Curious?

Syy siihen miksi ihmiskunta oppii ja luo kokoajan jotain uutta on uteliaisuus. Ei suuret tiedemiehet olisi tehneet merkittävimpiä löytöjään jos he eivät olisi olleet uteliaita. Todd Kashdan kertoo kirjassaan Curious ihmisen uteliaisuudesta ja sai minutkin pohtimaan asiaa erittäin laajasti.

Mistä uteliaisuus sitten oikein tulee? Jo vauvana me olemme hyvin uteliaita kaikkeen ympärillämme tapahtuvaan ja tahdomme nähdä ja kokea kaikkea uutta. Tämä säilyy lapsuudessa ja siksi lapsen suusta kuuleekin hyvin usein sanan miksi. Mielestäni olemme tosi luovassa vaiheessa lapsena ja jos emme jotain osaa otamme siitä selvää ja tahdomme oppia. Lapsena mielikuvitus on myös ihailtavan laaja. Mutta mihin tämä uteliaisuus kuolee iän myötä?

Oma näkemykseni asiaan on että nykyhetken yhteiskunta tappaa uteliaisuuden. Lapsena jokainen uskoo että hänestä voi tulla mitä tahansa kuten prinsessa tai astronautti. Mutta iän myötä usko sen mahdollisuuteen lakkaa. Syytä sinänsä en näe siihen miksei kenestä tahansa voi tulla vaikka astronauttia jos siihen vain on tarpeeksi halua ja uteliaisuutta. Kun ihmiset koulujen jälkeen päätyvät töihin mallia klo 8-16 paskalla palkalla niin ei siinä paljoa tarvitse uteliaisuuteen ja mielikuvitukseen käyttää energiaansa. Siinä onkin mielestäni yksi syy miksi yrittäjät ja tieteilijät ovat huomattavasti uteliaampia uusiin asioihin myös vanhemmalla iällä kuin ”perus duunarit”.

”En ole erityisen lahjakas. Olen ainoastaan intohimoisen utelias.”

Albert Einstein

Huomaan itsestänikin etten ole enää niin utelias uusiin asioihin. Sääli. Olen alkanut tottua siihen että asiat vain ovat ja tapahtuvat ilman halua ottaa selvää miksi jokin on niin kuin se on. Tiimiakatemialla ollessani olen kyllä saanut uteliaisuutta oppimiseen takaisin ja olen ollut siitä aluksi hyvin hämilläni että onko se ok jos minussa on lapsen omaista uteliaisuutta. Mutta juuri se onkin yksi akatemian perusasioita. Kun olemme uteliaita ja rohkeita kokeilemaan uutta, meistä voi kasvaa joskus niitä kuuluisia Rohkeita tiimiyrittäjiä.

Usko itseensä tukee varmasti uteliaisuutta ja sitä että olet rohkea kokeilemaan. Aiemmassa esseessäni kirjasta Pelon hinta käsittelinkin juuri rohkeutta uusin asioiden kokeiluun. Olen siis löytänyt itsestäni taas rohkeutta kokeilla uusia asioita ja rohkeutta olla utelias ilman ennakkoluuloja. Sieltä löysinkin sanan joka on todennäköisesti erittäin vahva uteliaisuuden tappaja. Ennakkoluulot. Olen valitettavan taipuvainen ennakkoluuloihin. Oli se sitten uusien ihmisten kohtaamisessa tai uudessa ravintolassa käymisessä. Tyydyn mieluummin tuttuun ja turvalliseen valitettavasti. Miten paljon voisinkaan taas kokea lisää jos olisin utelias ja ennakkoluuloton.

”The best in business have boundless curiosity and open minds”

Kirja oli mielekäs siinä määrin että se herätti eloon sitä piilossa ollutta uteliaisuutta ja sai ajattelemaan miksi oikein olemme uteliaita sekä mihin se uteliaisuus vähitellen ikääntyessämme oikein katoaa. Voin suositella tätä kirjaa kenelle vain joka kokee ettei mikään kiinnosta tai ei ole halua kokea uusia asioita. Kirja sai minussa aikaan lapsenomaisia ajatuksia siitä miksei joku voisi olla mahdollista jos vain tarpeeksi siihen uskon ja uskallan.