Johdanto

Luin kirjan Ilmiön kaava, kirjoittanut Lauri Hilliaho ja Johanna Puolitaival. He kertovat kirjassa mitä ovat ilmiön piirteet ja miten ilmiöitä voitaisiin toistaa. Olin kirjaan itse vähän pettynyt, oletin että olisin saanut siitä paljon enemmän irti. Opin mitä ilmiö on, mutta miten se luodaan ja uusitaan jäi itsellä vähän pimentoon. Käsitin tämän kirjan perusteella, että ilmiö on kylläkin monien sattumien summa ja kaikki ilmiöt eivät ota aina tulta alleen. Ehkä se oli yksi kirjan sanoma, kirjasta saa kyllä hyviä työkaluja ilmiön rakentamiseen. Luulen, että jos olisin joskus ollut mukana synnyttämässä ilmiötä joka ei ole lähtenyt leviämään voisin löytää siihen vastauksia tästä kirjasta.

Ilmiö on huomiota herättävä tapahtumien joukko, joka tiivistyy jonkin aiheen ympärille, erottuu selvästi taustastaan ja syntyy, kun tarina leviää tehokkaasti ihmisten välillä ja aktivoi heitä lupauksillaan. Ilmiö sanakin tulee kreikan kielisestä sanasta phainomenon, mikä tahansa havaittava tapahtuma verbinä, phanein. Se tarkoittaa näkyä, loistaa, ilmestyä, olla käsin kosketeltavissa.

Kaikki ilmiöt pitivät sisällään kolme tekijää:

1. sosiaalinen toiminta, joka tekee ilmiöstä erottuvan

2. leviävä tarina

3. lupaukset, jotka innostavat ihmisiä osallistumaan

On itsestään selvää, että jokainen yritys haluaisi päästä mukaan osaksi jotain ilmiötä. Kuvittele sitä markkinointi voimaa kun sana leviää kulovalkean lailla ihmisten keskuudessa, kun he ovat innoissaan jostain jossa he haluavat olla mukana. Näkyvyys voi olla vielä ehkäpä ilmaista! Digitalisaation takia kuka vaan voi laittaa itsensä näkyville ja ilmiöitä koitetaan levittää ja saada aikaan ennennäkemättömään tahtiin. Somessa klikkailusta kilpailu on erittäin brutaalia ja ilmiöt tulevat ja häviävät nopeammin kuin koskaan ennen. Kaupallisten ilmiöiden kannalta tämä on suuri haaste, mutta sosiaalisten ilmiöitten kannalta ei. Tästä mielestäni täydellisiä esimerkkejä ovat kansan nousut Afrikassa, Etelä-Amerikassa ja Lähi-idässä. Nuoriso on tehnyt digitalisaatiosta voiman jossa he levittävät tietoisuutta, sopivat kokoontumisia ja rikkovat valtioitten propagandaa. Yksi syy miksi olin kirjaan varmaan niin pettynyt, että siinä ei mainittu näitä lainkaan. Itselleni olisi kiinnostavampaa oppia ilmiöistä suurien massojen yhteisten tavoitteiden saavuttamisesta kuin siitä, miten Robin Packalenista saatiin tehtyä yhden hitin ihme apinoimalla Justin Bieberiä. Ehkä minun kuppiteeni on vaan eri kuin kirjan kirjoittajilla.

Ilmiön kaava kaavassa on viisi osaa, tarinoi intohimo, sytytä innostujat, värvää vahvistajat, juurruta ja uudista. Kun nämä on hallussa ja ripaus onnea, ilmiön kaava on valmis. Pureudun seuraavaksi jokaiseen näistä ja kerron mitä ajatuksia ne minussa herättivät.

Tarinoi intohimo

Tarinat ovat kiehtoneet ihmisiä aina ja hyvä tarina on ilmiön synnyttämisen ydin. Tunteita herättävä tarina leviää uskomattoman nopeasti, oli se sitten hyvä tai huono. Tästä esimerkkejä löytyy somesta jatkuvasti jossa klikkiuutisten otsikoitten on tarkoitus herättää joko äärimmäisen positiivisia tai negatiivisia tunteita. Oli asiassa kyse mistä tahansa tarina tulee kuulluksi jos se herättää tunteita.

Ilmiön tarinassa tunteita herättämistä tärkeämpää on lupaukset. Oli lupaus sitten BLM liikkeen poliisiväkivallan tukahduttamisesta tai fidget spinnereistä jotka saavat keskittymishäiriöstä kärsivät pysymään enemmän aloillaan. Jokaisella ihmisellä on erilaisia tarpeita ja ilmiö leviää samojen tarpeiden täyttämistä haluavien ihmisten keskuudessa.

Sytytä innostujat

Luulen jos sinulla on tarina hanskassa, innostujien sytyttäminen ei ole niin vaikeaa. Ainakaan pienten yhteisöjen keskuudessa, koska joukkopaineella on valtava merkitys ihmisten käyttäytymisessä. Ihanteena innostujat ovat ihmisiä jotka ovat hyvin verkottuneita ja aktiivisia ja jotka saavat johonkin yhteiseen tarpeeseen ratkaisun. Ihminen on loppujen lopuksi laumaeläin joka haluaa olla yhteisössä. Pienen piirin ilmiöt luovat yhteenkuuluvuuden tunnetta joilla monilla on tarvetta, näissä yhteisö voi olla numeroiltaa pieni, mutta yhteisö voi olla siitä huolimatta todella tiivis ja aktiivinen.

Värvää vahvistajat

Vahvistajat ovat ihmisiä joiden mielipidettä kuunnellaan ja joitten tekemisiä muut ihmiset haluavat kokeilla. Tämä voi olla menestynyt urheilija, asiantuntia, poliitikko, some-vaikuttaja, se tyyppi joka veti ekat kännit peruskoulussa tai vaikka opettajan huoneen paras kahvipullien leipoja. Tärkeintä on, että saat jonkun tekemään ilmiöstäsi validin ja että hän on joku jota kuunnellaan ja omaa auktoriteettia ilmiösi kohdeyleisön keskuudessa. Jos opettajan huoneen paras leipuri ehdottaa jotain leipomis niksiä, muut opettajan huoneen leipurit ottavat siitä todennäköisesti koppia.

Juurruta ja uudista

Kaiken maailman boomeja on tullut ja mennyt. Kysymys onkin mikä tekee jostain ilmiöstä kestävää. Ne ovat ilmiön materialisoiminen. Käsitykseni mukaan kaupallisissa ilmiössä tämä perustuu enemmän oheistuotteisiin, kun taas sosiaalisissa hashtageihin. Tämä näkyy molemmissa, mutta pointti on sama näet joko tuotteen tai hashtagin, yhdistät sen kyseiseen ilmiöön ja tämä on tehnyt ilmiöstä fyysisempää ja konkreettisempaa.

Uudistaminen on hankalaa, mielestäni täytyy miettiä miten ilmiö pysyy hengissä. Tässä nykyajan ´´fast reward´´ yhteiskunnassa ihmiset kyllästyvät nopeasti ja haluavat jatkuvasti uutta. Tärkeintä tässä on ydinryhmän ylläpitäminen, jos ilmiösi on hyvä se herää henkiin uudestaan ennemmin tai myöhemmin. Jotta trendi voi syntyä uudelleen täytyy sen ensin kuolla. Retro, vanha, antiikki, mitä näitä sanoja onkaan kyllähän ne iskevät aina jostain takaisin ihmiset nauttivat nostalgisuudesta ja vanhojen muistelemisesta. Ja tänä tuo myös sitä yhteisöllisyyttä tulevaisuudessa uusien ilmiön osallistujien kesken.