Uteliaisuuden taito

Kirjoittaja: Jussi Muilu

22 marraskuun, 2022

Lähdeteos: Uteliaisuuden taito

Lähdeteoksen kirjoittaja: Hanna Siefen

Teoriapisteet: 2

Kirjan nimi herätti heti uteliasuuteni, koska koen olevani melko utelias persoona, ainakin utelias niitä asioita kohtaan, mitkä minua kiinnostavat. Jos kiinnostukseni herää johonkin tiettyyn aiheeseen, haluan oppia kaiken siitä ja usein löydänkin itseni sen asian ympäriltä jatkuvasti uteliaisuuden herättyä. Uteliasuuteni kuitenkin joissain vaiheessa usein lopahtaa, jos en koe saavani siitä asiasta enempää irti. Tässä tullaan uteliasuuden porttiteoriaan.

Uteliaisuuden porttiteorian ensimmäinen askel on heräävä uteliasuus. Usein viihdesisällöt herättävät kiinnostuksen helposti niiden pariin, mutta myös monet asiasisällöt voidaan esittää kiinnostavasti, jotta uteliaisuus heräisi. Upeasti muotoillut kirjat, seminaarit, podcastit tai puhekumppanin tarinat ovat hyviä keinoja tuoda ihminen uuden oppimisen pariin. Teorioiden mukaan uteliaisuuden synnyttää aukko tiedossa, mihin haluamme löytää vastauksen. Tämä luo tunteen, joka melkein pakottaa meidät etsimään tietoa, että saamme vastauksen kysymykseemme.

Heräävän uteliaisuuden helppous ja vaikeus määräytyy kuitenkin aiheen mukaan. On erittäin helppoa olla utelias aiheesta, joka on itselle mielenkiintoinen ja mikä kiinnostaa jo valmiiksi. On hieman vaikeampaa kiinnostua sattumanvaraisesta syötteestä, mutta sekin on suhteellisen helppoa, kun vatsaan tulee kiinnostavia asioita. Kuitenkin vaikeinta on olla utelias aiheesta mikä ei kiinnosta tai mikä aiheuttaa vastustusta. Se vaatii jo paljon enemmän vaivannäköä uteliaisuudessa. Tämä on minulle ja varmasti todella monelle muullekin usein vaikeaa, nähdä vaivaa asioihin, mitkä eivät kiinnosta itseä.

Mitä tapahtuu sen jälkeen, kun vastaus on selvitetty kysymykseen? Oliko siinä kaikki, mitä haluat tietää? Tämä on vasta uteliaisuuden alkuvaiheita. Jäljellä on vielä uteliaisuuden syvempi muoto: sinnikäs uteliaisuus. Tätä varten sinun täytyy jo oikeasti nähdä vaivaa ja opiskella enemmän aihetta, tämä vaatii jo paljon enemmän uteliaisuutta.

Uteliaisuus on iso osa arkea ja se vie eteenpäin. Uteliaisuuden kautta voi päätyä uuteen työpaikkaan, saada uusia yritysideoita tai oppia uutta. Uteliaisuuteni ansiosta olen päätynyt opiskelemaan tiimiakatemialle. Valokuvauksen opetteleminen tapahtui minulla täysin uteliaisuudesta johtuen. Minua kiinnosti jo nuorena valokuvaaminen, mutta silloin kuvasin vain silloin tällöin lainakameralla. Kuitenkin muutama vuosi sitten panostin oppimiseen paljon ja opiskelin valokuvausta itsenäisesti ja kavereiden kanssa. Ilman uteliaisuuttani valokuvausta kohtaan en osaisi tänä päivänä kuvata sillä tasolla, mitä tällä hetkellä osaan. Uteliaisuudella on siis todella suuri merkitys omassa oppimisessa.

Kirjan mukaan ihmisten uteliaisuus muiden ihmisten kuulumisiin on laskussa älypuhelimien ja muiden laitteiden takia. Ihmisiä kiinnostaa nykypäivänä paljon vähemmän kysyä toisten päivästä tai elämästä yli päätään kuin ennen. Syynä voi olla se, että melkein kaiken näkee sosiaalisesta mediasta tai sitten on ruutu naamassa kiinni niin ei ”kerkeä” kysellä. Ylipäätään kaikenlainen kyseleminen on usein hyvästä. Se herättää molemmille osapuolille ajatuksia ja sen kautta voi syntyä uusia näkökulmia ja oppeja. Henkilökohtaisesti voin rehellisesti tähän sanoa olevani todella laiska kyselemään kuulumisia tai kyselemään mitään ylipäätään. Olisi hyvä opetella kyselemään vähän enemmän kaikesta niin voisi oppia enemmän muista ihmisistä.

Vaikka kyseleminen tuo paljon molemmille osapuolille on tärkeää huomata raja, milloin sitä tekee liikaa, sillä minulla menee usein hermot, jos joku kyselee ihan liikaa asioita. Toisaalta hienoa, että kiinnostaa, mutta jatkuvan kyselyn kohteena oleminen on raskasta.

Mainitsin alussa olevani utelias persoona, mutta otankin sitä vähän takaisin. Olen joskus utelias persoona tai olen utelias joissain asioissa. Nykyään uteliaisuuteni on heikentynyt ja on paljon vaikeampaa kiinnostua asioista niin paljon kun, mitä ennen on jostain kiinnostunut. Varsinkin viime keväänä oli tosi vaikea olla utelias mistään. Tuntui, että paljon tapahtui ympärillä, mutta itsellä ei ollut mielenkiintoa osallistua. Sellaiset asiat, jotka olivat aiemmin herättäneet uteliaisuuteni eivät enää sitä tehneet, ainakaan niin voimakkaasti. Olen kuitenkin omaksi onnekseni saanut kehitettyä uteliaisuuttani paljon viimekesän ja tämän syksyn aikana. Tästä olenkin jo puhunut paljon oppimissopimuksissa.

Mielestäni meidän tiimimmekin tulisi olla uteliaampi. Meidän tulisi olla uteliaampia toistemme projekteista ja toistemme opeista. Vaikka oppien jakamistakin painotetaan paljon, niin sen jakaminen tuntuu jotenkin vähäiseltä, ehkä johtuen projektien vähyydestä, mutta kuitenkin oppien jakamista voisi aina korostaa enemmän. Ja voin ihan osoittaa itseänikin tässä, että en aina ole kiinnostunut jakamaan oppeja, jos niitä minulta ei kysy, ja vaikka kysytään niin ne ei aina nouse mieleen. Oppien tulisi tapahtua, jossain sellaisessa muodossa, että kaikkia kiinnostaisi kuulla niitä ja kaikkia kiinnostaisi jakaa niitä. Kaikkien tulisi kysellä enemmän toisilta ja haastaa toisten ajatuksia.

Pyrin kehittämään omaa uteliaisuutta niin uusia asioita kohtaan kuin uusia ihmisiä kohtaan. Omasta uteliaisuudesta on paljon hyötyä muun muassa asiakaskäynneillä. Uteliaisuutesi tuo lisää kysyttäviä kysymyksiä mieleesi ja voit näin osoittaa juttelukumppanille kiinnostuksesi. Yritän jatkossa suuntaamaan uteliaisuuttani enemmän poispäin koukuttavista sarjoista tai peleistä ja pyrin suuntaamaan sen kohti uusia oppeja. Kannustan siis kaikkia olemaan entistä uteliaampi kaikkea kohtaan, sillä se voi viedä sinut mitä mahtavampaan paikkaan elämässäsi.

You May Also Like…

Digimuutos.fi

Maailma muuttuu koko ajan, joten olemmeko me valmiita muuttumaan sen mukana? Digitalisaatio on meitä kaikkia...

Karhuryhmä

Karhuryhmä kirja käsittelee poliisin erikoisjoukkoa nimeltä karhuryhmä. Erikoisjoukkoa käytetään vain ääritilanteissa...

0 kommenttia

Lähetä kommentti