Viime joulukuussa minulle tuli yhtäkkiä sellainen tunne, että haluan alkaa kerryttämään omaa pääomaani tosissaan. Siihen asti olin ajatellut, että ei minun opiskeluaikanani tarvitse pystyä säästämään, koska tulojakin on niin vähän. Huomasin kuitenkin, miten paljon minulla on jäänyt rahaa säästöön koko viime vuodelta. Tammikuussa tuli taas uusi opintolaina, joka riittää kesään asti, joten voisin ihan hyvin sijoittaa osan tilillä seisovista rahoistani. Innostukseen vaikutti paljon myös tämä lukemani kirja, sillä en muuten olisi saanut näin paljon intoa säästämiseen ja sijoittamiseen. Minulla on jo kauan ollut pieni kutkutus takaraivossani, että osan opintolainasta voisi sijoittaa, ja säästäminen pitäisi aloittaa. Nyt olen oikeasti aloittanut.

Kirjassa on haastateltu kahtatoista naista, joista noin puolet ovat saavuttaneet taloudellisen riippumattomuuden, ja loput ovat matkalla kohti sitä. He kertovat avoimesti suhteestaan rahaan ja miten se on kehittynyt ajan saatossa, sekä miten he ovat päässeet tilanteeseen, jossa nyt ovat. Tarinat olivat äärimmäisen mielenkiintoisia ja antoivat älyttömästi inspiraatiota. Huomasin, että varmaan kaikki heistä sijoittavat osakkeisiin ja rahastoihin, sekä asuntoihin. Näitä olen itsekin ajatellut. Arvoesineisiin sijoittaminen on vähän harvinaisempaa, eikä se minuakaan kiinnostaa niin paljon kuin muut edellä mainitut. Nyt olenkin sijoittanut muutamiin osakkeisiin ja aion avata asuntosäästötilin tuota pikaa. Osakekurssini ovat harmi kyllä laskeneet ja niiden arvo on alempana nyt kuin silloin ostettaessa. Tiedän kuitenkin, että pahin mitä nyt voisin tehdä, on nostaa rahat pois, koska silloin ainakin häviän rahaa. Uskon vahvasti, että pitkäjänteisyydellä ja hyvällä stressin siedolla saan vielä kasvatettua pääomaani osake- ja rahastosijoittamisella. 

Jokaisen naisen tarina on toki uniikki, mutta niissä oli paljon yhteistäkin. Vaikutti siltä, ettei itse raha ole se pääasia, se on vain mahdollistaja ja vaihdon väline. Rahan tuomasta turvasta ja mahdollisuuksista nautitaan, mutta sitä ei veren maku suussa himoita lisää. Naiset ovat vaurastuneet tekemällä sitä, mitä rakastavat ja sijoittamalla fiksusti. Tämä kuulostaa minusta ihanalta, sillä uskon, että vaurastuminen voi olla sivutuote työstä, johon tuntee syvää paloa. Eli siis rahaa ei tarvitse etsimällä etsiä, vaan kun yhdistää oman intohimonsa, rohkeuden ja bisnesajattelun, vain taivas on rajana. Uskon tähän siksi, että kun totuttaa itseään ja omaa unelmaa, on siinä helposti parempi kuin moni muu, koska halu oppia on suurempi. Kun on valmis koko sydämellään heittäytymään jonkun asian pariin, se kyllä huomataan ja sillä on mahdollisuus erottua joukosta.

Moni kirjan nainen on alkanut sijoittaa suunnilleen sen ikäisenä, kun minä olen nyt. Pari taisi aloittaa sen paljon myöhemminkin. Olen kärsinyt ärsyttävästä kiireen tunnusta, siitä että nyt pitäisi äkkiä säästää ja olisi pitänyt aloittaa se jo ajat sitten. Tämä kiire on nyt helpottanut, kun olen tajunnut sen, että minulla on vielä paljon aikaa ja olenkin oikeastaan ihan hyvissä ajoin liikkeellä. Kun luin noita menestystarinoita niin ymmärsin, että varallisuutta kyllä kerkeää ihan hyvin kerryttämään, vaikka havahtuisinkin siihen vasta kolmekymppisenä. Nyt kun säästämisen on aloittanut, meinaan jäädä siihen koukkuun. En kauheasti pihistele ruuasta tai muusta, mutta koko ajan tekee mieli ostella uusia osakkeita ja esimerkiksi asuntosäästötili pitäisi avata. Taloudellinen riippumattomuus on minulle oikeasti tavoittelemisen arvoinen asia. En välttämättä haluaisi jäädä eläkkeelle normaalia aiemmin, mutta haluan sen turvan ja vapauden, ja sen tiedon, että halutessani voisin jättäytyä pois työelämästä ja elää pääomatuloillani. Pääomatuloilla eläminen tapahtuisi osinkojen, vuokrien ja korkotulojen kautta.

Tämä kirja oli paras tähän asti lukemistani kirjoista. Tämä sai minut sijoittamaan, inspiroitumaan ja ymmärtämään, miten on mahdollista vaurastua. Vaurastuminen vaatii pitkäjänteisyyttä, sillä esimerkiksi korkoa korolle ilmiössä menee vuosia, ennen kuin se on merkittävä. Vaurastuminen vaatii stressisietokykyä, esimerkiksi osakekurssien heilahdellessa. Vaurastuminen vaatii maalaisjärkeä, esimerkiksi osakkeita valitessa, kun pitää miettiä mikä tapahtuma vaikuttaa mitenkin. Lisäksi vaurastuminen vaatii omaa intohimoa ja rohkeutta toteuttaa sitä. 

Itse en vielä omaa intohimoa ole löytänyt. Tiedän, että se voi muuttua ajan saatossa, mutta haluaisin nyt löytää edes jonkun, jotta pystyisin oikeasti nauttimaan siitä, mitä teen. Tiimiakatemia onkin oiva paikka päästä toteuttamaan itseään moninaisesti, koska täällä voi kokeilla kaikkea, eikä mihinkään tarvitse kovin pitkäksi aikaa sitoutua, sillä työt ovat usein projektiluontoisia. Huomaan olevani lähempänä oman juttuni löytämistä, sillä olen alkanut miettimään, että voisinko yhdistää jotenkin harrastuksiani työhön. Joululomalla innostuin nimittäin taas ompelemaan, kutomaan, neulomaan, virkkaamaan, piirtämään ja maalaamaan. En tiedä saako näistä kehiteltyä mitään, mutta tajusin nauttivani todella paljon käsillä tekemisestä ja uuden luomisesta. Se itsessään on jo pieni askel eteenpäin. Kevään aikana yritän tehdä sellaisia töitä, joista oikeasti pidän. Hain esimerkiksi markkinointitiimiin, koska olen innostunut videoiden tekemisestä, saa nähdä pääsenkö. Lisäksi olen mukana Uniikit mekot pop-upissa, jossa pääsen hyödyntämään asusteisiin liittyvää osaamistani. Soaprise on vielä olemassa ja olisi hienoa toteuttaa se, mutta saippuan tekeminen tuottaa vaikeuksia. Siivouksia teen silloin tällöin ja suunnittelen toiminnan laajentamista. Kaikkea siis on, ja innokkuutta kokeilla uutta löytyy.