Tietojenkäsittelyn tutkinnon vaikutus käyttäjäkokemuksen pohdinnoissa

Tässä hieman normaalista poikkeavaa kirjaa. Tavallisesti kirjalistani on koostunut psykologiaan tai markkinointiin liittyvästä kirjallisuudesta, mutta tämä asettuukin lähinnä strategian ja käyttäjäkokemuksen aihealueelle. Tietyllä tapaa tämä hipoo aikaisempia opintoja tietojenkäsittelyn puolella ja olenkin koittanut löytää sopivaa keinoa yhdistää niitä tähän nykyiseen touhuun. Nopeasti vilkaistuna tätä kirjaa ei tuntunut löytyvän esseepankista, eikä Partasen kirjalistalta. Joka tapauksessa tämä kyseinen aihe on henkilökohtaisesti varsin kiehtova ja potentiaalisesti hyvinkin hyödyllinen.

Teos on alustavasti rakennettu mobiilisovellusten ja nettisivujen ympärille ja sieltä tuleekin termi UX ja UX strategia. Mielenkiintoista on kuitenkin se, että tämä UX, eli käyttäjäkokemus, on aivan yhtä lailla olennainen osa muitakin toimialoja. Kaikille yrityksille on siis täysin relevanttia optimoida asiakkaan käyttäjäkokemusta. Mobiilisovelluksissa ja muualla teknologian maailmassa UX näkyy käyttöliittymän muodossa. Tällä toimialalla fyysisellä käyttäjäkokemuksella onkin suurenmoinen merkitys. Facebookin tapauksessakin, mikäli käyttöliittymää ei olisi viilattu pilkulleen ennen virallista julkaisua, olisi koko projekti voinut kaatua siihen. Käsitellään näitä testauksen ja viilaamisen menetelmiä hetken kuluttua.

UX – strategia vai suunnittelu?

Itselleni tuli mieleen ensimmäisenä kysymys, mitä eroa on UX strategialla ja UX designilla? Lukijana saat nyt miettiä samaa kysymystä. Vastaus kuitenkin on, että UX strategia onkin käyttöliittymän suunnittelun ja koko liiketoiminnan strategian summa. Siitä lienee nimikin olevan peräisin. Tämä tarkoittaa, että näiden kahden segmentin tulee toimia synkronoidusti. Tätä pohdiskellessa ja ajatuksissa soveltaessa Tiimiakatemialla tehtäviin projekteihin, ja vastaaviin, käy kyllä ilmi, ettei käyttäjäkokemusta olla niin tarkasti pidetty mielessä. Toki, käyttäjäkokemus hipoo samaa aihepiiriä asiakaslähtöisyyden kanssa, mutta ne eivät kuitenkaan aja täysin samaa asiaa.

---

Yrittäjyyskurssin sisältöä käytännössä

Kaikki saa alkunsa liiketoimintastrategiasta. Jos vertaa tätä rappusiin, liiketoimintastrategia on lattia. Se onkin kaiken hyvän ja pahan alku samaan aikaan. Usein suunnitelmavaiheessa jo voi huomata idean olevan täysin kannattamaton. On tullut huomattua, että harvoin, jos koskaan, on tullut tehtyä tosissaan realistisia strategioita. Joku asia käännyttää aina keskittymisen pois itse aiheesta. Voikohan olla, että puutteena on oma usko ideaan tai jokin vastaava? Seuraava kehitettävä kohta on selvästi tämä.

On myös hyvä miettiä tarkemman strategian roolia, mikäli sen laatii jälkikäteen. Siivouspalvelukin ansaitsisi laadukkaan, perinpohjaisen strategian, varsinkin syksyllä tavoiteltua kehitystä ajatellen. Nettisivuprojekti on taas sellainen projekti, jonka toiminnassa tätä kirjaa voi hyödyntää loputtomiin saakka, sisäisissä yksityiskohdissa sekä ulkoisesti asiakkaalle parhaan lopputuloksen rakentamisessa. Tätä kaksinaisuutta voisi jopa korostaa nettisivuprojektin toiminnassa ja sen markkinoinnissa.

Todellisen elämän merkittävimmät tilanteet tällaisen strategia-ajattelun hyödyntämiseen löytyy kuitenkin Akatemian ulkoisista projekteista, matkailuautojen maahantuontiyrityksen ja metalliteollisuuden konepajayrityksen puolelta. Tarkemmin näistä olisi hyvä keskustella isäni kanssa, mutta alkuun voin itse tässä pureskella näitä. Molemmissa tapauksissa taustalla on jonkin sortin perusidea, mutta fyysistä yksityiskohtaista strategiaa ei ole ideoitu. Konepajankin tapauksessa roolini strategisoinnin osalta voisi liittyä nykyiseen markkinatutkimukseen ja sen analysointiin. Siitä saadun datan avulla voisi lähteä kartoittamaan pullonkauloja ja muita rajoittavia tekijöitä. Kenties, vahvistamaan differentiaatiota entuudestaan.

Sininen meri

Tästä päästäänkin siirtymään näppärästi seuraavaan rappuseen. Value innovation, eli arvoinnovointi. Esille ilmestyykin tähän liittyvä sininen meri mukavasti. Uskon kirjailijan ottavan Sinisen meren strategia -kirjasta innostusta ja tietoa tähän alkuosaan kirjasta. Periaatteena on juuri arvoinnovointi. Luodaan tuote tai palvelu, joka vastaa asiakkaan tarpeisiin muista poikkeavalla tavalla ja lähestyttävämmällä hinnalla. Se tietyllä tapaa onkin eräänlainen sininen meri, mikä on konepajallamme kehitetty tuotteillamme. Metsäkoneiden suhteen vaihtoehtoja on harvassa ja hinnat ovat korkealla. Meidän kiinnitysjärjestelmällämme tavallisesta traktorista saa metsätyöhön soveltuvan kohtuullisen halvalla. Mikä estäisi tällaisten laajentamista muille osa-alueille ajan kuluessa ja toimialan muuttuessa? Ei mikään.

Provisionaaliset persoonat ja testausprosessi

Siirrytään idean testaamisvaiheeseen. Tähän tietojenkäsittelyn puolella kiinnitimmekin vahvasti huomiota. Toki, ehkä pääasiassa teknologian perspektiivistä, mutta periaatteena samalla sivulla. Miten muuten voi tietää onko ideassa mitään järkeä, jollei testaa sitä ensin? Olen elänyt lähiaikoina jollain tavalla huonon kiven alla, jonka oireena on ollut taipumus ajatella idean testausta vanhanaikaisesti, kylmästi kokeilemalla. En meinaa tietenkään, että se olisi huono keino missään nimessä, mutta strategisuus siitä puuttuu tietyllä tapaa. 24 h synnytyksissä olin mukana kuitenkin näkemässä Tempon strategisointiprosessia, johon kuului nimenomaan todellinen testaus.

Ennen virallista testausvaihetta tulee kyseeseen kuuluisat ostajaprofiilit. Tarkka hypoteesi potentiaalisesta asiakkaasta ja tämän toiminnoista sekä tavoista. Korostaen termiä hypoteesi. Ostajaprofiilit kuitenkin ovat vain strategin paras arvaus asiakkaan yksityiskohdista. On hyvä pohtia perustason demografisten tietojen lisäksi syvempiä kysymyksiä, kuten mikä kohderyhmän yksilöä motivoi tekemään päätöksiä, mitä arvoja heillä on ja minkälaisia tyydyttämättömiä tarpeita on olemassa? Kysymysten tulisi luoda laajemman kaavan strategialle arvokasta tietoa. Tähän yleiseen teemaan liittyen hyviä kysymyksiä voisi tulla esimerkiksi käyttöliittymien aiheesta.

Projektien testausta harkitessa nousee esille kysymys, käyttääkö kvalitatiivista vai kvantitatiivista testausmenetelmää? Näissä nykyisissä projekteissani todennäköisesti on järkevintä hankkia laadullista dataa, jotta voisi saada laajemman ymmärryksen kohderyhmän tilanteesta. Siihen tietenkin liittyy haasteita, joista suurin lienee otosten kohdentaminen oikeaan kohderyhmään. Toki, tarkka, hyvin tehty pohjatyö kohderyhmän ja ostoprofiilien laatimisessa palkitsee testausvaiheessa viimeistään. Testaustulosten evaluointi on sitten seuraavana vuorossa. Ihanteellinen tilannehan olisi, jos aiemmin laaditut ostajaprofiilit vastaavat pitkälti testausten tuloksia, mutta todennäköisesti joitain poikkeuksia tulee ilmi.

Kilpailijoiden analytiikan hyväksikäyttö

Käyttäjäkokemuksen osalta, ainakin nettisivujen ja sovellusten suhteen, löytyy kaiken näköisiä analytiikkaa ja muuta dataa näyttäviä työkaluja. Asiakkaan kokemuksen laatua ohjelmistopuolella on helppo mitata ja samoin myös nettisivuilla. Parasta on vielä se, että muiden nettisivujen analytiikkaan saa myös pääsyn näillä monilla työkaluilla. Kantapään kautta ei siis tarvitse käytännössä enää tehdä asioita. Tällaisten työkalujen testaaminen on vahva tavoite jatkossa. Tietenkin myös yleinen kilpailija-analyysi on erittäin tärkeä lisäksi.

IT-mielenkiinnon resurrektio

Tässä reflektiossa olisi ollut hienoa pohdiskella testausprosessia ja etenkin myös ostajaprofiileja, mutta säästetään niitä myöhemmälle. Aihe tässä teoksessa osui kyllä positiivisin merkein limbiseen järjestelmääni. Samalla heräsi jälleen haaveeni rakentaa sovellus tai muunlainen ohjelmisto. Tietynlainen vetovoima on huomattavissa IT-alalla vieläkin. Tähän loppuun vielä, englannin kielellä sanamäärät ovat aivan eri tasolla verrattuna suomen kieleen. Suomessa siis on pitkiä sanoja nähtävästi, hieno oppi siitä. Teknologisempiin aihealueisiin haluan kyllä jatkossa panostaa lisää kirjoja valitessani.