Varianssi

Kirjoittaja: Iska Knuuttila

18 lokakuun, 2020

Lähdeteos:

Lähdeteoksen kirjoittaja:

Teoriapisteet:

Ihminen jaksaa parhaiten, kun hänellä on vaihtelua. Tämä ei koske pelkkää fyysistä treeniä, vaan kaikkia viittä energian osa-aluetta: Ajattelu, tunteet, sosiaalinen, fyysinen ja henkinen.

Kehittyminen

Pitkällä tähtäimelle on tärkeämpää keskittyä jatkuvaan kehittymiseen kuin itse tuloksiin. Fixed mindset tarvii todistella että on hyvä vs. developing mindset haluu huomata, että kehittyy, että on parempi. Huomion kiinnittäminen suoritukseen, eikä pelkästään lopputulokseen, sillä suoritus on paljon enemmän omassa hallinnassa, sen tulos, johon vaikuttavat usein myös ulkoiset tekijät. Kuten Stephen Covey sanoi, kannattaa keskittyä ensisijaisesti niihin asioihin, joihin voi itse vaikuttaa paljon ja olla murehtimatta niistä asioista, jotka ovat oman vaikutuspiirin ulkopuolella. Kun luin tätä kiireisen viikon aikana, uutinen oli ikävä, sillä kovassa paineessa tulee keskityttyä suoritukseen eikä kehittymiseen, mutta ehkä tämäkin kuuluu varianssiin: kun on tilanne päällä, keskitytään tekemiseen ja sen jälkeen reflektoidaan miten ensi kerralla ollaan parempia. Rasitus ja palautuminen ovat yksi yksikkö, niiden tulee kulkea käsi kädessä. Kyllähän sen arkijärjellä ymmärtää, mutta jutun hienous on osata soveltaa sitä kaikkiin energian eri osa-alueisiin: mentaaliseen, emotionaaliseen, fyysiseen, sosiaaliseen ja henkiseen.

Työnteko

Kirjassa oli mielenkiintoinen taulukko, jonka mukaan tehokas työnteko ei olekaan se kuluttavin tehtävä. Se ei ole myöskään tylsät rutiinihommat, vaan ne joissa joutuu vaihtamaan huomion kohdetta jatkuvasti, kuten viestien lukeminen ja niihin vastaaminen. Rutiinitehtävät ovat usein matalan intensiteetin hommia, ja jos ne kykenee tekemään hyvällä mielellä ja viihtyen, ne voivat olla palauttavia. Itselleni tällaisia ovat ainakin tuntien kirjaaminen exceliin päivän päätyttyä. Se on ihan ok puuhaa.

Ajattelu

On olemassa selkeän loogista ja tavoitteellista lineaarista ajattelua ja vapaata ja rentoa luovaa ajattelua. Näiden vaihtelusta syntyvät ideat ja läpimurrot. Newton ei keksinyt mekaniikan keskeisimpiä lakeja pelkästään makoilemalla omenapuun alla päivät pitkät, eikä pelkästään tutkimalla ja opiskelemalla fysiikan teorioita, vaan siihen tarvittiin molemmat. Samoin ideasynnytyksessäkin suuri osa työstä on itse asiassa lineaarista: Päätetään ratkaistava kysymys, etsitään ymmärrystä aiheesta, paketoidaan ja testataan. Keskellä tätä prosessia on melko lyhyt hetki, kun aivot päästetään kirmaamaan villeinä ja vapaina tutkimattomien epäloogisuuksien lumottuun metsään.

Unisykli kestää noin 90 minuuttia ja sikeimmillään ihminen on siinä kahdentoista jälkeen. Myös ihmisen keskittyminen kestää noin 90 minuuttia kerrallaan, joten työpäivä kannattaa palastella sen kokoisiin osasiin.

Ajattelun energia:

”Johda ajatteluasi” – no nyt kuulostaa jedipuuhalta! Mutta olen yrittänyt tuota aika paljonkin joskus teini-ikäisenä ja se on ollut hämmästyttävän tehokasta – niin hyvässä kuin pahassa. Teininä ei ehkä osaa vielä määritellä parasta ratkaisua sen suhteen millaisia ajatuksia kannattaa välttää ja millaisia suosia, saatikka sitten siitä, millaiseksi ihmiseksi haluaa itseään kasvattaa. Olen opettanut itseni havaitsemaan kauneutta asioissa ja teoissa ja pitämään siitä kiinni, vaikka jokin asia tekisikin mieli pelkistää huonoksi tai naurettavaksi. ”Nollaan pyöristämällä” jää huomaamatta paljon tärkeää. Kauneus maailmankuvana… haluan ottaa siitä taas kiinni.

Myös asioiden pohtiminen monelta eri kantilta on jotain, mitä arvostan ja joidenkin mielestä teen liikaakin. Välillä taas tuntuu, että nielen jotain liian heppoisin perustein ja saatan näyttää selkää totuudelle. Pragmatistinen lähestymistapa on tietysti: ”Ei välii, kuha toimii” KUVA

Onko se paha asia? On hienoa oppia ja ymmärtää kaikenlaista, sekä harjaantua eri näkökulmien testaamisessa. Isoilla päätöksillä tai käsityksillä on isompi merkitys, pikkuasioilla pienempi.

Kiroilen nykyään aika paljon. Se ei kuulemma sovi minulle. Toisaalta nautin siitä, kun pystyn ilmaista jonkin olevan todella syvältä. Sanat luovat todellisuutta. On hyvä, että löysin tummatkin värit maailmaani, mutta täytyy varoa, ettei se synkkene liikaa ja kirkkaammatkin sävyt saavat osansa.

Haluan päästä ajoissa töistä kotiin. Se edellyttää helppouden ja nopeuden ajattelua, kun suunnittelen kuinka toimia.

Tunteet

KUVA: tunne-nelikenttä

Tunnetasolla palautuminen edellyttää kykyä päästä korkeasta intensiteetistä matalaan ja negatiivisesta positiiviseen. Tämä on todella paljon sidoksissa ajatteluun, mutta myös fyysiseen puoleen. Käyteyin keinoni päästä palauttavaan tilaan on syödä iltapala, käydä suihkussa, laittaa kollegehousut ja villapaita päälle ja lukea jotain tai kuunnella musiikkia. Jos minun tarvitsee rauhoittaa itseäni tavallista enemmän, kävely Harjulla auttaa.

Palautuminen pitkin päivää, pääsenkö muuten tuonne mukavuuden fiilikseen? Minun pitää pitää huoli, että ehdin palautua myös päivän mittaan ja hallitsen silloin siirtymäriitit palautumisfiilikseen. Kävelymatka kotiin toimii. Todella helposti jää suoritusfiilis päälle

Onko minulla myös niitä korkean intensiteetin hetkiä? Ainakin nyt sunnuntaina päivä on ollut tosi monotoninen, mutta ehkä tällainen monotonisuus on poikkeus… Teen loppukiriä, joka on kestänyt jo liian pitkään, ollut tällaista jo aika kauan.

Unihygienia: Piilevä syy vs. laukaiseva syy

Kadulla lähelläni kävelee ihmisiä myös öiseen aikaan, niin että kuulen heidän jutustelunsa ikkunan läpi. Se voi olla laukaiseva tekijä, mutta oikea syy voi ollakin se, että olen epävarma miten ehdin tehdä seuraavana päivänä asian x. Työ on liian iso osa elämääni. Myös hyvä johtaminen ja asioiden ratkaiseminen etukäteen varmasti auttavat. Toisaalta monesti tuntuu siltä, että johtamiseen menee paljon aikaa ja on tehokkaampaa vain luottaa että tilanteesta löytyy vastaukset. Ei se aina mene niin, ja johtamisenkin voi tehdä tehokkaasti. Mutta pitkän päivän jälkeen ei ole enää paukkuja tsekata seuraavaa.

Murehtiminen, stressaaminen, pelkääminen ja huolehtiminen vievät tietysti energiaa ja niiden suhteen kannattaa olla tarkkana. Jokainen niistä kertoo jotain hyödyllistä, mutta niihin ei sovi jäädä vellomaan. ”Jumala suokoon minulle tyyneyttä hyväksyä asiat, joita en voi muuttaa, rohkeutta muuttaa, mitkä voin, ja viisautta erottaa nämä toisistaan.” Eli kun jokin painaa mieltä, otan sen käsittelyyn ja teen mitä voin.

Tunneäly

Kirjassa referoitiin Travis Bradberryn ja Jean Greavesin kirjaa Emotional Intelligence 2.0, jonka mukaan tunneviisaus koostuu itsetuntemuksesta, itsensä johtamisesta, sosiaalisesta tietoisuudesta ja ihmissuhteiden hallinnasta. Itsetuntemusta voi kehittää ihan vain miettimällä miten reagoin asioihin, miten tunnen ja toimin eri tilanteissa. Millainen persoona olen? Tiedän joitain ihmisiä, jotka osaavat fiilistellä muita joko tekemällä heistä karikatyyrejä tai luonneanalyysejä. He näkevät jotain mitä itse en näe ja päin vastoin. Joharin ikkuna olisi hyvä harjoitus itsetuntemuksen kehittämiseksi

Miten toimin kun

  • vihastun? vihastunko edes?
  • ihastun
  • tylsistyn
  • petyn
  • mikä saa minussa aikaan tuon reaktion, mikä on tärkeää minulle?

Näiden pohjalta pystyn johtamaan itseäni, eli onnistumaan tunteistani ja taipumuksistani huolimatta ja niistä johtuen.

Sosiaalinen tietoisuus taas pohjaa kyvystä samaistua toisiin. Tämä on todella arvokas taito ja tätäkin voi testata Joharin ikkunalla: olenko tulkinnut sinua lainkaan oikein? Kuunteleminen niin, että todella keskityn henkilöön ja siihen mitä sanoihin ja niiden taakse kätkeytyy on vähän liian harvinaista herkkua.

Samoin, kuin itsetuntemus valaa pohjan itsensä johtamiselle, myös ihimisten lukeminen luo pohjan ihmissuhteiden hallitsemiselle. En tarkoita dominointia, vaan sitä, että pystyy toimimaan, välttämään turhat riidat ja nostaa olennaiset kissat pöydälle niin, että konfliktin seurauksena suhde vain syvenee.

”Onnellisuus on korkeimmillaan itselleen tärkeän asian eteen ponnistelun jälkeisessä palautumistilassa.” Tämän tähden stressiä ja rankkoja tilanteita ei pidä välttää, kunhan ne vain ovat sen arvoisia. Ihminen, kuten lihaksensakin tarvitsevat tavallisesta poikkeavaa ärsykettä ja lepoa kehittyäkseen. Stressinhallintaa ei lopulta voi oppia kirjoista, vaan se pitää oppia kokemalla reflektoimalla mikä sen aiheutti, mitä se aiheutti, mikä siihen auttoi, ja mitä voin viedä käytäntöön. Kun huomaan taas samanlaisen tilanteen, muistan mikä viimeksi toimi ja käytän sitä hyödyksi. Tai muistan mikä pahensi asiaa ja vältän sitä. Esim. sometulvaa, liikaa ärsykkeitä tai samanaikaisia tehtäviä.

Kun Timothy W. Gallwey tarkkaili tennispelaajia, hän huomasi, että he puhuivat pelatessa itsekseen ja säännönmukaisesti samoja asioita. Puhe oli oman suorituksen kommentointia, ehkä jonkinlaista reflektointia, mutta pääasiassa negatiivissävyistä, kuin nalkutusta. Tähän samaan ilmiöön liittyy sanonta ”Puhu itsellesi kuin puhuisit parhaalle kaverillesi.” (Tottapuhuen en kehtaa sanoa kovin monille kovin paljoa asioita suoraan, vaan se menee vähän liikaa mielistelyksi. Kaipa pelkään konflikteja. En halua koetella ihmissuhteitani. ….mutta hei! Voisikohan ihmissuhteisiin päteä sama asia: rankat ottelut ja niistä rakentaminen tekevät siitä vahvan? Kelailin joskus, voiko ihmissuhteita johtaa joidenkin tavoitteiden ja mittarien mukaan. Ainakin tiimin kehityksessä se on ilmeistä. Työryhmästä valetiimivaiheeseen, sieltä potentiaaliseksi tiimiksi, todelliseksi tiimiksi ja ehkä vielä huipputiimiksi saakka. (Useimmilla tiimeillä taitaa tosin opinnot loppua ennen viimeisintä vaihetta 🙁 ) Jos ihmissuhde on vain mukava, siitä ei tule vahvaa. Tottakai myös toistomäärät vaikuttavat. Maratoonaritkin treenaavat loppujen lopuksi todella kevyesti, mutta he vain tekevät sitä todella paljon. Sen takia on tärkeää nähdä tiimiä, mielellään päivittäin. )

Niin… Takaisin asiaan! Gallwey nimes kirjassaan The Inner Game of Tennis tämän äänen, joka tennispelaajien suusta kuului nimellä ”Minä 1” ja kutsui suorittavaa itseä nimellä ”Minä 2” Juoni menee niin, että Minä 1 ei oikein luota Minä 2 ja huomauttelee, arvostelee ja haukkuu tämän suoritusta heti keksiessään syitä siihen. Itsekin harmittelin juuri äsken miten esseiden kirjoittamiseen on voinut mennä niin kauan, kello on noin paljon ja olen tehoton tai keskittynyt vääriin asioihin.

Oman toiminnan analysointi on tärkeää, jotta se kehittyy, tai vaikka muistaa lopettaa ajoissa. Juuri senhetkisen suorituksen kannalta on kuitenkin todella hyödyllinen taito osata laittaa tuo Minä 1 yhteistyöhön Minä 2 kanssa, eli keskittyä kokonaan vain suoritukseen eikä sen arvosteluun ja negatiivisten merkkien etsimiseen. Minä 1 on todella tärkeä peluri, mutta koetan jatkossa antaa temmellysvallan vain toiselle hahmolle kerrallaan: silloin kun tehdään, tehdään. Silloin kun analysoidaan, analysoidaan. Uskon että työhön (tai mihin tahansa) uppoutuminen on myös keino olla onnellisempi. Toisen kuuntelemiseen uppoutuminen… Siinä on oikeastaan sellainen ongelma, että pelkään, ettei minulla ole mitään vastattavaa, kun puheenvuoro loppuu.

Sosiaalinen energia

Sosiaalinen energia on kuin Taikuri Tove Janssonin sadussa. Hän ei voi taikoa mitään itselleen, mutta taikomalla asioita muille hän saattaa saada jotain vastalahjaksi. Myöskään sosiaalista energiaa ei voi ottaa, mutta mitä enemmän antaa, sitä enemmän saa.

Ihmisillä tulee olla kehittäviä suhteita, eli ihmisiä, joilta oppia. Meikäläisen kohdalla se on tiimini ja jotkut ihmiset, joiden luona olen käynyt oppimiskäynnillä. Pitää muuten pitää heihin yhteyttä. Sosiologien Nicholas Christak ja James Fowler mukaan se kenen kanssa vietät aikaasi vaikuttaa todella paljon siihen, mitä sinusta tulee. Ennen joulua tulen tapaamaan vähintään viisi yritysmaailman toimijaa, ja haluan että he ovat sellaisia, joita todella ihailen. Minun pitää tutustua ja hengata esikuvallisten ihmisten kanssa, jotta kehityn sellaiseksi, jollainen haluan olla. Sustis jutut kiinnostaa, mutta tottakai myös menestyneet ja tehokkaat ihmiset. Ihmiset, jotka pohtivat asioita syvällisesti ja jotka toimivat sen puolesta mikä on oikein.

Sosiaalista energiaa kannattaa rytmittää myös varianssin kannalta, jotta kerralla ei tule liikaa, tai liian pitkää taukoa. Ihmisten näkeminen vähentää harmia ja lisää onnellisuutta niin, että ensimmäisellä tunnilla on iso merkitys, toisella vähän pienempi, mutta kahdeksan tunnin jälkeen saadut hyödyt eivät enää kasva.

Nuorina ihmiset havittelevat mainetta ja mammonaa, mutta vanhoina heidän onnellisuutensa johtui siitä, että heillä oli hyviä ihmissuhteita.

Henkinen energia

Mistä syvämotivaatio ja merkitys kumpuavat? Kirjailijat listasivat syvämotivaatiosta kolme hyvää huomiota :

– Merkityksen ei tarvitse kuulostaa hienolta.

– Se voi vaihdella ja muuttua elämän aikana.

– Eikä sen tarvitse olla tasan selkeä tietty asia.

Eräs hyvältä kuulostava työkalu oman syvämotivaation löytämiseen on listata kaikki asiat, joista pidät. Sen jälkeen karsi ne asiat, joiden kiehtovuus on hetkellistä. Jäljelle jäävä on motivaatiosi peruskalliota.

You May Also Like…

21 oppituntia maailman tilasta

Yuval Noah Hararin teos 21 oppituntia maailman tilasta herätti valtavasti ajatuksia ja kiinnostusta. Kirjassa...

Markkinointi boksin ulkopuolelta

Tällä hetkellä olemme käynnistämässä yhteistyötä asiakkaan kanssa ja he tarvitsisivat meiltä muun muassa...

0 kommenttia

Lähetä kommentti