Voittamisen anatomia

Kirjoittaja: Arttu Karisto

29 lokakuun, 2021

Lähdeteos: Aki Hintsa - Voittamisen anatomia

Lähdeteoksen kirjoittaja: Oskari Saari

Teoriapisteet: 2

Kuinka asettaa tavoitteet ja päästä niihin

Arttu Karisto
Sawake
Teoriapisteet: 2
Lähdeteos: Aki Hintsa – Voittamisen anatomia (Oskari Saari)

Kuuntelin Voittamisen anatomian jo kolmannen kerran. Kahden ensimmäisen kerran jälkeen olen ollut niin häkeltynyt ja puhki informaation määrästä, että en ole jaksanut alkaa reflektoimaan sitä. Viimeisimmällä kerralla löysin idean reflektioon: kirjoitan Hintsan kolmen ydinkysymyksen pohjalta. Nämä kysymykset olivat Hintsan vakiotyökalu, jota hän käytti lähes jokaisen valmennettavansa kanssa.

Kuka olen?

Olisi kiusaus vastata tähän samalla tavalla, kuin hyvin monet kirjan esimerkkihenkilöistä: luettelemalla saavutuksia, asuinpaikka, perhetilanne tai mitä tahansa muuta sellaista, mikä ei oikeasti liity siihen kuka juuri minä olen. Ihmisen identiteetti perustuu arvoihin. Jos ihminen elää arvojensa vastaista elämää, kasvaa sisäinen ristiriita lopulta sietämättömän isoksi.

Esittelen joskus itseni sanoilla humanisti, idealisti ja optimisti. Nämä kolme sanaa kertovat arvoistani. Arvostan elämää ja ihmisiä. Pyrin kaikissa tilanteissa luomaan mahdollisimman turvallisen ilmapiirin mahdollisimman monelle. Olen myös saanut syntymälahjana kyvyn suhtautua uusiin ihmisiin lähtökohtaisen positiivisesti. Pyrin näkemään ihmisten mielipiteet ja teot aina humaanista näkökulmasta ymmärtäen mitä ajatusten ja tekojen taustalla on. En toki läheskään aina onnistu pyrkimyksessäni, mutta se on johtava ajatukseni. Uskon positiiviseen ajatteluun, vaikka olenkin monesti mielialan laahatessa taipuvainen suhtautumaan varsinkin omaan tekemiseeni varsin pessimistisesti. En ole vielä täysin varma kertovatko edellä mainitut kuvaukset siitä, minkälainen oikeasti olen, vai ennemmin siitä, minkälaisena haluan itse nähdä itseni. Jossain määrin voisi kai ajatella, että ihminen luo itselleen mieleensä omiin lähtökohtiinsa peilaten ideaalin kuvan ja pyrkii toimimaan sen mukaan. Parhaimmillaan tämä johtaa positiiviseen kehitykseen oman identiteetin muodostuksessa, kun vain itsetunto on edes kohtalaisella tasolla.

Mitä haluan?

Kiteytettynä haluan elää elämän, jota sävyttää hyvinvointi, terveet sosiaaliset – ja perhesuhteet sekä pystyvyyden kokemus. Tähän mennessä elämässäni olen liian paljon mukautunut ja muuttanut itseäni sen mukaan, mitä kuvittelen ympärilläni olevien ihmisten haluavan minun olevan. Haluan päästä oman ajatteluni kanssa sellaiseen pisteeseen, että uskon olevani oman elämäni herra ja löytää oikeat työkalut itseni toteuttamiseen niiden ihmisten kanssa, jotka elämässäni ovat. Olen päässyt eroon ajatuksesta, että minun pitäisi olla kaikkien kaveri ja kaikkien suosiossa. Eniten haluan päästä parisuhteessa ja perhe-elämässä tilanteeseen, jossa taipumukseni uuvuttaa itseni kuviteltujen toiveiden alle on hallinnassani.

Olen koko lyhyen elämäni kamppaillut itseni johtamiseen liittyvien haasteiden kanssa. Tosin tämä haaste on saanut nimen vasta opintojen myötä, kun olen alkanut lukemaan paljon johtamiseen liittyvää kirjallisuutta. Taipumukseni impulsiivisuuteen ja keskittymisen haasteet ovat vaikeuttaneet kulloistenkin työ-, koulu ja kotitehtävien rytmittämistä ja voimavarojen hallittua käyttämistä. Otan helposti paineita silloin, kun tekemistä tuntuu olevan paljon ja jään usein yksin silloin, kun pitäisi hoksata pyytää apua esimerkiksi tehtävien aikatauluttamiseen ja priorisoimiseen. Mieleeni hiipii kohtalaisen usein kaoottinen sekamelska, joka estää tarttumasta mihinkään työn alla olevaan projektiin. Tällaisissa tilanteissa ajatukset poukkoilevat tehtävästä toiseen niin nopealla tahdilla, että järkevä tekeminen tuntuu täysin mahdottomalta. Kaaosajattelu on myös tyypillistä tällaisissa tilanteissa.

Pitkäaikainen unelmani on oppia omien haasteiden kautta mahdollisimman paljon mielen toiminnasta. Haluan oppia myös johtamista, koska koen, että kaiken kokemani perusteella minulla voisi olla paljon annettavaa työelämässä. Olen saanut paljon palautetta, että osaan tunnistaa ja sanoittaa tunteita ja sosiaalisiin suhteisiin liittyviä isoja kokonaisuuksia. Sitä puolta haluan myös entisestään kehittää, jotta voin toimia työelämässä johtajana vahvuuksiani hyödyntäen.

Hallitsenko itse omaa elämääni?

Olen löytänyt jonkin verran asioita, jotka helpottavat keskittymiskyvyn ja positiivisen ajattelun ylläpitämistä. Olen esimerkiksi alkanut nukkumaan huomattavasti enemmän huomattuani, että illalla väkisin töiden tekeminen ei oikeastaan helpota työkuormaa yhtään, vaan ainoastaan ajaa ennenaikaiseen loppuun palamiseen pitkässä juoksussa. Unirytmin korjaaminen pysyvästi on ollut pidempiaikainen projekti, jossa on ollut ylä- ja alamäkiä. Nyt olen päässyt pisteeseen, jossa rytmin mukainen nukahtamisaika painaa illalla niin pahasti päälle, että en usein edes pysty enää valvomaan ilman piristeitä pitkään, vaikka haluaisinkin.

Voittamisen anatomiaa kuunnellessani myös havahduin siihen, miten pahasti olen ollut riippuvainen somesta. Aloitin riippuvuudesta irtaantumisen poistamalla ensin somealustojen sovellukset. Käytin kuitenkin edelleen esimerkiksi Instagramia ja Facebookia selaimella jonkin verran. Viikko sitten kirjauduin kokonaan ulos molemmista, jonka jälkeen en ole käynyt kummassakaan. Päivät ilman somea ovat tuoneet tullessaan yllättävän paljon ajatuksia ja tunteita, joita luulen ainakin jonkin verran tiedostamattani paenneeni somessa hengailuun.

Jaksamisen ja tasapainoisen arjen ylläpitäminen koostuvat todella monesta itselleni hankalasta osa-alueesta. Olen taipuvainen päästämään irti itsekurista ja ajaudun usein tilanteisiin, joissa toimin jaksamista heikentävillä tavoilla, vaikka tiedän, ettei kannattaisi. Esimerkiksi juuri unirytmistä kiinni pitäminen tai aiemmin alkoholin käyttö ovat olleet tekijöitä, joissa en vain ole osannut ja jaksanut kunnioittaa omaa hyvää oloa tarpeeksi. Taipumukseni luistaa hyvinvointia tukevista elintavoista pakottaa minut ajattelemaan, että en ole ihan täysin kontrollissa omasta elämästäni.

Oppi

Tärkein oppini Hintsan kirjassa on absoluuttisuuden välttäminen ja muutoksen tekeminen oikeista syistä. Olen usein huomannut muutoksiin pyrkiessäni, että olen hyvin armoton itseäni kohtaan. Luovutan herkästi esimerkiksi hyvän unirytmin kanssa, jos en saa parina yönä nukuttua kunnolla. Tämänkaltaiset repsahdukset laskevat motivaatiotani erittäin paljon, kun koen epäonnistuneeni niin pahasti. Hintsan oppiin kuuluu, että positiivisissa elämäntapamuutoksissa pitäisi olla tiukkana noin 80% ajasta ja lopun 20% voi antaa itselleen hieman vapauksia.

Opin myös, että muutosten tulee aina lähteä oikeista syistä. Esimerkiksi tupakoinnin lopettaminen ei onnistu, jos siihen suhtautuu vain lääkärin määräämänä pakollisena asiana. Lopettamispäätöksen tulisi lähteä esimerkiksi seuraavanlaisesta ajatuksesta: Tavoitteeni on olla eläkeiässä terve ja virkeä ihminen, joka on fyysisesti niin hyvässä kunnossa, että pystyn pelaamaan golfia ja viettämään aikaa lastenlasten kanssa. Tällöin tupakoinnin lopettaminen tukee ihmisen sisäsyntyistä tavoitetta, eikä ole lähtöisin tupakka askien pelottelukuvastosta.

You May Also Like…

21 oppituntia maailman tilasta

Yuval Noah Hararin teos 21 oppituntia maailman tilasta herätti valtavasti ajatuksia ja kiinnostusta. Kirjassa...

Markkinointi boksin ulkopuolelta

Tällä hetkellä olemme käynnistämässä yhteistyötä asiakkaan kanssa ja he tarvitsisivat meiltä muun muassa...

0 kommenttia

Lähetä kommentti