuvaus markkinointitoimiston yhdestä työpäivästä kuulosti aivan omalta työpäivältäni. Eilinen meni jotakuinkin näin: aamulla tapahtuman järjestämistä koskeva palaveri kotoa käsin, jossa laskettiin millaisia määriä tarvitaan koristeita. Seuraavaksi suunta toimistolle, jossa parisen tuntia nettisivujen luomista työparin kanssa asiakkaalle. Tämän jälkeen Tiimiakatemian markkinointistrategian luomista pari tuntia, jonka jälkeen kotiin kipittäen ja illallinen syöden, jonka jälkeen aamulla mietittyjen koristeiden ostoon parin tiimiläisen kanssa. Näiden jälkeen vielä ensi syksyn tapahtumaa ajatellen tehtyä pohjustusta kiertäen Jyväskylän keskustan ravintoloita. Yhdelle päivälle aivan riittämiin töitä, jos aamulla aloittaa ennen ysiä ja lopettaa illalla ysin jälkeen. Yleensä päivät eivät kylläkään jatku noin myöhään, mutta tästä saa varmaankin kiinni siitä, kuinka toisistaan erilaisi työtehtäviä voi päivän varrelle sattua. On zoomia, on läsnää ja etää ja kaukana toisistaan olevien projektien edistämistä. 

Tutkijoiden näkemys tulevaisuuden työn tekemisestä: ”yhä useampi työ tulee olemaan asiantintijatyötä, ja sitä tehdään yrittäjämäisesti eri organisaatioiden, yhteisöjen ja tiimien kanssa”. Tämä tulee haastamaan työntekijöitä, sillä meidän tulee hallita isompaa kokonaisuutta. Tässä me Tiimiakatemialla olemme oikeilla pelipaikoilla, sillä olemme opiskelemassa juuri tällaisessa ympäristössä, joka valmistaa meitä tulevaisuuden työelämään. Ei tätä ehkä ihan meidän strategian kärjeksi ehkä voisi laittaa, mutta kolmen vuosikymmenen työ ei ole mennyt hukkaan, kun käsitys työelämän keihtyksestä on ollut näin oikeassa suunnassa ja meiltä valmistuvien taitoja tullaan arvostamaan tulevaisuudessa erittäin paljon työmaailmassa. Ja vaikka hieman ehkä hirvittää myöntää, niin jopa koronalla on tässä kuviossa ollut omat hyvät puolensa, sillä olemme oppineet käyttämään teknologiaa ja digiä vielä paremmin kuin ennen ja tulemme olemaan vielä ketterämpiä työskentelyssä. Esimerkkinä projektit toisille paikkakunnille, kun olemme tajunneet, että mikään ei estä sitä, eikä asiakkaan kanssa tarvitse nähdä kasvotusten kuin esimerkiksi alussa ja lopussa, kun palaverit voi hoitaa myös etätapaamisina siinä välissä. Se avaa meille maailmaa myös Jyväskylän ulkopuolelta ja eipä meidän tarvitse enää pysytellä Suomenkaan rajojen sisäpuolella.  

Markkinointi tulee hyödyntämään tekoälyä ainakin vahvana apuna 

Kirjassa käskettiin hieman miettimään, miten omalla alalla tulee käymään ja jos mietin tätä esimerkiksi markkinoinnin näkökulmasta niin ensimmäisenä muutoksena tulee varmaan se, että dataa saadaan tekoälyn avulla paremmin valmiissa muodossa käsiin. Tämän enempää en nyt keksinyt vaikka mietin kyllä, että voisiko kuvien muokkausta siirtää tekoälylle? Ehkä valmiin presetin päälle liittäminen onnistuisi siirtää tekoälyn hoiviin, mutta eivät kuvatkaan ole aina suoraan hyviä yhdellä päälle laitetulla valmiilla filtterillä. Tosin osaavathan kuvanmuokkausohjelmat jo nytkin välttävästi muokata kuvan parempaan suuntaan, joten voisi siinä varmasti olla keihttämismahdollisuuksia. Markkinoinnin parissa on myös aika paljon luovaakin osaamista tarvitsevia työtehtäviä, en kylläkään ihan usko, että tekoäly aivan hetkeen pysty niihin, mutta ainakin avustaviin tehtäviin siitä voisi olla hyötyä jo lähitulevaisuudessa.  

Hyvät ihmistaidot nousevat suureen arvoon 

”Future scoren mukaan tulevaisuuden kymmenen tärkeimmän työelämätaidon joukkoon kuuluu ennen kaikkea itsetuntemukseen, vuorovaikutukseen ja muutoskykyyn liittyviä taitoja”. On mielenkiintoista huomata, että listalla ei tosiaan oikeasti ole mitään esimerkiksi markkinoinnista, koodauksesta tai tuotteistamisesta. Taidot ovat puhtaasti ihmistaitoja, joita meilläkin Tiimiakatemialla opitaan aika huimaa tahtia huomaamattakin. Puhuimme näistä ihmistaidoista Tiimiakatemian markkinointistrategiaa luodessamme ja totesimme, että meillä oikeasti opitaan tulevaisuuden tärkeitä ihmistaitoja, ainut mitä jäimme pohtimaan oli tuo nimitys, joka ei kuulosta kovin kaupalliselle, mutta jäämme pohtimaan olisiko tälle parempaa termiä olemassa, sillä haluamme mahdollisesti korostaa tätä infoa jatkossa markkinoinnissamme jollain tapaa. Keräsimme edellisessä palaverissamme tosiaan mahdollisia ydinviestejä, joita talolle tehdyssä kyselyssä oli. Oli mahtava huomata, että kyselyn vastauksissa nousee samoja asioita useaan kertaan ja voimme alkaa rakentamaan sieltä kokonaiskuvaa. Kirjassa oli myös toinen nimitys tälle osaamiselle, inhimillinen pääoma. Sekin kuulostaa myöskin terminä hieman vielä vieraalta, vaikka molempien näiden avulla kyllä saa kiinni, mistä puhutaan.  

Ihmiset tärkeämpiä kuin raha 

”Raha ei voi olla yritykselle tärkein asia, jos yritys haluaa menestyä. Aikaa ja resursseja täytyy käyttää myös yrityksen ihmisiin” sanoi Dominic Barton McKinsey -konsulttiyrityksen eläkkeelle jäänyt johtaja. Tämäkin sai minut mietteliääksi, joskin HR:stäkin kiinnostuneena voin allekirjoittaa yllä olevan täysin, sillä jos yrityksessä on huonosti voivaa porukkaa ei tulostakaan tule. Tähän haluankin ensi vuonna panostaa hr-, hyvinvointi-, virkistysvastaavan roolissani. Nimitys tosiaan on vielä ehkä hieman auki, mutta voisimme roolin toisen osapuolen kanssa käydä nimikkeestä keskustelua, sillä HR voisi sisältää ja kiteyttää roolimme aika hyvin. Rooli tosiaan ei ole se ”tärkein” vaikka nyt tässä valossa katsottuna se tuntuu melkein jopa tärkeimmältä, sillä saamme huolehtia siitä, että ihmiset meidän yrityksessämme voivat hyvin. Voisiko olla parempaa roolia ottaa vastaan viimeiselle vuodelle, joka ei varmastikaan tule olemaan yhtään sen helpompi, kuin meidän aiemmatkaan vuotemme Tiimiakatemialla.  

Kuusi näkökulmaa miksi tiimiälystä on organisaatioille tulevaisuudessa kilpailuetua: 

1. Tiimi on enemmän kuin yksilöiden vahvuudet 

2. Tiimissä yksilö oppii enemmän 

3. Tiimi ratkaisee monimutkaisempia ongelmia kuin yksilö 

4. Tiimi tunnistaa ongelmat nopeammin kuin yksilö 

5. Tiimi työskentelee tehokkaammin kuin yksilö 

6. Tiimityö lisää työtyytyväisyyttä 

Tiimeissä ihmisillä on osaamista todennäköisesti hieman eri osa-alueilta, jolloin ymmärrys on heti laajempi, kun työtä tehdään tiiminä. Olen myös huomannut tässä viimeisen parin vuoden aikana, että tiimin innovointiprosessit ovat aina huomattavasti luovempia, kuin yksilöiden yksin tekemät, sillä prosessissa on mahdollisuus heitellä ideoita, joihin muut tarttuvat ja keksivät jatkoa. Näin päästään monien mutkien kautta yleensä paljon luovempaan lopputulokseen, kuin alussa ensimmäiseksi heitetty idea. Tämä toimii myös varsin hyvin ongelmatilanteissa, kun vaihtoehtoisia ratkaisuja aletaan heittämään ilmoille samantien ongelman ilmetessä, vaikka joku porukasta olisikin vielä jäässä, eikä ole päässyt prosessoimaan vielä itse asiaa, on osa tiimistä jo saattanut keksiä ratkaisun ilmenneeseen ongelmaan. Näin ollen toiminta on myös huomattavasti tehokkaampaa, kuin yksin puurrettaessa. Tiiminä työskentely on myös omasta mielestäni ollut aina paljon mukavampaa kuin itsekseen työskentely ja näin ollen allekirjoitan myös viimeisen kohdan paremmasta työtyytyväisyydestä. 

Viisi tiimiälytaitoa: 

1. Itsetuntemus 

2. Yhteinen suunta 

3. Salliva ilmapiiri 

4. Lupa ja vastuu toimia 

5. Rikastava vuorovaikutus 

Tässä kohtaa reflektiota ymmärsin, että tästäkin tulisi aivan todella pitkä, jos alkaisin käymään tämän kappaleen asiat kohta kohdalta läpi, varsinkin, kun tätä käydään kirjassa monelta eri näkökulmalta. Päätinkin valita käsittelyyn itsetuntemuksen ja sen vielä spesifimmin yksilön näkökulmasta, sillä koen, että parhaiten pääsee alkuun, kun peilaa tätä ensin itseensä ja sen jälkeen on helpompi lähteä miettimään tiimin ja organisaation tasolle tulevaisuudessa. 

Itsetuntemus yksilön näkökulmasta: 

1. Tietoisuus itsestä 

2. Itsen eri puolien tunnistaminen 

3. Vahvuuksien hyödyntäminen 

4. Itsetunto 

5. Motivaatio 

Näitä yllä mainittuja asioita on tullut sivuttua johtajuuden koulutusohjelmassa, joka on tuonut hyvää pohdintaa omaan tekemiseen viime aikoina. Koen kylläkin, että tätä pohtimista voisi tehdä vieläkin enemmän, vaikka kyllä tässä ollaan aika pitkälle päästy jo. Nykyään sitä on kyllä oppinut tunnistamaan omaa toimintaa ja piirteitä ja kuinka toimii tietyissä tilanteissa. Olen myös jonkin verran alkanut kriittiseksi tässä asiassa itselleni ja kyseenalaistan omaa toimintaa aika paljon välillä. Mutta jos tuosta viisikosta haluaa jotain positiivista sanoa, niin mielestäni hyödynnän tällä hetkellä vahvuuksiani aika hyvin, totta kai voisi varmasti hyödyntää paremminkin, mutta olen alkanut jättää taka-alalle sen ajattelun, että minun tulisi osata kaikki kaikesta. Ymmärrän paremmin sen, että riittää kun osaa joitain asioita hyvin ja kehittää itseään niissä. En voi sanoa, että itsetuntoni olisi varmastikaan vielä timanttia, mutta koen sen olevan nykyään jo hyvällä tasolla ja jos ei muuta niin motivaatiota kyllä löytyy, myös parantaa itsetuntemuksenkin saralla. Oli myös mielenkiintoista lukea ja huomata, että itsetuntohan tosiaan kasvaa vahvuuksien hyödyntämisen myötä. Tuo on kyllä tosi tärkeää, jos miettii, että työelämässä ollaan useita vuosikymmeniä niin olisihan se todella tärkeää tehdä sellaista työtä, missä on vahvoilla ja millä on itsellensä merkitystä.  

Keskity vahvuuksiin 

Tämän vuoksi Tiimiakatemiankin aikana on tärkeää tehdä sellaisia asioita, joissa on jo vahvoilla, sillä jos aina haastaa itseään heikoilla osa-alueilla ja haluaa oppia uutta voi olla raskaat 3,5 vuotta edessä, sillä niiden kautta ei välttämättä saa itsetunnolle kohotusta ja tekeminen voi alkaa tuntua puurtamiselta pidemmän päälle. Siksi näenkin tärkeänä, että tiimin sisällä kannustettaisiin tiimiläisiä tarttumaan niihin omiin vahvuuksiin ja kyseenalaistamaan, jos joku ei hyödynnä omaa jo olemassa olevaa osaamistaan tarpeeksi.  

Scrum –malli tapahtuma projekteissa 

Viimeisenä haluan ottaa tässä reflektiossa esille Scrum-mallin, joka oli mielestäni ajankohtainen meidän Coctail-projektillemme. Lähtötilannehan on se, että koen ainakin, että me olemme itseohjautuva kolmen hengen tiimi. Mallissa jaetaan iso projekti pienempiin osiin eli ”sprintteihin”. Sprinttien aikana suunnitellaan ja tehdään asioita loppuun asti, mutta työlistalle otetaan vain pienempiä kokonaisuuksia, ei koko projektia. Näin ollen projektin edetessä ei tule ähky, kun ymmärtää, että nyt tehdään tämä sprintti alta ja sitten siirretään katseet seuraaviin osioihin. Tämä malli mahdollistaa myös sen, että projektim suuntaa on mahdollisuus vaihtaa sprinttien vaihteissa, jos tilanne sitä vaatii. Projekti ei kaadu siihen, että isossa kokonaisuudessa kävisi jotain suurta, vaan silloin ison kokonaisuuden yhdessä vaiheessa tapahtuu jotain ja tämän korjaaminen ei todennäköisesti tunnu yhtä isolta työltä. Päästään välissä tarkastelemaan tilannetta ja katsomaan mitä on vielä tekemättä ja mitä on vielä listalla. Hauskahan tässä on todeta, että sprintit kuulostavat tässä kohtaa entistä enemmän meidän Tiimiakatemian sprinteiltä. Mutta itse olen kyllä aina myös ymmärtänyt niiden merkityksen, sillä tällä tavoin ei ainakaan pääse käymään niin, että joku yrittää kasata keväällä kaikki vuoden opit ja kopit ja kirjata vuoden aikana tehdy työt. Toivon, että tätä mallia on mahdollisuus hyödyntää myös tulevaisuudessa työelämässä, sillä se keventää aina hetkellistä työtaakkaa, kun ymmärtää, että kyseessä on pidempi prosessi.