Voittamaton tiimiyrittäjä

Kirjoittaja: Antti Pihlavamäki

27 huhtikuun, 2022

Lähdeteos: Voittamaton: 11 avainkykyä menestykseen ja mielenrauhaan

Lähdeteoksen kirjoittaja: Ilkka Rajala, Petri Matero ja David Floreno

Teoriapisteet: 0

Luettavakseni valikoitua tällä kertaa Voittamaton 11 avainkykyä menestykseen ja mielenrauhaan. Idean kirja valintaan sain johtajuuden podcastistä, missä tiimiläiseni puhui Pekka Järvisen: Miten johtaa ihmistä – 102 ohjetta esimiehelle. Olen todennut, että selkeästi jaotellut kirjat ovat minulle mielekkäitä ja helposti luettavia, joten päätin valita tämän teoksen.  Teoksessa nimensä mukaisesti k käsitellään 11 avainkykyä menestykseen ja mielenrauhaan. Avainkyvyt ovat kosketuspinnassa omaan ajattelumalliin ja sen hyödyntämiseen. Lukukokemuksena kirja oli yksi nautinnollisimmista, mitä olen pienen elämäni aikana lukenut. Selkeät vinkit, harjoitukset ja esimerkit tekivät kirjasta todella käytännönläheisen ja osuikin mahtavasti Tiimiakatemian ja tiimiyrittämisen malliin. 

Meillä tiimiakatemialla oma-aloitteisuus on erittäin tärkeässä roolissa, niin kuin meidän arvojamme täydentävissä periaatteissakin lukee ”Kaikki lähtee aina yksilöstä. Tiimiyrittäjän on ansaittava teoillaan jäsenyytensä tiimiyrityksessä joka päivä. Vapaus tuo vastuuta ja siksi emme syytä toisia vaan ainoastaan itseämme”.  Tämä ajatus kulkee kirjan kanssa täysin käsikädessä, sillä vaikka kirjassa käsitellään paljon motivaatiota, ymmärrystä ja itsensä johtamista ylipäätänsä, lähtee aina muutos yksilöstä ja tämä on aina yksilön vastuulla. Motivaatiota ja intoa voi ruokkia ulkopuoleltakin mutta muutoksen teko jää yksilölle. Kun puhutaan voittamattomuudesta, kuulostaa se korvaani jatkuvasta työnteosta, sillä maailma kehittyy jatkuvasti ja sen mukana on pysyttävä. Voittamattomana pysyminen siis vaatii jatkuvaa valppautta ja uteliaisuutta ja tähän Tiimiakatemialla erityisesti kannustetaan. Uteliaasti haali tietoa ja yhdistä luovasti opitut asiat käytäntöön, ja tämän avulla synnytetään jotain uutta ja hienoa. Tämä on mielestäni Tiimiakatemian ja kehittymisen suola, minkä avulla pystyt nostattamaan haluamaasi asiaa aivan uudelle tasolle.

Motivaatio voidaan jakaa kahteen osaan sisäiseen ja ulkoiseen. Ulkoinen motivaatio käsittelee asiat mistä saat tai hyödyt jotain, esimerkiksi raha ja sosiaalinen asema toimii monilla ulkoisena motivaattorina. Sisäinen motivaatio puolestaan on antamista ja merkityksellisyyden luomisesta. Kun pohdin omaa motivaation lähdettä, on se pääasiassa ulkoisista tekijöistä tulevaa, nautin esimerkiksi paljon rahasta ja sosiaalisesta statuksestani ja ne ovat minulle tärkeitä. Jos mietin tätä toimintaa esimerkiksi arkitasolla, on helppo huomata sosiaalisesta mediasta ulkoisen motivaation lähteen. En koe julkaisevani asioita itseäni varten, vaan odotan saavani katsojilta jotain, esimerkiksi LinkedInissä näkyvyyttä ja ammattimaisuutta. Sisäisenä motivaation lähteenä minulle toimii minulle läheiset ihmiset ja oman onnen etsiminen. Saan energiaa siitä, kun voin piristää ja vaikuttaa positiivisella tavalla toisen päivään. Samaan aikaan vahvistan suhteitani minulle tärkeisiin ihmisiin, mikä puolestaan lisää onnellisuuttani. Pohtiessani sitä kumpi näistä on sitten parempi, niin sanoisin ettei kumpikaan. Työelämässä ulkoinen motivaatio kantaa minua pidemmälle, mutta elämää ei myöskään ole luotu työtä varten vaan elämistä. Tasapaino motivaation lähteissä on avainasemassa, sillä elämältäkään et voi kauhalla vaatia, jos olet sille lusikalla antanut. Tällä esimerkillä tarkoitan sitä, että onnistumisiin ja onneen ei pääse pelkästään toisella motivaation lähteellä, vaan tarvitset molempia päästäksesi pitkälle. Tiimiakatemialla minulla enemmän motivoi ulkoiset asiat, rahat matkoihin ja oman opin ja verkoston laajentaminen. Toki samalla pyrin antamaan ja panostamaan tiimiin ja muihin akatemian ystäviin, mutta jokainen meistä on etsimässä omaa asiaa ja polkua. En usko omalla kohdallani löytäväni sitä, jos toimin vaan antavana osapuolena ja minulle olisi tärkeintä kuulua joukkoon ja olla osa jotain merkittävää. Minua enemmän ajaa eteenpäin luoda se merkittävä ja tehdä niitä joukkoja ja asemia, eikä vain hypätä niihin mukaan. 

Motivaation kaverina toimii volitio eli toimeenpanija, tahdonvoima. Kirjassa kerrotaan kuinka ”Pelkkä motivaatio ei yksin riitä tavoitteen ja tulosten saavuttamiseen, eikä hyvin suunnitteltu ole edes puoliksi tehty”. Itsellä tämä lausahdus särähti heti korvaan, koska itse olen suuri ”hyvin suunniteltu on puoliksi tehty” puolesta puhuja. Toki tämä on alakohtainen kysymys mutta jos olet asian motivoituneesti suunnittellut, ei se aina tarvitse suurta tahdonvoimaa panna se toimintaan. Toki tahdonvoimalla on tietty roolinsa, enkä halua aliarvioida sen merkitystä, mutta asia ei mielestäni ole niin yksiselitteinen mitä kirja antaa olettaa. 

Itseäni erittäin kiinnostava asia, missä kirjassa puhuttiin, on kyky ajatella luovasti. Tiedostin ennen kappaleen lukemista, mitä luovuus mielestäni on. Päässäni pyöri ajatukset jostain suuresta, harvinaisesta ja erikoisesta. Onhan luovuus toki tätäkin mutta osion luettuani sain syvemmän ymmärryksen luovuudesta. Luovuus on niin ideoiden synnyttämistä, kuin toimeenpanemista ja ratkaisemista. Luovuudessa on kyse nähdä asioissa mahdollisuuksia, mitä aikaisemmin ei ole hyödynnetty tai nähty. Mitään uutta asiaa ei siis tarvitse pakosti keksiä, mutta jotain normista poikkeavaa se on. Kirjassa luovuutta verrataan leikkikenttään ja tässä samaistun ehdottomasti kirjoittajaan, sillä jokainen meistä on lapsena ollut luova leikeissä. Milloin kepistä on tullut pyssy tai pahvilaatikosta ralliauto. Luova voit siis olla keksimättä mitään maailmaa mullistaa, luovuus löytyy perspektiivistä miten näet, koet, teet ja ratkaiset asiat. Kirjassa kerrotaan kuinka luovat ihmiset eivät kysy miksi vaan miksi ei. Huomaan tämän eron tiimissäni ja itsessäni akatemialla. Pidän itseäni luovana ihmisenä ja belbinin testissäkin luovuus osiot saivat paljon pisteitä. Huomaankin usein, kuinka näen itse asioita enemmän mahdollisuuksina ja puolestaan tuntuu, että tiimi näkee monet asiat kyseenalaisena. Tästä esimerkkinä projekti ideoiden ajattelu, näen itse monessa projekti-ideassa potentiaalia ja mahdollisuuksia, mutta tiimi on enemmän kriittinen ja jämähtää ensimmäisiin haasteisiin. Usein katse tiimissämme on jumiutunut haasteisiin ja esteisiin, emmekä me edes näe päämäärää. Mielestäni näkökulmaa muuttaessa ja asioiden näkeminen mahdollisuutena, eikä riskeinä on avaintekijä, millä saamme vietyä tiimiämme eteenpäin. Itse pyrin asiaan vaikuttamaan arkisilla sanavalinnoilla ja mahdollisuuksien näkemisen tykittämisellä. Mielestäni hieno sanonta on että ”Aina ei tarvitse tietää miten reitti päämäärään kulkee, tärkeämpää on tietää seuraava askel”. Suurimman osan kirjan vinkeistä voisi yhdistää tähän yksinkertaiseen lausahdukseen. Motivaatiota ja tahdonvoimaa tarvitaan päämäärän luomiseen ja hahmottamiseen ja matkalla tulevat esteet ylitetään luovuudella.

Loppupäätelmänä voisin sanoa, että kirjassa oli paljon todella hyödyllisiä asioita, mutta paljon itsestään selvyyksiä. Reflektiota kirjottaessani tahdoin enemmän panostaa motivaatioon, tahdonvoimaan ja luovuuteen, koska nämä ovat asiat mitkä vievät tiimiämme ja omaa ajattelumalliani eniten eteenpäin. Kirjassa myös puhuttiin paljon omien ja muiden ajatusten huomioon otosta, mitkä ovat myös tärkeitä asioita. Viestintä tiimin ja akatemian sisällä on isossa osassa toimivaa kokonaisuutta, mutta kaikki nämä rakentuu motivaation, tahdonvoiman ja luovuuden päälle.

You May Also Like…

Digimarkkinointi

Pääsin viimein digimarkkinointikirjan kimppuun, joka on pitkään kulkenut lukulistallani mistään sitä löytämättä....

Intohimona brändit

Tämä kirja päätyi reflektoitavaksi nyt, sillä brändit ja niiden kilpailu on ollut viime vuosina todella kovassa...

0 kommenttia

Lähetä kommentti