Kuten on kuluneen syksyn aikana tullut useimmille selväksi, niin urahaaveissani on toimia valmistumisen jälkeen jonkin sortin yritysneuvojana. Kuten arvata saattaa, niin leivän leipominen ja täyttäminen ei tässä työssä ole se pääasia, joten hieman pitää ymmärtää työtehtävistä ennen ensi vuoden loppua. Lukusuunnitelmassani on siis keväälle jonkin verran yritysneuvojan työssä tarvittavaan perusosaamiseen liittyvää teoriakirjallisuutta. Yritysneuvojan työssähän siis olisi tärkeää osata perusteet muun muassa verotuksesta, budjetoinnista, tunnusluvuista, kirjanpidosta sekä tietystikin yrityksen perustamisesta. Ensimmäisenä kuitenkin aloitamme rahoituksesta.

Rahoitusta haetaan yrityksen kehittämiseen, erilaiset rahoitusvaihtoehdot ovat välttämättömiä, jotta yritykset kasvaisivat sekä investoisivat. Tässä esseessä käyn tarkemmin läpi julkisia rahoitusvaihtoehtoja. Uskon yritysneuvojan työssä olevan enemmän tarvetta julkisten rahoitusmuotojen tuntemiseen ja niille hyvien kohteiden huomaamiseen kuin yksityisen rahoituksen. Julkiset rahoitushakemukset ovat monimutkaisia ja sen takia monet yrittäjät kavahtavat niiden hakemista. Usein paljon rahaa palaa takaisin niitä myöntäneelle taholle tai valuvat naapurikuntiin.

Erilaisia kehityskohteita on lukemattomia, alla esitetty muutamia niistä:

Yrityksen perustamiseen, liiketoiminnan suunnitteluun, kasvun tai kansainvälisen strategiatyön suunnitteluun, myynnin, markkinoinnin tai asiakkuuksien kehittämiseen, johtamisen kehittämiseen, innovointiin, tuotekehitykseen, immateriaaliasioihin, rekrytointiin ja pilotointiin.

Kuten näkyy, niin rahaa kyllä saa käytännössä mihin vain, kunhan se vie yritystä eteenpäin. Täytyy siis vain osata pyytää sitä oikeista paikoista.

Julkista rahoitusta Suomessa myöntää:

Finnvera on Suomen valtion omistama rahoituslaitos. Se tarjoaa pk-sekä suurille yrityksille seuraavia rahoitusvaihtoehtoja:

Takaukset ovat päätuote, jota Finnvera pääsääntöisesti tarjoaa. Finnvera takaa pankista saatuja lainoja. Takausosuus on 50–80 % ja sen alaraja on 10 000 €.

Lainat, pääsääntöisesti Finnvera takaa pankin lainoja, mutta tarjolla on myös lainaa osaksi muuta rahoitusta. Lainat ovat tarkoitettu investointeihin tai käyttöpääomaksi, kansainvälistymiseen ja kasvuun.

Vientitakuudet, ulkomaankauppaan Finnvera tarjoaa luottoriskitakuuta. Viennin tapahtuessa ulkomaille, yritys voi hakea takuita, jos on mahdollisuutta kaupallisiin tai poliittisiin riskeihin.

ELY-keskukset eli elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset toimeenpanevat valtionhallinnon kehityshankkeet alueellisesti. ELY-keskusten kautta jaetaan mm. EU-rahoitukset.

ELY-keskusten rahoitukset myönnetään yritykselle, jonka kehityshankkeella arvioidaan olevan merkittävä vaikutus yrityksen: kasvuun, teknologiaan, kansainvälistymiseen, tuottavuuteen tai liiketoimintaosaamiseen. Rahoitusta on tarjolla kaikkea poroelinkeinonharjoittajan starttituen ja ympäristövalistuksenkehittämisen väliltä.

ELY:n rahoitusta ei saa heti hankkeen alkuun, joten omaa tai vierasta pääomaa tulee olla käynnistämisvaiheessa.

ELY:n asiantuntijat ovat myös yrityksen neuvojana koko hankkeen ajan.

Business Finland työ- ja elinkeinoministeriön alainen kansainvälistymis- ja rahoituspalveluita tarjoava liike-elämän toimija. Se tarjoaa palveluitaan ainoastaan kansainvälisille markkinoille tähtääville yrityksille.

Business Finlandilla tarjoaa pitkälti toistakymmentä eri rahoituspalvelua. Suosituimpana niistä tutkimus- ja kehitysrahoitus.

Rahoitus on joko:

Avustusta, joka on 40 % projektin kokonaiskustannuksesta.

Lainaa, jota voi saada 15–50 % projektin kokonaiskustannuksesta. Lainan korko on matala, 1 %, ja laina aika 7–10 vuotta. Lisäksi ensimmäiset vuodet ovat lyhennysvapaita.

Jos projekti ei onnistu ja tavoitteisiin ei päästä, niin laina on mahdollista muuttaa avustukseksi.

Business Finlandin rahoituksesta tulee aina käyttää osa kotimaisten pk-yritysten tuotteisiin ja palveluihin.

Ruokavirasto on maa- ja metsätalousministeriön alainen virasto, jonka tehtäviin kuuluu tukea ja kehittää maaseudun elinvoimaisuutta.

Vuonna 2021 Ruokaviraston kautta maaseudun kehittämiseen ohjattiin 2 miljardia euroa.

Ruokavirasto tarjoaa melkein 40 eri tukea ja korvausta maaseutuelinkeinoon. Niistä eniten menee viljelijätukea, jonka osuus on 87 % kaikesta Ruokaviraston antamasta rahoituksesta.

Maataloustuet ovat välttämättömiä ruuantuotannon kannalta, ilman niitä ruuan hinta olisi taivaissa.

Alueelliset toimijat ovat myös rahoituksen myöntäjiä Suomessa. Esimerkiksi Etelä-Savon alueella toimiva Veej’jakaja tarjoaa Leader-rahoitusta yrityksen perustamiseen tai kehittämiseen.

Veej’jakajalla mikroyrityksille rahoituksia on tarjolla:

Perustamistuki, joka myönnetään täysin uuden yrityksen perustamiseen tai jo toiminnassa olevan yrityksen uuden liiketoiminnan aloittamiseen. Sitä myönnetään 35 000 € perustamiseen/uuteen liiketoimintaan, tai 10 000 € kokeilutoimenpiteisiin.

Investointituki, jota myönnetään kiinteän omaisuuden, koneiden, immateriaalioikeuksien ja ohjelmistojen hankkimiseen.

Kuten aikaisemmin todettu, niin yritykset hakevat julkisia rahoituksia aivan liian vähän. Byrokratia on mieletöntä sekä erilaisista rahoitusvaihtoehdoista löytyy tietoa hyvin hankalasti. Suuret toimija kuten BF ja ELY on aika kaukana normaalin yrittäjän arjesta, eikä ne varmasti paperitöineen houkuttele ketään. Kaikista selvin ja houkuttelevin oli pienin toimija Veej’jakaja, toki sieltä ei rahaa yhtä paljoa varmasti ole jaossa, mutta se oli ainut, johon edes haluaisi ottaa yhteyttä. Rahoituksen hakemisesta pitäisi pystyä tekemään jotenkin helpompaa ja mielekkäämpää. Tämän vuoden Taloushallintoliiton 24H-synnytyksen toimeksianto mielessäni, ehkä ensi vuonna meille tulee toimeksiannoksi tehdä rahoituksen hakemisesta seksikkäämpää.