En ole varmaan ainut joka tuli ja tulee akatemialle kun haluaa löytää sen oman juttunsa. No reilu pari vuotta eikä vieläkään ole löytynyt. On kyllä löytynyt juttui jotka vähän kiinnostaa, mut intohimoa ei ole. No onhan se vähän tyhmääkin, että luulee sen tupsahtavan vain jostain kun vähän kokeilee eri juttuja. Minun olisi pitänyt lukea tämä kirja heti ensimmäisenä tiimi vuonna, tästä olisin saanut todella hyviä työkaluja projektien keksimiseen joilla saatan löytää sen oman intohimoni. 

Kiteytettynä mitä sain tästä kirjasta oli se, että kannattaa koittaa rakentaa elämänsä sillein, että tekee vain juttuja joista tykkää. Oman työn ei täydy olla rakkain harrastus, sillä se ei aina ole mahdollista, mutta kyllä omasta työstä täytyy pitää ja sen pitää kiinnostaa. 

En ehtinyt käyttää vielä kirjassa olevia työkaluja ja harjoituksia, koska halusin nyt kirjoittaa esseen nopeasti kun vielä oli kirja tuoreessa muistissa. Yksi työkalu mitä käytän on, että kirjaan A4 omat kiinnostuksen kohteet. Sen ihan täyteen. Haluan sinne vähintään niitä 30. Kirjassa oli joku pisteytys tsydeemi niille, mutta kiteytettynä tämän paperin pohjalta en lähde pohtimaan miten voisin tehdä näitä työkseni, vaan miten voin tehdä näitä asioita. Työnteko vie varmaan puolet elämästämme joten siellä kannattaa tehdä asioita mistä pitää. Tästä A4 paperista koitan yhdistellä ja katsoa, missä työssä pääsisin tekemään mahdollisimman paljon minua kiinnostavia juttuja ja mitkä omat kiinnostuksen kohteet jäävät sitten vapaa ajalle. 

Kirjassa oli paljon itsestään selviä juttuja, mutta silti en niitä ole tehnyt. Kuuntelin kirjan junamatkalla kun tultiin pois LÄN:iltä Henlsingistä, jossa yhtenä päivänä oli meidän kanssa puhumassa Ilkka Halava. Puhuttiin hänen kanssaan mm. Koulutuksesta ja yläasteenlaisten vaikeudesta päättää suuntautumistaan Ja ihmisten yleensä. Siis tämän Upeaa työtä kirjan harjoitukset, varsinkin tämä A4 kuuluisi olla mielestäni pakollinen, jokaiselle 9. luokkalaiselle Suomessa heidän syyslukukaudellaan. Ehkä jo 8. luokalla. Tämän pitäisi olla pakollinen työttömille. Jokaiselle joka miettii mikä on oma juttunsa. Tämän pitäisi olla pakollinen akatemialaisille kun he tulee. Tai ainakin minun kaltaisille jotka etsivät juttuaan. 

Pakko vielä selventää, että itse en ole tehnyt kyseistä paperia, mutta koitan reflektiota kirjoittaessa myös samalla pakottaa itseni tekemään sen. Olisihan se aika noloa jos joku lukisi tämän ja tulisi kysymään: Mites se A4 paperi, mitä juttuja löysit? Luulen vain, että itsellä siinä suurin haaste on mielenkiintojen löytäminen. Varmasti sinne muutamia keksin, mutta sen täyteen saaminen on haaste. Luulen, että se vaati itseltäni vähintään viikon. Aloitan sen kirjaamisen ja minun täytyy aina lisätä sinne kun teen jotain asiaa mistä tykkään. Täytyy myös kysyä tiimiläisiltä, jotka on lukeneet tän kirjan ovatko he tehneet tuon paperin ja oliko se hankalaa. Ei kai mulla muuta, tärkein oppi kirjasta oli, että kannattaa tehdä sitä mistä tykkää.