Yritysten täytyy kehittyä selviytyäkseen. Maailmamme on jatkuvassa muutoksessa, eikä ihmiset tarvitse enää samoja asioita, joita he tarvitsivat kymmenen tai kaksikymmentä vuotta sitten. Näin ollen yritysten täytyy uudelleenohjautua, jos alasajoa ei haluta tehdä. Mitä sitten kriisitilanteessa tulisi tehdä?

Tunnista

Ensimmäisenä olisi tärkeää tunnistaa ulkoiset muutokset ja sen jälkeen sen vaikutukset yhtiön sisäiseen toimintaan.

Ulkoisia muutoksia ovat muun muassa:

Tuotteiden kysynnän muutos suuntaan tai toiseen voi olla paha asiaa. Tuotteiden kysynnän kasvaminen 10 % on yleensä vielä tehtävissä, mutta sitä suuremmassa kasvussa rakenteet eivät enää riitä. Täytyy miettiä uusia tiloja, henkilöstön lisäämistä tai tuotteen hinnan nostamista, joissa kaikissa on omat riskitekijänsä. Kysynnän laskiessa nopeasti yritysten johto reagoi yleensä nopeasti, mutta hidasta laskua on haastavampi havaita, ja kriittisiä toimenpiteitä ei välttämättä tehdä.

Tuotteiden hintojen muutos tapahtuu silloin, kun tuotteen kysyntä heikkenee. Hinnan laskiessa sisään tuleva kassavirta pienenee, jolloin tilanteeseen täytyy sopeutua. Mikä tarkoittaa siis leikkauksia, irtisanomisia tai loppujen lopuksi konkurssia. Esimerkiksi nyt kovan inflaation ja korkeiden korkojen takia on käynnissä / alkamassa asuntojen kohdalla kova ylitarjonta ja hintojen lasku. Pankit eivät osanneet stressitestiä tehdessään ajatella sitä, että ihmisillä on korkean inflaation sattuessa muitakin menoja kuin pankkilaina. Sähkölaskun kasvaessa satoja euroa, ruokakassin hinta 50 % ja siihen vielä sitten pankkilainan koron muuttuminen sadoilla euroilla. Alkaa markkinoille varmasti monien yksinhuoltajien toimesta ilmestyä kämppää matalaan hintaan.

Teknologiamuutokset ovat semmoinen asia mitä maailmassa tapahtuu karrikoidusti kuukausitasolla. Mistään alasta ei voi tietää, että milloin tulevaisuudessa tulee jonkin kone tai robotti, joka tekee sinun työsi paremmin ja halvemmalla kuin sinä itse. Pizzojakin saa ostettua jo automaateista, miksei siis leipiäkin. Näin tänään viikko sitten lanseeratun tekoälysovelluksen, joka teki sekunneissa kirjareflektion kirjasta, jonka nimen siihen syötti. Luoja tietää, montako alaa häviää tekoälyn takia parin vuoden sisään. Teknologiamuutoksessa on myös se puoli, ettei pysy kilpailijoiden tahdissa. Tästä paras esimerkki lienee Nokia, Samsung ja Apple juoksivat älypuhelinten tullessa markkinoille hetkessä Nokian ohi, eikä kirittyä saatu mitenkään.

Muutokset sääntelyssä on yleensä yhteisen hyvän vuoksi välttämättömiä, mutta välillä niillä saadaan jopa tuhottua joitain aloja, jotkut säätelyt ihan yrittävätkin lopettaa epäeettiset alat. Turkistarhaus on varmasti semmoinen toimiala, joka tulee loppumaan Suomessa toivottavasti jo tällä vuosikymmenellä. Turvetuotanto lopetettiin tänä vuonna lakiuudistuksilla. Varsinkin EU-jäsenyyden jälkeen säädöksiä on tullut kuin liukuhihnalta, jokainen varmaan muistaa, mitä norsunluutornista sanottiin meidän mansikkamme myyntikoosta.

Sisäiset muutokset ovat aina johdon vaikutuksen piirissä.

Tuotevalikoimaa uudistamalla yritys pystyy säilyttämään kilpailuetunsa. Näin yritys pysyy kehityksen mukana jatkuvasti, kuten aikaisemmin totesin, maailma muuttuu jatkuvasti, eikä seuraavana päivänä välttämättä tarita eilisen tuotteita. Riskien minimoimiseksi yrityksellä olisi hyvä olla tuotteita, joita ollaan tuomassa markkinoille. Tuotteita, jotka ovat kasvuvauhdissa ja tuotteita, jotka ovat kypsässä vaiheessa.

Yrityksen kustannusrakenteet voivat aiheuttaa taloudellisen kriisin. Eli kustannukset ovat todella korkeat, sitten kun tilanteet yllättäen muuttuvat, niin tuot eivät katakaan kustannuksia. Johdon siis täytyy osata sopeuttaa kustannuksia muuttuneisiin tilanteisiin sekä tehdä kustannusseurantaa. Myös epäonnistuneet investoinnit ovat kustannusrakenteen kannalta uhka.

Henkilöstön osaaminen on yrityksille tärkeä kilpailukeino, parhaat osaajat viedään käsistä. Tärkeää yrityksillä on saada työntekijät sitoutumaan yritykseen. Palkka on tietenkin tärkeä tekijä, mutta tänä päivänä ei tärkein. Työn merkityksellisyys lienee kärkisijoilla. Sen takia johdon täytyy osata tehdä työstä merkityksellistä jokaiselle työntekijälle. Johtajan ei välttämättä tarvitse olla ammatillisesti pätevin, kunhan hän osaa johtaa.

Yrityksen likviditeettiä ja vakavaraisuutta täytyy seurata koko ajan. Huonot investoinnit yhdistettynä heikkoon omaan pääomaan on todella iso riski. Velka täytyy osata pitää kurissa, varsinkin näinä aikoina, jolloin korot nousevat rajusti. Jos yrityksen likviditeetti on tiukassa, niin muutamilla pienillä keinoilla sitä pystyy parantamaan. Esimerkiksi varaston nopeampi kierto, maksuaikojen lyhentäminen asiakkaille ja pidentäminen tavarantoimittajille on tämmöisiä keinoja.

Ennakoi

Onneksi on kuitenkin keinoja seurata tilannetta jatkuvasti, jotta mahdollisuus kriisiin voitaisiin minimoida. Yrityksen toiminnan tunnusluvut ovat hyviä mittareita tähän.  Tässä joitakin kriisejä ja niitä mittaavia tunnuslukuja:

Liian nopea kasvu → Pääoman tuottoprosentti ja liikevaihdon kasvunopeus

Heikko kannattavuus → Pääoman tuottoprosentti

Heikko tulorahoitus → Rahoitustulosprosentti ja kassajäämä

Velkaantuminen → Omavaraisuus ja velkaantumisaste

Velkojen takaisinmaksukyvyn heikkeneminen → Lainojen hoitokate ja vieraan pääoman takaisinmaksuaika

Ylivelkaisuusrajan saavuttaminen → Omavaraisuusaste, velkaantumisaste, lainojen hoitokate, ja vieraan pääoman takaisinmaksukyky

Menojen lykkääminen ja kasvun pysähtyminen → Investointien pysähtyminen, menojen voimakas karsinta, omaisuuden realisointi

Selviydy

Selviytyminen on puhtaasti kiinni siitä, että kuinka yritys on kykenevä sopeutumaan muuttuneeseen tilanteeseen. Jos yritys ei pysty sopeutumaan niin vaihtoehtoina ovat ainoastaan alasmeno ja uudelleensuuntautuminen tai lopettaminen. Johdolla on merkittävin rooli olla hereillä muuttuvasta maailmasta ja sen tuomista uhkista ja mahdollisuuksista. Yrityksen toiminnan seuranta on kaiken A ja O.