Voittamaton – 11 avainkykyä menestykseen ja mielenrauhaan.

Kirjoittaja: Eerik Annola

6 toukokuun, 2022

Lähdeteos: Voittamaton - 11 avainkykyä menestykseen ja mielenrauhaan

Lähdeteoksen kirjoittaja: Davide Floreno, Petri Matero & Ilkka Rajala

Teoriapisteet: 2

Osaajana kehittyminen kirjareflektio

Kevään viimeisenä kirjana kuutelin Davide Florennon, Petri Materon & Ilkka Rajalan vuonna 2020 kirjoittaman kirjan ”Voittamaton – 11 avainkykyä menestykseen ja mielenrauhaan. Kirja oli kokonaisuudessaan kiinnostavaa ja miellyttävää luettavaa. Erityisen paljon täysin uutta asiaa en oppinut, mutta kirja auttoi kokoamaan itsensä kehittämiseen ja elämänhallintaan liittyviä ajatuksiani. Kirjasta mielenkiintoisen teki myös se, että kahdella kirjoittajista on musiikkitaustaa niin kuin myös itselläni.

Kirja antoi minulle työkaluja moniin elämän osa-alueisiin. Asiat, joita kirja käsittelee ovat muun muassa motivaation merkitys, luovuus, oppiminen, empatia, intuitio, itsensä johtaminen ja stressin hallinta. Erityisesti mieleeni kirjasta jäi läsnäoloon liittyvä kappale ”Kyky olla läsnä”. Kappale käsittelee läsnäolon merkitystä ja sitä, kuinka tietoisuus esimerkiksi omista ajatuksistamme auttaa meitä arkipäiväisissä asioissa. Kirjan mukaan tietoisella läsnäololla tarkoitetaan sitä, että keskitytään omiin ajatuksiin ilman, että niitä tuomitaan millään tapaa. Sitä voidaan kuvailla myös omiin ajatuksiin etäisyyden ottamisella. Tärkeää läsnäolossa on myös se, että ymmärtää sen, että emme ole yhtä kuin ajatuksemme.

Mieleeni heräsi tähän liittyen esimerkki omasta elämästäni, jossa olen tilanteessa, missä olen menossa puhumaan suurelle joukolle yleisöä. Huomaan ajattelevani asioita, jotka voivat mahdollisesti mennä pieleen, enkä niitä, jotka auttavat minua itse tilanteessa. Nousen puhujan paikalle ja menen heti alussa sekaisin sanoissa ja lausun jotkut sanat väärin. Minua alkaa ahdistamaan ja jännitys vain kasvaa ja se tekee esiintymisestä inhottavaa. Loppujen lopuksi puhuminen meni kuitenkin ihan hyvin eikä kukaan muistanut enää viikon päästä, mitä olin sanonut. Tästä esimerkistä voi oppia paljon siitä, mitä olisi voinut tehdä toisin ja mitä teinkin. Olisin voinut tuossa tilanteessa vain havainnoida ajatuksiani ja keskittää ne oikeaan suuntaan ja sitä kautta suoriutua paremmin. Seuraavalla kerralla, kun ”jouduin” puhumaan isommalle yleisölle, päätin, että havainnoin omia ajatuksiani ja kaikkien ajatusten joukosta tartun vain positiivisiin ajatuksiin, eli siihen mikä voi mennä hyvin. Tämä teki esiintymisestä huomattavasti rennompaa ja helpompaa. Tämän jälkeen olen esiintymistilanteissa keskittynyt havainnoimaan ajatuksiani ja pyrkinyt keskittämään ne vain positiivisiin ajatuksiin ja tämä kirja vielä vahvisti sen, että näin tulen tekemään jatkossakin.

Toisena pääpointtina mieleeni kirjasta jäi itsensä johtaminen ja niihin liittyen rutiinit. Kirjan mukaan muutosten tekeminen rutiineihin on avain muutokseen. Ei voi tavoitella muutosta, jos säilyttää vanhat tapansa.  Hyvä esimerkki kirjassa oli muusikon kodista, jossa vierailija oli ihmetellyt, miksi kaikkien soittimien pitää olla esillä. Perusteluna oli, että muusikot tietävät, että kotelossa säilytettävä soitin jää soittamatta. Eli kun pidämme rutiineihin tarvittavia välineitä esillä, tartumme niihin myös helpommin. Olen aivan samaa mieltä, että kitaran soittoon on matalampi kynnys ryhtyä, kun ne ovat helposti saatavilla. Musiikki ja soittaminen puolestaan irrottaa arjesta ja on itselleni mindfulnessia, jota kirjassakin suositeltiin harjoituksessa ”soita mielesi puhtaaksi”. Soittaminen on hyvä tapa sulkea muu maailma ja ajatukset pois ja keskittyä vain siihen hetkeen. Tästä rutiinista en luovu, enkä kitaroistani olohuoneessamme.

Kirjassa käsiteltiin myös sitä, miten voi saada itsestä enemmän irti eikä vaan ajelehtia. Motivaatio ei yksin riitä vaan tahdonvoimaa ja toimeenpanon taitoa tarvitaan. Yksi hyvä metodi, joka kirjassa esitellään, on GTD. Getting Things Done tarkoittaa tekemisen pilkkomista osiin. Tämän metodin ideana on kirjoittaa jokainen asia listalle pois mielestä muistia kuormittamasta. Kun asiat on listattu ylös, tarkastellaan jokaista kirjattua asiaa, vaatiiko se toimenpiteitä ja mikäli ei se voidaan ruksia yli. Mikäli taas asia vaatii toimenpiteitä, se kirjataan ylös ja aktivoivaan muotoon esim. vie auto huoltoon eikä vain autonhuolto. Asiat, jotka voidaan delegoida muille, menevät odottaa -listalle.  Isommat kokonaisuudet projektilistalle ja tulevaisuuden suunnitelmat ja ideat tulevaisuus-listalle. Listaa tulee käydä läpi viikoittain ja päivittää sitä, jotta olisimme koko ajan tietoisia missä mennään ja miten asiat edistyvät. GTD-metodi on itselleni entuudestaan tuttu. Olen jo pidemmän aikaa listannut kaikki mielessä olevat asiani puhelimeni to do -listalle ja olen kyllä huomannut tämän vähentävän stressiä ja helpottavan asioiden hoitamista, varsinkin, kun niitä on paljon. Pelkästään asian ylös kirjoittaminen vapauttaa tilaa muististani ja vähentää kuormitusta.

 Mieleeni kirjasta jäi myös se, että yksi tehokkaimmista menetelmistä oppia, kun opettaa muita. Tätä olemme Tiimiakatemialla harjoitelleet treenejä vetäessä. Keskustelimmekin juuri tiimiläisteni kanssa, että itse treenien vetäjät oppivat yleensä parhaiten. Kun jotain aihetta opettaa toisille, on ensin itse ymmärrettävä asia, jotta sen pystyy toisille selittämään. Toki tähän liittyy myös aiheen taustatutkimusta treenien vetäjän toimesta, joka itsessään on opettavaista.

Viimeisenä vinkkinä liittyen tiimityöskentelyyn kirjasta jäi mieleeni kuusi hattua –metodi (Six thinging hats). Se toimii silloin, kun tiimissä on erilaisia näkemyksiä johonkin ratkaistavaan ongelmaan. Ideana on, että ongelmaa voidaan katsoa menetelmän avulla eri näkökulmista tai rooleista käsin. Kaikki kuusi näkökulmaa käydään läpi. Menetelmän avulla ihmisten on helpompi ilmaista mielipiteitään jonkin roolin kautta. Eri rooleilla on eriväriset hatut. Valkoinen hattu on tieto, punainen hattu on tunne, musta hattu on kriittisyys, keltainen hattu on mahdollisuudet, vihreä hattu on luovuus ja sininen hattu on kokonaiskuva, joka tarkastelee keskustelua ja tekee siitä yhteenvetoa. Tämä metodi on sellainen, jota voisi hyödyntää varmastikin Tiimiakatemialla erilaisissa projekteissa ja tiimityöskentelyssä ylipäätään.

Kevään viimeistä kirjaesseetä oli helpompi kirjoittaa jotenkin rennommalla otteella. Aikaisemmin olen jäänyt enemmän ”kirjaan kiinni”, enkä ole jotenkin uskaltautunut kirjoittamaan esseitä näin paljoa omaan elämään reflektoiden. Toki tämä kirja oli erilainen, koska tässä pystyi soveltamaan paremmin erilaisia toimintatapoja ja harjoituksia omakohtaisesti.

You May Also Like…

Somevaikuttajaksi!

(Markkinoinnin koulutusohjelma) Viimeaikoina somevaikuttajan työ on kiehtonut minua, siksi päätin lukea Emmi Lehtomaan...

0 kommenttia

Lähetä kommentti