Luin Kimmo Takasen kirjoittaman kirjan nimeltä ”Tunne lukkosi – Vapaudu tunteiden vallasta”. Kirja auttaa sinua tiedostamaan tunne-elämän lukkosi ja niiden vaikutuksen elämässäsi havainnollisten kuvausten ja esimerkkien kautta. Tein ennen kirjan lukemista kirjassa olevan testin. Testi kertoo sinulle, kuinka vahva kukin tunnelukkosi on. Testituloksien perusteella valitsin kolme voimakkainta tunnelukkoani. Reflektoin tässä tekstissäni sitä, minkä takia nämä tunnelukot ovat voimakkaimpia ja, miten pystyisin pääsemään niistä eroon tai vähentämään niiden vaikutusta elämässäni. Minun vahvimmat tunnelukkoni olivat testin mukaan alistuminen, riippuvuus ja riittämätön itsekontrolli. Kaikki kolme tunnelukkoa saivat erittäin vahvan tuloksen.

 Ennen, kuin voimme perehtyä minun tunnelukkoihini, niin on hyvä ymmärtää mitä tunnelukko on. ”Tunnelukot virittävät meissä tunteita, jotka ohjaavat haitalliseen toimintaan. Vaikka järjellä tiedät, että sinun ei kannattaisi toimia tietyllä tavalla, tunteesi vievät sinut mukanaan ja huomaat taas toimivasi kuten aiemmin ja päädyt samaan tuttuun tilanteeseen. Tunnelukot pohjautuvat sisäisiin uskomuksiin, joita meillä on itsestämme, toisista ihmisistä ja elämästä ylipäätänsä.”

Alistuminen 

”Sinusta tuntuu, että sinun pitää olla mieliksi läheisillesi, ystävillesi, työkavereillesi, jopa ventovieraille. Et halua olla hankala vaan kiltti ja mukava, niinpä myönnyt helposti asioihin, jotka eivät tunnu sinusta erityisen tärkeiltä. Sinun voi olla vaikea pitää puoliasi niin pienissä kuin isoissa asioissa. Antaudut enemmän tai vähemmän toisten kontrolloitavaksi, koska haluat välttää ikävän seuraamuksen. Et ilmaise avoimesti tarpeitasi, koska et pidä niitä tärkeinä. Piilotat tunteitasi, varsinkin vihan tunnetta, mikä saa sinut välttelemään konflikteja. Vihan tukahduttaminen johtaa sen patoutumiseen, joka yleensä purkautuu joko passiivisena vihan ilmaisuna kuten pienimuotoisena kostamisena, juoruamisena, viivästelynä, kiukutteluna tai yllättävinä aggressiivisina kiukunpurkauksina. Viha voi synnyttää myös halua kapinoida ja uhmata tahoja, jotka koet auktoriteetiksi (esim. esimiehet, viranomaiset, puoliso). Ihmissuhteissasi toiset ovat yleensä niskan päällä. Sinua saattavat kiehtoa ihmiset, jotka ovat hallitsevia ja määräileviä, jotka sanovat miten sinun kuuluu toimia, käyttäytyä tai tuntea.”   

Alistumisen kuvaus kuvaa minua hyvin. Koen, että ihmisten yleinen mielentila on tärkeää minulle. En pidä konfliktitilanteista, koska haluan pitää kaikki iloisina enkä ole hyvä väittelemään tai perustelemaan omia näkemyksiäni. Tämä ilmenee hyvin akatemialla jonkun kyseenalaistaessa minun puhumisiani, jolloin yleensä jäädyn vähän ja joudun miettimään sellaista vastausta, joka ei suututtaisi muita. Konfliktien väistely näkyy minulla kiukunpurkauksina. Välillä tuntuu, kuin olisin 10-vuotias pikkulapsi, kun alan kiukuttelemaan. Ymmärrän nyt hieman paremmin mistä minun kiukunpurkaukseni tulevat. 

Riippuvuus 

”Uskot, että olet jollain tavalla kykenemätön pitämään itsestäsi huolta. Et luota omaan arviointikykyysi. Tarvitset siksi muita ihmisiä kannattelemaan ja tukemaan sinua ja pitämään sinusta huolta. Olet riippuvainen läheisistäsi etkä ole itsenäinen, omillaan pärjäävä aikuinen. Luultavasti olet edelleen läheisissä tekemisissä vanhempiesi kanssa, jotka vaikuttavat elämääsi voimakkaasti. Päätösten tekeminen on sinusta vaikeaa, kysyt ehkä neuvoa ja vahvistusta muilta, muutat mieltäsi monta kertaa ja lopuksi saatat olla kuitenkin epävarma päätöksestäsi. Saatat vältellä vastuuta, aloitteellisuutta ja haasteellisia tilanteita. Tunnet luultavasti ahdistusta ja epätoivoa, jos joudut ottamaan enemmän vastuuta kuin mihin tunnet kykeneväsi. Ehkä ainoa keinosi selviytyä on lyöttäytyä yhteen vahvan henkilön kanssa, joka pitää sinusta huolta mutta myös määrää elämästäsi – näin riippuvuus toisesta kasvaa ja tunnelukko voimistuu.” 

Tunnistan itseni osittain edellisestä kuvauksesta. Kun teen ryhmässä töitä, minulle tulee pieni ryhmäpaine enkä osaa tehdä päätöksiä. Annan yleensä muiden ryhmäläisten tehdä päätökset. Jos joudun itse tekemään päätöksiä ryhmässä, niin se saattaa ahdistaa ja tuoda epätoivoa, varsinkin, jos päätös on haasteellinen tai tilanteen ratkaiseminen tuntuu mahdottomalta. Toisaalta koen, että kykenen kuitenkin pitämään itsestäni täysin huolta. Kun koen, että tiedän ja osaan, niin kykenen hoitamaan kaiken itsenäisesti. Kun hoidan jotain asiaa täysin omatoimisesti, niin saan hyvin aikaan ja pystyn tekemään päätöksiä. 

Riittämätön itsekontrolli  

”Olet impulsiivinen, annat mielijohteiden ohjata elämääsi. Sinun on vaikea keskittyä mihinkään pitkäksi aikaa, koska mieleesi tulee toimintayllykkeitä ja haluaisit tehdä jotain muuta. Sinun on vaikea hallita omia halujasi, tunteitasi ja mielen yllykkeitä. Et aina mieti tekojesi seuraamuksia, mikä saattaa sinut ongelmiin. Olet ehkä joutunut ongelmiin auktoriteettien kanssa. Elämäsi on enemmän tai vähemmän kaaoksessa. Sinun voi olla vaikea ilmaista vihaasi rakentavasti, vaan se ilmenee raivokohtauksina ja sopimattomana käyttäytymisenä. Itsekurin ja rajojen puute johtaa helposti riippuvuuksiin: juomiseen, tupakointiin, ylensyöntiin, seksiriippuvuuteen, nettiriippuvuuteen tai muuhun ongelmakäyttäytymiseen. Aloitat hankkeita hetken mielijohteesta, mutta hankkeet jäävät usein puolitiehen, ja niitä useita menossa yhtä aikaa. Työelämässä impulsiivisuutesi saattaa johtaa toistuviin epäonnistumisiin, kun et pääse tavoitteisiisi. Ihmissuhteissa saatat etäännyttää läheisesi käyttäytymiselläsi. Saatat tuntea vetoa vaativiin, järjestelmällisiin ja kurinalaisiin ihmisiin, jotka tuovat vastapainoa kurittomuuteesi.” 

Myös tämä kuvaus sopii suhteellisen hyvin minuun. Koen olevani impulsiivinen silloin, kun saan hyvän idean. Muuten en pidä itseäni impulsiivisena. Minun on myös todella vaikea keskittyä yhteen asiaan pitkäksi aikaa. Tästä hyvänä esimerkkinä on näiden reflektioiden kirjoittaminen. En kykene kirjoittaan reflektioitani suunnitelmallisesti ja jatkuvana prosessina, vaan niiden kirjoittaminen voi olla hyvin katkonaista ja kestää ajoittain pitkään. Tämänkin reflektion kirjoittaminen on aloitettu jo viikkoja sitten. Tämä ehkä indikoi siitä, että elämäni on osittain kaaoksessa. Koen myös tuntevani vetoa tai kateutta järjestelmällisiin ja kurinalaisiin ihmisiin. Riittämättömän itsekontrollin kuvaus ei kuitenkaan anna kokonaisvaltaista kuvaa minusta, sillä en koe, että minulla olisi vaikeuksia ilmaista vihaani rakentavasti. En myöskään tunnista, että minulla olisi paljon riippuvuuksia.

Muut tunnelukot 

Kirjassa on tunnistettu yhteensä 18 erilaista tunnelukkoa. Testissä oli viisi eri voimakkuustasoa tunnelukoille. Tasot olivat erittäin vahva, vahva, keskivahva, heikko ja ei tunnelukkoa. Testi oli mielestäni todella mielenkiintoinen, sillä opin sen myötä paljon uutta itsestäni. Suunnittelen uusivani testin aina puolenvuoden välein nähdäkseni, olenko kehittynyt tunnelukoissani.

Käyn seuraavaksi läpi loput tulokseni testistä. Minulla oli testin mukaan neljä vahvaa tunnelukkoa. Ne olivat hyväksynnän haku, epäonnistuminen, rankaisevuus ja emotionaalinen estyneisyys. Näiden kaikkien kuvaukset sopivat melkein yhtä hyvin minuun, kuin yllä olevien erittäin vahvojen tunnelukkojen kuvaukset. Keskivahvoja tunnelukkoja oli yhteensä kuusi. Ne olivat uhrautuminen, vajavuus, oikeutus, ulkopuolisuus, tunnevaje ja vaativuus.  Uhrautuminen olisi voinut olla mielestäni jopa vahva tai erittäin vahva tunnelukko, sillä uhrautumisen kuvaus kuvaili minua täydellisesti. Muut keskivahvat tunnelukot olivat mielestäni juuri oikeassa paikkaa. Ne kuvasivat minua vain osittain, kuten keskivahvojen tunnelukkojen pitäisikin. Heikkoja tunnelukkoja minulla oli kaksi. Ne olivat pessimistisyys ja kaltoin kohtelu. Huomasin, että voin samaistua näihinkin, mutta vain hyvin vähäisiltä osin. Loput kolme tunnelukkoa eivät koskeneet minua. Nämä olivat hylkääminen, suojattomuus ja kietoutuneisuus.  

Mistä tunnelukkoni tulevat?

Tunnelukot eivät ole synnynnäisiä, vaan ne ovat syntyneet lapsuudessa. Tunnelukkojen syntymisen syitä on todella vaikeaa analysoida, koska osa näistä tunnelukoista on voinut syntyä todella nuorena. Pyrin seuraavaksi analysoimaan syitä erittäin vahvoille tunnelukoilleni.  

Uskon, että alistumisen tunnelukko on tullut vanhempieni kautta. Minut on aina opetettu olemaan kiltti ja mukava, joten olen ehkä oppinut olemaan liian kiltti. Lapsuudessani tuntui, että vanhempani olivat vähän tiukempia, kuin muiden vanhemmat. En halunnut joutua konfliktiin vanhempieni kanssa, koska pelkäsin, että minulle huudetaan. Tämä näkyy minussa hyvin tänäkin päivänä, kun joudun ihmisten kanssa konfliktiin.

Riippuvuus tunnelukkonani juontaa juurensa yhdestä tietystä tapahtumasta yläasteelta. Jouduin silloin esiintymään luokan edessä. Esiintyminen ei mennyt hyvin ja luokkatoverini tykkäsivät pilkata minua siitä. Tämän jälkeen minulla on ollut paineita tehdä asioita ihmisten edessä tai heidän kanssaan. Uskon, että muutama muukin tunnelukkoni johtuu alun perin kyseisestä yläasteen tapahtumasta.

Yritin miettiä pitkään jotain menneisyyden tapahtumaa selittämään riittämättömän itsekontrollin tunnelukkoni, mutten löytänyt sille selvää syytä. Voi olla mahdollista, että en vain muista mitään tapahtumaa mistä se olisi voinut syntyä. Voi myös olla, että kyseisen tunnelukon syntyminen on ollut monimutkaisempi ja useammasta eri asiasta johtuva kokonaisuus.

Tunnelukoista eroon pääseminen

Tunnelukoista eroon pääsemisen ensimmäiset askeleet ovat tunnistaa tunnelukkoni ja syyt niiden syntymiselle. Nyt, kun ymmärrän omat tunnelukkoni, voin alkaa miettimään miten pääsen eroon niistä. Kirjassa esiteltiin useita eri konkreettisia keinoja, joiden avulla on mahdollista pyrkiä eroon tunnelukoistamme. Olen vähän skeptinen toimivatko nämä keinot. Eri keinoja olivat kirjeiden kirjoittaminen yhdeltä moodilta toiselle, sisäisen lapsen kuuntelu, sisäiset vuoropuhelut, moodipäiväkirja, mielikuvatyöskentely, tuolityöskentely, muistutuskortit, lähettämättömän kirjeen kirjoittaminen omalle vanhemmalleen, lapsuuden epämukavan tilanteen kohtaaminen, mindfulness ja terapiatyöskentely. Koen, että minulle hyödyllisimmät keinot voisivat olla muistutuskortit ja mindfulness. Muistutuskortit ovat kirjan mukaan hyödyllisiä apuvälineitä tunnelukkojen avaamisessa. Muistutuskortteja kirjoitetaan nimenomaan tulevia tilanteita varten. Muistutuskortissa voi muistuttaa itseään omista oikeuksistaan ja velvollisuuksistaan. Muistutuskortteja luetaan usein ennen tapahtumaa ja mahdollisuuksien mukaan sen aikana. Mindfulness-menetelmä on mielestäni tärkein apuväline tunnelukkojen avaamisessa ja yritän aloittaa käyttämään menetelmää tästä lähtien. Mindfulness on meditaatiota, jossa ihminen palautuu läsnäolevaksi. Mindfulness auttaa tunnistamaan omia reaktio- ja ajattelutapoja elämän eri tilanteissa. Tunnelukkojen avaamisen lisäksi mindfulness voi auttaa sinua monessa ei elämän tilanteessa.  

Loppu mietteet 

Pidin kirjaa hyödyllisenä ja sain siitä irti paljon. Parasta kirjassa oli oppia ymmärtämään enemmän omista tunnelukoista. Pyrin ottamaan itselleni käyttöön kirjassa esitellyn mindfulness-menetelmän. Tarkoituksenani on päästä eroon omista tunnelukoistani ja kehittyä monessa muussakin asiassa. Suunnittelen uusivani kirjan testin puolenvuoden päästä analysoidakseni, kuinka olen kehittynyt tunnelukkojeni kanssa. Uskon, että jokainen meistä voisi kirjan perusteella oppia lisää itsestään ja tunnelukoistaan.