Luin kirjan ”Vaikuttajamarkkinointi”, jonka on kirjoittanut Misve Halonen. Lähdin lukemaan kirjaa puhtaasti siitä syystä, että sen nimi on niin ajankohtainen tänä päivänä. Itse tunnen useamman vaikuttajan ja meidän tiimissämmekin oli vielä keväällä tällainen nimittäin Elias Koivulampi. Hänen tekemisiään on ollut mielenkiintoista seurata ja se on kiinnostanut nyt myös minua perehtymään enemmän vaikuttajamarkkinointiin. Kuulin kirjasta, kun tiimissämme jaettiin kirjasuosituksia. Toivoin tämän kirjan antavan minulle lisätietoa siitä, mitä vaikuttajamarkkinointi todellisuudessa on. Tuntuu, että monet ihmiset luottavat paljon omien seuraamiensa vaikuttajien markkinointiin, jopa enemmän kuin yrityksien omiin mainoksiin. Olen itsekin miettinyt muutamia kertoja, pystyisikö jotakin vaikuttajaa käyttämään apuna markkinoinnissa, sillä heillä on yleisesti valmis ja suuri seuraajakunta. Miten löytää juuri oikean vaikuttajan ja mitä pitää ottaa huomioon? Tarvitseeko vaikuttajamarkkinoija tuntea kuinka hyvin?

Vaikuttajamarkkinointi on kirjan mukaan erilaisten sosiaalisen median vaikuttajien (käyttäjien, joilla on vähintään 1000 seuraajaa) markkinointia heidän omissa sosiaalisen median kanavissa. Vaikuttajamarkkinointi on nykypäivänä todella tehokasta, koska yhä useampi etsii tietoa arvostelujen, blogikirjoitusten, verkkokauppojen ja keskustelupalstojen kommenttien perusteella ennen lopullista ostopäätöstä. Kirja korostaa sitä, että juuri tämän vuoksi yrityksille on tärkeää olla niissä markkinoinnin kanavissa läsnä, joissa asiakkaatkin viettävät aikaansa. Näin heitä voi parhaiten tavoittaa. Olen samaa mieltä siitä, että sosiaalisen median kanavien kautta saa todella hyvää näkyvyyttä markkinoilleen sekä yritykselle. Itsellenikin sosiaalisen median käyttäjänä tarjotaan jatkuvasti kohdennettua markkinointia ja mainontaa. Tämän vuoksi olen luonut omalle yritykselleni muun muassa Facebook, TikTok ja Instagram-tilit, joihin latailen säännöllisin väliajoin näkyvyyttä lisääviä julkaisuja. Facebookissa sisällön luominen on kuitenkin huomattavasti tärkeämpää ja tuottavampaa, sillä siellä on myös kohderyhmääni (40-65+ vuotiaat ihmiset) kuuluvia ihmisiä enemmän.

Pohdin aiemmin syksyllä sitä, voisiko talven ”tempauksena” lähettää eri vaikuttajille esimerkiksi ”joululahjana” Luminurtsin logolla varustettuja oluita maisteltavaksi ja kirjoittaa pullon kylkeen: ”Kun lunta sataa, ota rennosti”. Saatekirjeeksi olisin lähettänyt vaikuttajalle esitteen yritystoiminnastani. Tässä ajatuksena olisi ollut halvemman näkyvyyden saaminen, sillä varmasti jotkut vaikuttajat olisivat tuoneet some-kanavissaan jollakin tapaa tällaisen saadun hauskan ”tuotelahjan” esille. Tätä ideaa en kuitenkaan vielä toistaiseksi ole toteuttanut, mutta ideoin jo Eliaksen kanssa, että tässä voisi olla potentiaalia ja ehkä sen voisi vielä tulevaisuudessa toteuttaa pienellä viilauksella. Tuotteena olut ei nimittäin välttämättä ole paras ja se voi herättää erilaisia mielipiteitä.

Yrityksieni sosiaalisen median kanavien ylläpidossa ja projektitoimistomme vaikuttajamarkkinoinnin tyylisessä suunnittelussa Learning Circus matkalla yhteistöiden muodossa, ymmärsin sen, miksi myös vaikuttajamarkkinointi on niin kallista. Olen ajatellut aina melko skeptisesti sitä, miksi vaikuttajille maksetaan niin paljon. Niin kuin markkinointi yleensäkään ei vaikuttajamarkkinointikaan ole helppoa ja yksinkertaista, vaan siinä tulee laajasti pohtia sitä, kuka mainoksen tulee kohtaamaan, mitä sillä tavoitellaan ja mikä on ydinviesti. Mielestäni sosiaalisessa mediassa myös visuaalisuudella ja esimerkiksi kuvan laadulla on paljon vaikutusta markkinoinnin kiinnostavuuden heräämiseen asiakkaassa. Nykyään ihmisillä on myös kiire ja vähän aikaa, joten markkinoinnin ja mainoksen tulee olla lyhyt ja ytimekäs, niin että sen kerkeää katsoa tai lukemaan selkeästi alle minuutissa. Vaikuttajamarkkinointi on muuttunut paljon esimerkiksi TikTokin myötä. Ihmiset eivät jaksa enää katsoa hitaita videoita ja heillä ei pysy mielenkiinto sekuntia kauempaa, jos videokuva ei herätä heti mielenkiintoa ja kuvakulmat vaihdu nopeasti.

Halonen mainitsee kirjassaan vaikuttavuuden kolme peruspilaria, jotka ovat tavoitettavuus, relevanssi sekä resonanssi. Yrityksille haasteena onkin löytää vaikuttaja, jonka tyyli ja kanava vastaa näihin kaikkiin peruspilareihin, sekä yhteen yrityksen toiveiden ja kohderyhmän kanssa. Kirjan mukaan yrityksien onkin tärkeää tehdä taustatutkimusta ja kartoitusta siitä, ketkä jo tuottavat sisältöä samalle kohderyhmälle. Tämän lisäksi on mielestäni erittäin tärkeää ottaa myös selvää vaikuttajan taustoista ja historiasta, koska liian usein olen törmännyt kohuotsikoihin siitä, että yritykset ovat tehneet yhteistyötä organisaation arvoista poikkeavan vaikuttajan kanssa, jonka menneisyydestä on löytynyt esimerkiksi hieman kyseenalaisia toimia. Myös Halonen painottaa kirjassaan, kuinka tärkeää on, että vaikuttajamarkkinoijan arvot ja brändi vastaa yhteistyöyrityksen vaatimuksia ja arvoja. Pahimmassa tapauksessa huonosti tehty taustatutkimus voi johtaa yritysboikotointiin ja vaikeasti paikattaviin kohuihin.

Halonen on tehnyt tutkimusta ja johtopäätelmiä vaikuttajamarkkinoinnin tulevaisuudesta ja toteaakin, että ala on muuttunut ja muuttumassa yhä enenevissä määrin ammattimaiseksi sisällöntuotannoksi ja markkinoinniksi. Vaikuttajamarkkinointi myös kansainvälistyy ja löytää suurempia markkina-alustoja. Kansainvälistyminen kuitenkin korostaa entisestään yritysten, kuin kuluttajienkin medialukutaidon merkitystä, koska botit ja valekäyttäjät ovat nykyään yleisiä. Pohdin, että jos tulen joskus käyttämään vaikuttajamarkkinoijaa yritykseni markkinoinnissa, haluan, että vaikuttaja olisi joku minulle mahdollisesti tuttu tai sellainen, jonka kanssa olisin ollut muutenkin jo tekemisissä. Myös vaikuttajamarkkinointi on kuitenkin liiketoimintaa ja siinä on aina tai useimmiten kiinni isot rahat, joten luottamus ja rehellisyys ovat avainasemassa. Vaikuttajamarkkinointiin liittyy myös lainsäädäntöä ja vaatimuksia, jotka tulee ottaa huomioon. Esimerkiksi kaupallista yhteistyötä ei saa piilotella vaan siitä tulee erikseen mainita asiakkaille markkinointijulkaisuissa.

Kaiken kaikkiaan vaikuttajamarkkinointi on mielestäni tulevaisuuden markkinointia ja entistä näkyvämpää sellaista. Vaikka itse en tällä hetkellä tarvitse vaikuttajamarkkinoijaa, en sulje pois sen mahdollisuutta tulevaisuudessa. Myös tekoäly luo mielestäni valtavasti uusia mahdollisuuksia ja potentiaalia vaikuttajamarkkinoinnille, koska sitä pystytään muun muassa kohdentamaan paremmin eri asiakaskunnille. Lisäksi vaikuttajat voivat varmasti saada tekoälystä paljon dataa ja apua esimerkiksi siihen, millaista sisältöä heiltä toivotaan ja näin he osaavat luoda yhä kiinnostavampaa sisältöä. Olen päässyt läheltä seuraamaan sitä, kuinka paljon vaikuttajamarkkinoijilta vaaditaan ja kuinka paljon heidän työnsä todellisuudessa vaati tai vie aikaa. Usein se saadaan näyttämään helpolta esimerkiksi YouTube videoilla. Täten ymmärrän myös sen, mistä kaikesta vaikuttajamarkkinoinnin hinta koostuu ja miksi moni yritys haluaa käyttää ulkoisia vaikuttajamarkkinoijia.