(Perusopinnot, osaajana kehittyminen)

Katselin taas perusopintojen kirjalistaa ja mietin nimien perusteella, että mikä kirja olisi itselle hyödyllisin. Valitsin tämän kirjan, sillä ajattelin saavani siitä vinkkejä omiin kehityskohtiin, jolla kehityn entistä paremmaksi osaajaksi. Kirja oli täynnä erilaisia harjoituksia ja vinkkejä useisiin eri osa-alueisiin. Nappasin sieltä muutamat, joista koen saavani eniten oppia ja apua omaan tekemiseen. 

Aikaan saaminen ja arjen hallitseminen 

Aikaansaaminen on itselle haaste arjessa. Sitä on jo kevään aikana tullut harjoiteltua aikatauluttamisen avulla. Jos asioita on paljon, itselleni toimii parhaiten, jos teen edellispäivänä to do -tyyppisen listan tulevan päivän hoidettavista asioista. 

Kirjassa kerrottiin David Allenin kehittämästä GTD eli Getting things done menetelmästä, joka auttaa aikaansaamisessa ja asioiden muistamisessa. Se toimii niin, että asiat ovat jaetaan neljään eri kategoriaan: Inbox, Seuraava toimenpide, Odottaa, projektit sekä tulevaisuus.

Inbox: tänne kirjoitetaan kaikki mahdolliset mielessä olevat asiat, olivat ne sitten todella pieniä tai suuria. Sen jälkeen katsotaan, mitkä niistä vaativat toimenpiteitä ja mitkä eivät. Ne listassa olevat asiat, joille ei voi tehdä mitään, ruksitaan ne pois, jolloin lista selkeytyy ja lyhenee. Tämän jälkeen katsotaan jääneet asiat ja siirretään ne seuraava toimenpide -listalle.

Seuraava toimenpide: -listalla tehtävät kirjataan selvästi aktivoivaan muotoon. Itselläni voisi lukea seuraava toimenpide -listalla, että tee reflektio, mutta muotoilisin sen mieluummin ”Kirjoita osaajana kehittymisen kirjareflektio keskiviikkona klo 12”. Se aktivoi sekä tietyllä lailla motivoi tekemään tämän määräaikaan mennessä. Kuitenkin alle 2 minuutin hommat on hoidettava heti tieltä pois. 

Odottaa: tälle listalle siirretään kaikki tehtävät, jotka ovat riippuvaisia toisesta osapuolesta. Esimerkiksi lähetin Laukaan kehitysvammaisille järjestettyyn tapahtumaan liittyvän sähköpostin asiakkaalle ja odotan, että saan siihen vastauksen. Tälle listalle voi laittaa myös esimerkiksi tiimiläiselle delegoidut tehtävät tai vaikka harrastuksiin liittyvät asiat. 

Projektit: Jos tulee suurempia kokonaisuuksia, jotka tarvitsevat omat kattavat listat, ne voi siirtää projektit -listalle. Olisin muutama kuukausi sitten voinut tehdä sinne tähän samaan Laukaan tapahtumaan liittyvän listan, johon olisin voinut eritellä kaikki siihen liittyvät osat. 

Tulevaisuus: Kaikki tulevaisuuden suunnitelmat, ideat sekä haaveet on hyvä kirjata ylös, jotta ne muistuttavat siellä olemassaolollaan ja hautuvat siihen asti, kunnes ne päästään toteuttamaan. Samalla ne pysyvät pois kiireellisten tehtävien tieltä.

Uskoisin, että tästä menetelmästä olisi itselleni hyötyä tiimiakatemia-arjessa. Pitää muistella syksyllä akatemialle palattaessa tätä ja koittaa helpottaisiko tämä työkalu tekemistä omalla kohdallani.

Menestys ja taito sanoa ei

Useat menestyneet ihmiset kertovat, että onnistumisen edellytykseen vaikuttaa se, että on taito valita kyllä tai ei. Kirjassa kerrottiin Steve Jobbsin lausahdus ”Itse asiassa olen yhtä ylpeä asioista, joita emme tehneet kuin niistä, joita olemme tuhlanneet. Innovointi on taitoa sanoa ei tuhannelle mielenkiintoiselle asialle ja kyllä sille yhdelle tietylle asialle.” Tämän olen huomannut myös tiimiakatemialla. Kevään aikana olen useammilta vanhemmilta tiimiakatemialaisilta olen kuullut neuvon, että tartu kaikkiin mahdollisiin projekteihin ja mahdollisuuksiin mitä tiimiakatemialta saat. Sitä ei pidä kuitenkaan ottaa liian kirjaimellisesti. Tilaisuuksiin on hyvä tarttua, jos siihen on mahdollisuus, mutta jos arki on aivan täynnä jo muista projekteista, pitää osata sanoa joissain hyvissäkin tilaisuuksissa ei. 

Oppiminen

Uuden oppimisessa kaikkein tärkeintä on ymmärtää se uuden taidon merkitys ja se, miten oikeasti hyödyt siitä. Tämä on tärkeintä tajuta jo siinä vaiheessa, kun opit sitä. Jos harjoittelet koulussa Ruotsin kieltä ja päässä on ajatus, ettet koskaan tule sitä koskaan käyttämään, et myöskään opi sitä helposti. Jos osaat miettiä tätä harjoitellessa tulevaisuuden mahdollisia työpaikkoja, joissa sen osaaminen saattaa olla välttämätöntä on motivaatio heti eri tasolla.

Oppiminen opettamalla on tiimiakatemialla arkinen asia. Treeneissä treenin vetäjänä hankit tietoa tietystä aiheesta, joka ei saata olla ollenkaan tuttu ja opetat sen muille tiimiläisille. Treenin vetäjänä aiheen ei siis tarvitse olla sinulle kokonaan tuttu. Tietty siitä on hyötyä, jos aiheesta on kokemusta, mutta treenit vedetään kahdestaan ja toinen on tukemassa. Oppiminen välittyy toisille myös projektien sekä kirjojen avulla, kun opetat niiden opit tiimiläisillesi. Tätä kutsutaan Feynmanin tekniikaksi. Se on nimetty fysiikan Nobel-voittajan Richard Feynmanin mukaan. Onhan se fakta, että kun lähdet opettamaan jotain tiettyä asiaa, sinun täytyy olla ottanut tarpeeksi selvää siitä, jotta olet vakuuttava ja varma onnistumisesta. 

Jos ei ole mahdollista työn tai opiskelun kautta käyttää tätä tekniikkaa, sitä voi harjoitella myös mielikuvaharjoituksilla. Täytyy ottaa tietystä aiheesta selvää ja esittää se mielessä yleisölle ja tässähän täytyy olla tietoinen tarpeeksi aiheesta, jotta voit esittää sen tarpeeksi varmasti ja ilman takkuiluja. Itse voisin hyödyntää tätä ennen treenejä, jos aihe on hieman vieras. Siitä on varmasti hyötyä.

Ennakkoasenteet 

Varmasti jokaisen meidän tekemiseemme vaikuttaa meidän ennakkoasenteemme. Menneisyyden kokemukset vaikuttavat tekemiseen ja samalla ohjaavat tulevaisuuttasi. Totta kai näet kirkkaampana menneisyyden kuin tulevaisuuden, sillä horisontti on hämärä. Kukaan ei osaa ennustaa tulevaisuutta tarpeeksi mutta menneisyyden muistot pysyvät. 

Itselläni on todettu peruskoulussa lukihäiriö ja sen myötä olen hidas lukemaan. Huomasin ensimmäisten kirjojen aikana mitä luin täällä tiimiakatemialla, että en osaa lukea tarpeeksi hyvin ja mieluummin vaihdan äänikirjaan. Ennakkoasenteeni tähän on vahva ja se tulee sieltä peruskoulun ajoilta, kun piti lukea kuivia historian kirjoja, joihin itselläni ei ollut pienintäkään paloa. Kuitenkin olen yrittänyt rikkoa tätä ennakkoasennettani ja lähteä rohkeasti lukemaan. Kyllä se sujuu, kun löytää vain mielenkiintoisen kirjan ja jaksaa keskittyä pienissä pätkissä. Ei se haittaa, vaikka lukemistahtini on erittäin hidasta. Silloin aikataulutuksen täytyy olla kunnossa, mutta uskon, että tahtini nopeutuu kokemuksen myötä.

Harvemmin sitä tulee huomattua, kuinka paljon ennakkoasenteet vaikuttavat omaan tekemiseen. Turvallisempaa on vain pysyä siinä mielikuvassa, kuin lähteä opettelemaan uutta tai testaamaan uudestaan.  

Tykkäsin tästä kirjasta, sillä se tarjosi konkreettisia tehtäviä ja harjoituksia, joiden avulla saan kehitettyä itseäni. Toivon muistavani nämä vinkit vielä kesäloman jälkeen, jotta pääsen testailemaan, helpottaisiko ne minun arkeani. Itsensä kehittäminen ei lopu koskaan, sillä maailma kehittyy ja me kehitymme sen mukana.