Miksi nukumme- Unen voima 

Professori Matthew Walkerin kirja ”Miksi nukumme – Unen voima” on teos, joka on totisesti mullistanut maailmaani. Kokonaisvaltaisen kiehtova kirja tempasi täysin mukaansa ja kiehtoi suuresti. Neurotieteen ja psykologian asiantuntijana Walker on perehtynyt unen valtavaan voimaan ja ottanut tehtäväkseen olla ns. “unidiplomaatti”. Hän ei kuitenkaan kulje subjektiivisen vahvistusharhan varassa vaan nojaa objektiivisesti vahvaan, valtavaan vertaisarvioituun tieteelliseen tieteelliseen todistusaineistoon. Tutkimukset ja analyysit esitellään nerokkaassa valossa viisaasti, opettaen ymmärrettävästi lukijaa. Kirjan sanoin: “Tietämys on yksittäisten tosiasioiden muistamista, viisaus näiden tosiasioiden merkityksen oivaltamista, kun ne on sovitettu yhteen”. 

 Kirjassa avataan kattavasti unen tärkeimpiä käsitteistä sirkadiaanisesta rytmistä unisykleihin. Tärkeänä huomiona nousivat esiin myös kronotyypit, eli ihmisen sisäiset, luontaiset vuorokausirytmit. Aamu-, ilta-, ja välivirkut harvemmin valitsevat osansa ja kronotyyppi juontaa jopa 50 prosenttisesti perimästä. Nyky-yhteiskunnassa iltavirkkuna on minun ollut pakko tehdä muutoksia luontaiseksi kokemaani sirkadiaaniseen rytmiin. Päivärytmiin vaikuttavia asioita nyky-yhteiskunnassa ovat myös esimerkiksi mobiililaitteemme. Led-valolaitteissani melatoniinin erittämistä edistävä keltavaloa tehostava Night Shift-tila on ollut pitkään käytössäni. Kirja vahvisti käsitystäni sen todellisesta tarpeellisuudesta. 

Omaan uneeni ovat iskeneet myös modernista tekniikasta riippumattomat tekijät, kuten se että olen tänä vuonna saanut lapsen. Lapsen saamisen tuomat, luontaiset haasteet oman unen kanssa saivat minut tarttumaan tähän teokseen. Walker ei kuitenkaan käsittele vauvojen unta teoksessa kuin ohimennen tokaisten, että lapsi kannattaa viedä valveilla sänkyyn ja täten kehittää hänelle omat rauhoituskeinot nukahtamiseen, joihin ei tarvitse vanhempia. Olimme vaimoni kanssa tämän jo ennen kirjaa tehneet ns. “unikoulun” kautta, riemastuttavan onnistuneesti.  

Hyvin nukutun yön jälkeen mantelitumake ja prefrontaalinen aivokuori toimivat hyvin, mutta vähin unin emme ole emotionaalisesti tasapainossa. On havaittu univajeen aiheuttavan emotionaalista heittelyä voimakkaan negatiivisesta voimakkaan positiiviseen. Vaikka äkkiseltään ajattelisi tästä syntyvän tasapainoa, on katsottava syvemmälle.  Univajeisissa aivoissa aktivoituu lyhytnäköinen, hedonistinen osa, joka hakee nopeita mielihyvän tunteita ja altistaa helpommin ihmistä mm. vakaville addiktioille. Syvät tunnekeskukset, aivojuoviot toimivat hyperaktiivisesti unenpuutteesta kärsivillä ihmisillä. Tästä tuli väkisinkin mieleen, kun treeneissä käsittelimme dopamiinikoukkuisia aivoja, jotka tulevat yrittäjän eteen houkuttaen kohti prokrastinaatiota, kohtuuttomien pikaisten palkinto-odotuksien kasvaessa.  

”Terve nukkuminen on tervettä liiketoimintaa” 

 Mitäpä liiketalouden opiskelija voisi oivaltaa neurotieteilijän teoksesta. Vastaus on: todella runsaasti, todella osuvaa ja hyvin hyödyllistä tietoa jokaikiselle yrittäjälle. Yrityselämässä vallinnut harhaluulo vähäisen unen tuomasta menestyksestä, on kirjan sekä kaiken saatavilla olevan tieteellisen aineiston mukaan todistetusti osoitettu täysin vääräksi kaikilla tutkituilla analyysin tasolla. Tästä syystä monet menestyneet suuret organisaatiot kuten Goldman Sachs tarjoavat työntekijöilleen ilmaisia unihygienian kursseja. Esimerkkeinä toimivat myös äärimmäisen menestyneet Nike & Google, jotka ovat väljentäneet työaikojen aikamisen ja päättymisen sääntelyä ja sallivat eri kronotyypeille tasapuolisen kohtelun. Jopa torkkuminen on ollut suotavaa näissä suuren suosion ja tuottavuuden saavuttaneissa yrityksissä. Myös NASA käytti astronauttien ja maan pinnalla olevien työntekijöiden hyödyksi säännöllisiä ja kannustettuja torkkuja. Uni toimii lähes sijoituspääomana liike-elämälle. Innovoinnit ja tuottavuus, joita povataan menestyvien yritysten valttikorteiksi lähtevät jyrkkään laskuun vähillä unilla. 

 Terve ja luonnollinen uni (jota ei voi nykysillä unilääkkeillä saavuttaa) estää ihmistä luistumasta lukuisiin mielenterveyden häiriöihin esim. skitsofreniaan, masennukseen ja ahdistukseen. Hallitukset ja sotilasorganisaatiot ovat toimineet äärimmäisen vastuuttomasti käyttämällä unen riistämistä jopa kidutuskeinona, josta ei päälle päin näkyviä jäkiä jää.  Teos antoi paljon konkreettista hahmotusta siihen, miksi tämä on ollut hyvä valinta. Sadassa vuodessa teollistumisen ajan myötä ihminen on luopunut luonnollisesta, terveestä tavasta nukkua. Unenpuute on laajamittainen ja vakava epidemia. Hyvä uni on hyvinvoinnin ja elinvoiman eliksiiri, joka auttaa meitä nauttimaan olemassaolostamme täysin siemauksin. 

 Univajeesta kärsivä tiimiläinen valikoi vähemmän haasteellisia tehtäviä ja toimii tehottomammin tiimiyrityksessä. Sen lisäksi että väsyneet tiimiyrittäjät ovat vähemmän luovia, tuottavia, motivoituneita, tyytyväisiä ja haluttomia on erityisen tärkeää huomioida tieteellistä näyttöä arvojemme valossa. Olemme korostaneet pitkin syyslukukautta vastuullisuutta liiketoiminnassamme. Tutkimukset osoittavat, että vähemmän nukkuvat työntekijät ovat alttiimpia vastuuttomiin ja jopa epäeettisiin toimiin. Arvoista poikkeavuus ja mm. alttius valehteluun kasvaa työelämässä unen vähentyessä. Sosiaalinen vetelehtiminen kasvaa. Tämä tarkoittaa ns. ”vapaamatkustusta” tiimityössä. Tämän pitäisi olla äärimmäisen tärkeä huomio ajatellessa Kaukan toimintaa Tiimiakatemialla. On todistettu myös, että mitä huonommin esimies nukkuu yönsä, sen ikävämmin hän kohtelee alaisiaansa; täten vähentäen organisaation kokonaisvaltaista toiminnallisuutta ja motivaatiota. Etenkin ensi kaudella johtoryhmässä toimivana jäsenenä minun on huomioitava tämä seikka. ”Kun unta lisätään lusikalla, yrityksen menestys kasvaa kauha kauhalta.”  

 Korkeakoulussa opiskelevalle ihmiselle oppiminen on avainasemassa. Tästä syystä oppiminen kiehtoi eritoten ja sai reflektoimaan ja katsomaan omaa oppimista eri perspektiivistä. Muistijäljet, jotka muodostetaan unenpuutteessa jäävät muita heikommiksi ja katoavat nopeammin. Valvottaminen sulkee oven oppimiselta. Pelkästään syvän unen estäminen riittää tähän. Koulupäivien varhaisen alkamisen myötä kasvatetaan etenkin lapsille lukemattomia, tarpeettomia psyykkis-fyysis-sosiaalisia riskejä. Univaje haittaa oppimisprosessin alinta perusrakennetta, synapseissa muistojen rakennuskivinä toimivien proteiinien tuottamista. Unenpuute heikentää täten jopa sisäisiä DNA-rihmastojamme.  Hyvin nukkuneiden aivotursoissa ilmenee hyvin runsaasti oppimiseen liittyvää toimintaa. Yritysmaailmassa monesti mainittu henkilökohtainen mestaruus saavutetaan aidosti yhteisvaikutuksella, jossa harjoitus ja hyvä uni muodostavat vahvan voittokulun kohti mestaruutta. 

12 ohjetta hyvään uneen 

1. Samaan aikaan nukkumaan käyminen sekä samaan aikaan herääminen.
2. Kuntoliikunta (n. 30 min/pv) tekee hyvää, muttei 2-3h ennen unia.
3. Vältä kofeiinia ja nikotiinia. (Piristeet)
4. Vältä alkoholijuomia ennen yöunia. (Runsas annos riistää REM-unta)
5. Vältä raskaita aterioita illalla.
6. Vältä lääkkeitä, jotka viivyttävät unta.
7. Älä nuku päiväunia 15.00 jälkeen.
8. Rentoudu ennen unia.
9. Käy lämpimässä kylvyssä ennen unia.
10. Makuuhuoneesta mukava, pimeä & viileä. Pois: tv, kännykkä ja tietokone.
11. Ole sopivasti auringonvalossa. Ulkona päivänpaisteessa vähintään 30 min. (Kaamosmaassa vaikeaa)
12. Älä makaa vuoteessa valveilla! Jos olet 20 min jälkeen yhä hereillä, tai tunnet ahdistusta tai huolta, nouse ylös ja tee jotakin rentouttavaa. Ahdistus siitä, ettei uni tule, voi vaikuttaa nukahtamista. 

Univaje voi syntyä yksittäisillä lyhyillä unilla tai useilla huonoilla unilla.  Yksittäinen paras neuvo tämän välttämiseksi on ensimmäisenä kattavan kirjan päättävässä 12 neuvon liitelistassa. Halusin loppuun sisällyttää omin sanoin tiivistetyn listan esseeseeni, jotta kuka tahansa tämän reflektion ohimennen lukeva ihminen voisi napata neuvot käytäntöön. On tärkeää myös reflektoida miten ne ovat toteutuneet ja tulevat toteutumaan omassa elämässäni. Ensimmäisen olemme päättäneet vaimoni kanssa uuden vuoden lupaukseksemme. Toinen toteutuu autottomuuden ja arkiliikunnan yhteispelillä. Kolmas jää aamukuppiin kirjan luettuani, sillä sain oppia kofeiinin viipyvän tavattoman kauan kehossa! Neljännen olen tiedostanut pitkään ja pyrkinyt välttämään tarpeettomia tissuteluja aina kun mahdollista. Viidennessä olisi parannettavaa, kuudennesta ei huolta ja seitsemäs on hieman haastava jos nykyrytmillä haluisi lainkaan kirjassa hyödylliseksi todettuja nokkaunia ottaa. Kahdeksanteen on tartuttava tietoisen mielen rauhoittamiskeinoin esimerkiksi meditoimalla iltaisin. Yhdeksättä harvemmin teen, mutta kasvojen pesu ajaa osittain samaa mekanismia eli huokosiin vaikuttavaa, rauhoittavaa veden voimaa. Kymmenennessä haasteellisuutta, mutta ei mahdottomasti. Koska olemme nukkuneet jo hyvän tovin vaimoni kanssa olohuoneessa, on pakolliisin pahoihin kerennyt sopeutumaan laittamalla esim. Lentotilat päälle. Yhdestoista pitäisi muistaa etenkin Suomen rajallisissa valoisten aikojen ikkunoissa. Kahdenteentoista tulen löytämään vastauksen pitkälti ensimmäisestä, antaen riittävän aikaikkunan nukahdukselle ja malttamalla odottaa mahtavaa unen voimaa saapuvaksi.