Huomisen lyhyt historia

Kirjoittaja: Pyry Karjalainen

30 toukokuun, 2021

Lähdeteos: Homo Deus - Huomisen lyhyt historia

Lähdeteoksen kirjoittaja: Yuval Noah Harari

Teoriapisteet: 3

Yuval Noah Hararin vuonna 2015 julkaisemassa kirjassa Homo Deus – Huomisen lyhyt historia, pysähdytään luomaan laaja-alainen katsaus yhteiskuntien tulevaisuuden näkymiin nykyisen tiedon, tieteen, sekä maltillisten utopioiden ja dystopioiden värittäminä. Hararin ihmisen historiaa käsittelevä esikoisteos Sapiens luo vankan pohjan myös tämän teoksen tematiikalle, sillä Harari perustaa tulevaisuuden visionsa läpihistorialliseen tieteen, tietoisuuden ja uusien inventioiden synteesiin, jossa ihmisen historian tuntemus toimii olennaisena osana. Täytyy tietää mistä olemme tulleet ja miten, jotta voisimme ennustaa sen, minne päin kuljemme.

Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että historia tulisi toistamaan itseään, sillä esimerkiksi nykyajan teknologinen vallankumous ja sen tuleva kehitys ovat olennaisia tekijöitä siinä, miksi Homo Sapiensin tulevaisuus voi muotoutua aivan ennenäkemättömillä tavoilla verrattuna aiempaan. Homo Deus on kirja, joka jokaisen yrittäjän tulisi lukea, sillä vaikka toimimmekin nykyhetkessä, tuo tulevaisuus niin merkittäviä haasteita, kuin myös mahdollisuuksia liiketoiminnan suhteen. Siksi vaikka teos ei ensivilkaisulta vaikuta merkittävältä tiimiyrittäjyyden näkökulmasta, on se juuri sitä. Vaikka joskus synkät tulevaisuuden näkymät voisivat vallata mielen täyteen apatiaan, on teos myös mahdollisuus, josta nuori, yritteliäs ja innovatiivinen mieli pystyy ammentamaan motivaation kipinää tulevaisuuden mahdollisuuksien edessä.

Huomisen historialliset uhkakuvat

Joku voisi väittää Hararilla olleen kristallipallo, kun hän 2015 kirjaa kirjoittaessaan povasi ihmiskunnan ensisijaiseksi tulevaisuuden uhkakuvaksi maailmanlaajuisen SARS tai MERS –tyyppisen epidemian puhkeamisen. Hararin mukaan, mikäli tällainen epidemia syntyy, voimme alkaa osoitella kuka on syyllinen tämän tapahtumiseen. Vuonna 2021 elävän ihmisen silmin tämä ei olisi voinut juurikaan olla lähempänä totuutta. Ei kulunut kuin viisi vuotta ennen kuin, SARS-CoV-2 koronaviruksen aiheuttama Covid-19 pandemia sai alkunsa ja todennäköisimmät jäljet veivät Kiinan villieläintoreille, jonka jälkeen asiasta tietoisien päitä alettiin vaatimaan vadille. Silmiinpistävin totuus tässä ennustuksessa on kuitenkin se, kuinka ihminen on pystynyt tieteen kehityksen keinoin venyttämään luonnontilan todellisuutta. Siinä, missä epidemiat olivat ennen väistämätön luonnon vitsaus, nykyään voimme nähdä ne siten, että on ihmisten poliittisten intentioiden tai huolimattomuuden syytä, että pandemia pääsee valloilleen.

Yleisetkin käsityksemme sairauksista ovat uudistuneet tieteen kehityksen myötä. Vakavimmatkaan sairaudet eivät vie meitä enää autopilotilla kohti vääjäämätöntä kuolemaa. Sen sijaan lähtökohtainen olettamus on se, että sairaudesta parannutaan nykylääketieteen turvin. Sairauksien lisäksi toinen merkittävä mullistus on ollut se, että rauhasta on tullut vallitseva tila etenkin länsimaisissa yhteiskunnissa. Nykyaikana voimme pitää todennäköisenä sitä, että Suomessa vallitsee rauha tänään ja oletettavasti ensi vuonnakin. Aikaisemmin rauhaa voitiin pitää väliaikaisena tilana ennen seuraavan sodan syttymistä. Nämä seikat ovat luoneet ihmiselle aivan uudenlaisen maailman, jossa kuolema ei vaani nurkan takana, vaan jossa tulevaisuutta on opittu pitämään varmana ja pysyvänä. Rauha ja usko tulevaisuuteen toimivat nykypäivän talouden peruspilarina. Kirjassa Harari avaa historiallisen kehityksen lainaamisen ja luoton takana, jotka ovat pysyvyyden ja kasvun idean ansiota. Kun yhteiskunnassa vallitsi rauha ja huominen ei tuntunut epävarmalta alettiin antamaan luottoja uusien ideoiden ja hyödykkeiden tuomiseksi toteen. Avaan luottoa ja yhteiskuntien luottamusta syvemmin seuraavassa reflektiossani, joka koskee Mikael Pentikäisen kirjaa Luottamus.

Uusi maailmanjärjestys ja moderniteetti

Historiallisesti ihmisiä on pitkään ohjannut usko johonkin ylempään voimaan –Jumaluuteen. Ajan saatossa ihmisen ja Jumalan välille rakentunut kuilu on Hararin mukaan saanut nykyihmisen luopumaan merkityksestä saadaaksen itselleen vapauden. Jumalaan ihminen on voinut tehdä pesäeron, mutta uskontoon suhteemme ei vaikuta kovin kaukaiselta. Uskonnon määrittely uskoon yliluonnollisesta onkin Hararin mukaan ongelmallista. Sen sijaa Harari määrittelee uskonnon miksi tahansa asiaksi, joka antaa yhteiskunnallisille rakenteille yli-inhimillisen oikeutuksen. Kuvitteellisia järjestyksiä käsittelin aiemmassa reflektiossani, mutta pureudun tarkemmin tulevan suuntiin.

Hararin mukaan nykyihmisen uskonto ilmenee liberalismissa ja markkinakapitalismissa. Sen dogmit ohjaavat meidän jokapäiväistä toimintaamme ja sen pyrkimykset ovat meidän yhteiskuntiemme pääasiallisia päämääriämme. Kaikkien uskontojen päämääräksi määritellään teoksessa kärsimyksen vähentäminen, sekä onnellisuuden maksimoiminen. Tähän Hararin mukaan myös kapitalismi pyrkii. Harari myös toteaa (samaan sävyyn kuin Sapiensissakin), että kapitalismi on onnistunut tehtävässään paremmin yhteenkään uskontoon verrattuna, sillä se on aidosti onnistunut kasvattamaan hyvinvointia kuoleman tällä puolen. Uskonnon rinnastaminen taikauskoon on Hararin mukaan perustavanlaatuinen erhe, sillä kaikki johonkin aatteeseen ja ideaan uskovat uskon kohteesta riippumatta eivät näe sitä taikauskona vaan totuutena. Ainoastaan ryhmän ulkopuolella olevat ihmiset näkevät sisäpiirin uskon ihmeellisenä asiana.

Rauha ja usko tulevaisuuteen ovat synnyttäneet perustan taloudelliseen kasvun mahdollisuuteen. Näiden lisäksi vaikuttavina tekijöinä ovat olleet myös ihmisen ajan vapautuminen historian aikana syntyneiden arvovalintojen ja keksintöjen myötä. Suurena tekijänä on Hararin mukaan toiminut etenkin individualistinen kulttuurin kehitys, jossa talouskasvun tähden esimerkiksi perheestä huolehtiminen on jäänyt paitsioon. Kulttuurimme peräänkuuluttaa ylimalkaisesti kapitalismin vaatimaa kasvua niin lasten ajanvietteenä toimivissa peleissä, kuin suorittamista ihannoivassa työmaailmassa (ympäröivän maailman kulttuuri ja rakenteet). Olisi äärimmäisen tärkeää esimerkiksi Tiimiakatemialla tiimiyrittäjinä ja etenkin potentiaalisina tulevina yrittäjinä pitää mielessä se, että talouskasvu ja kapitalismin dogmin orjallinen toteuttaminen yli todellisten entiteettien hyvinvoinnin altistaa ja tulee kasvavissa määrin altistamaan ihmisiä (todellisia entiteettejä) kärsimykselle. Tulevaisuuden valtavana uhkakuvana voidaankin nähdä pakkomielteisen talouskasvun tuomat uhkat ihmiskunnalle. Ilmeisenä esimerkkinä tästä toimii ilmastonmuutos, jonka nähdään uhkaavan koko maapalloa. Sokea usko kasvuun ja vakautta aiemmissa ajanjaksoissa tarjonneisiin aatteisiin horjuu maailmassa, jossa tietoisuus niiden aiheuttamista, pitkän linjan tulevaisuuden kannalta kestämättömistä epäkohdista kasvaa.

Teos avaa aikamme vakiintuneen vahvan aatteen, liberalismin horjumista. Liberaali usko individualismiin perustuu kolmeen olennaiseen oletukseen. Ensimmäinen näistä on usko yksilöön, jolla on olemus, joka ei ole jaettavissa osasiksi. Vaikka ulkopuolista vaikutusta on runsaasti, löytyy liberalismin mukaan ytimestämme individi ja kirkas, sisäinen, aito minuus. Toinen kulmakivi uskoo tämän minuuden vapauteen. Kolmion sulkee tietoisuus asioista, joita muut eivät voi saada tietoonsa & täten yksilöillä on sisäisen vapauden tila sekä pääsy sisäiseen minuuden ytimeensä, josta käsin voi tehdä päätöksiä, joilla on järjestelmässämme suuri auktoriteetti. ”Tämän vuoksi äänestäjä tietää parhaiten, asiakas on oikeassa ja kauneus on katsojan silmässä” Yllä kuvaillun subjektin olemusta haastavat kuitenkin biotieteiden kolme väitettä. Ensimmäinen väittää, että organismit ovat algoritmien kokoelmia, joilla ei ole yhtä sisäistä minää. Täten ne ovat jaettavissa eli ”dividejä”. Toisena, algoritmit, joista ihminen muodostuu ovat kiinni geenien ja ympäristötekijöiden muovaavassa myllyssä. Tämä johtaa determinismisiin tai sattumanvaraisiin päätöksiin, joita ei kumpiakaan pidetä tästä biotieteiden näkökulmasta vapaina. Biotieteiden kolmion sulkee ajatusleikki siitä, että algoritmi, joka tarkkailee kaikkia kehon järjestelmiä, saisi laskelmillaan selville yksilöitä paremmin olemuksemme, tahtomme ja halumme. ”Jos sellainen algoritmi saataisiin kehitettyä, se voisi korvata äänestäjän, asiakkaan ja katsojan”.

Datan valta ja ennustava katse tulevaisuuteen

Markkinakapitalismiin tottunut maailma vaatii jatkuvaa kasvua myös siksi, että ilman sitä riskit levottomuuksiin ja rauhattomuuteen kasvavat. Ýhteiskunnan rakenne ja mm. individualismi on myös vahvasti sidottuna vahvoihin markkinoihin. Kirjoitin aiheesta aiemmasta reflektiossani Sapiensista. Harari avaa tässä teoksessa teknologisen kehityksen siivittämää todennäköistä tulevaisuuden yhteiskuntajärjestyksen murrosta, avaamalla ammattilaisten ja erikoistuneiden ihmisten todennäköistä jalansijan heikkenemistä. Perusteltuna ennusteena on se, että tekoäly tulee korvaamaan perinteisiä työtehtäviä mm. lakimiehiltä, lääkäreiltä ja vastaavilta ammattiryhmiltä. Inhimillinen potentiaali tulee tuskin täysin häviämään lähiaikoina, mutta sen merkitys isossa kuvassa tulee tulevaisuudessa muuttumaan teknologian kautta mullistavalla tavalla. Kaiken tämän takana on datan alati kasvava määrä & tiedonkäsittelyprosessien salamannopea vuosittainen tehostuminen.

Tulevaisuuden markkinat kulkevat kellon ympäri ja porskuttavat datan voimalla. Perinteiset pörssihait alkavat menettää jalansijaa muuttuvassa maailmassa. Malliesimerkkinä tästä on kryptovaluutat, jotka ovat lyöneet läpi viime aikoina. Homo Deus julkaistiin vuonna 2015, jolloin suurin kryptovaluutta Bitcoin pyöri maksimissaan kolmensadan euron hujakoilla. Onkin luonnollista, että esimerkiksi kryptovaluuttojen räjähdyksellistä kasvua Harari ei pystynyt täysin näkemään. Tämän reflektion kirjoittamishetkellä Bitcoin on kolmenkymmenentuhannen euron arvoinen, vaikka se on vastikään kokenut rajun pudotuksen volatiliteettinsa vuoksi. On kuitenkin huomionarvoista, että Harari antoi teoksessa todella suurta painoa alati kasvavalle datamäärälle, algoritmeille sekä niiden vaikutukselle kohti tulevaisuutta. Makrotalouden lisäksi algoritmit vaikuttavat myös mikrotalouteen esimerkiksi digimarkkinointia hyödyntävien pienyrittäjien arjessa.

Olemme Kaukan kanssa viime kevään treeneissä käsitelleet digimarkkinoinnin perusteita. Digimarkkinoinnin tehokkuus pohjaa pitkälti kohdistamiseen ja tehokas kohdistaminen perustuu edistyneisiin (tietojenkäsittelytieteiden synnyttämiin) algoritmeihin, jotka mittaavat ja laskevat käytöstä ja toimintaamme verkossa. Harari käsittelee teoksessa algoritmeja myös biotieteiden näkökulmasta, muttei vielä sukelleta siihen. Ensin on huomioitava (SARS-epidemian lisäksi toista) osuvaa ennettä jonka Deus nokkelalla tavallaan avaa kysymyllä, ”Mitä tapahtuu demokratialle, kun Google ja Facebook tuntevat poliittiset näkemyksemme paremmin kuin me itse?” Tästä on syntynyt hyvin todellinen (kevään treeneissäkin sivuttu) poliittinen impakti, kaikukopat ja kuplautuminen jotka syntyvät kun algoritmit ovat olleet ohjelmoituina suosittelemaan sisältöjä joita kukin yksilö haluaa kuluttaa. Homo Deus julkaistiin vuonna 2015 & sen jälkeen olemme saaneet todistaa poliittisia vaikutuksia ja globaalia lieveilmiöiden vuoristorataa. Misinformaatio oikealla ja vasemmalla poliittisella siivellä on kukoistanut (ja kukoistaa edelleen tänäkin päivänä) algoritmien ja aivojemme luontaisen vahvistusharhan yhdistelmällä. Monet Piilaakson yritykset ovat heränneet todellisuuteen, mutta yrityksien ponnistelut hallita (mm. sensuurilla) syntynyttä tilannetta, ovat pitkälti pyrkimyksiä laittaa maailmaan valloilleen päässyttä henkeä takaisin lamppuun, jota he itse ovat hyödykseen hieroneet.

Viimeisessä luvussa avataan dataismin käsite. Dataismi katsoo maailmankaikkeuden koostuvan datavirroista. Ilmiöiden tai olentojen arvo määräytyy sen mukaan datankäsittelyn kautta. Se on syntynyt biotieteiden sekä tietojenkäsittelytieteiden yhteentörmäyksessä & se väittää, että samat matemaattiset lait pätevät biokemiallisiin – sekä sähköisiin algoritmeihin. Dataistisesta perspektiivistä koko ihmislaji voidaan Hararin mukaan käsittää datankäsittelyjärjestelmäksi, jota on ajan myötä tehty tehokkaammaksi lisäämällä tiedon käsittelijöitä, prosessorien (ihmisten) monimuotoisuutta, yhteyksien lukumäärää sekä tiedonkäsittelijöiden liikkumisvapautta. Ihmisen lyhyttä historiaa muistellessa, tiedämme valistuksen ajan syrjäyttäneen jumalakeskeisen maailmankuvan ja korvanneen sen ihmiskeskeisellä humanismilla, siivittäen tien moderniteettiin. Harari väittää, että nykyisellä vuosituhannellamme dataismi voi hyvinkin olla seuraava syrjäyttäjä, joka vie vallitsevan ajattelumme suunnan ihmiskeskeisestä datakeskeiseen. Täyttä varmuutta tulevasta emme voi tietää, mutta huomisen historia on varmuudella edessämme. Päälimmäisenä kirjasta jää mieleen niin yleisesti tulevaisuuden, kuin esimerkiksi tulevaisuuden yrittäjyyden kannalta olennaiset varoitukset siitä, että on vaarallista jättää tulevaisuus sokeiden markkinavoimien varaan, jotka eivät välttämättä toimi ihmiskunnan ja meitä ympäröivän luonnon eduksi. Deus ei suostu kuitenkaan jäämään näiden ilmeisten kaikujen varaan vaan suuntaa kirjan päätteeksi perspektiivin pois käsillämme olevista ongelmista ja kääntää kiikarin kaukaisuuteen ja isoon kuvaan huomisesta.

You May Also Like…

LUOVA JÄRKEVYYS

Luovuus, luovat hullut, innovaatioprosessit, strategiat ja workshopit. Ällöjä sanoja… kuulostaa pakottamiselta ja...

Suojattu: Alkemisti

Salasanasuojattu

Katsoaksesi tätä suojattua sisältöä, kirjoita salasana alle:

Tekoäly 123

Ajattelin lukea tekoälyyn liittyvän kirjan ja perehtyä sitä kautta aiheeseen vielä lisää. Tekoäly on ollut tosi...

0 kommenttia

Lähetä kommentti