Tulossa huomenna

Kirjoittaja: Karim Oussihl

4 tammikuun, 2023

Lähdeteos: Tulossa huomenna

Lähdeteoksen kirjoittaja: Elina Hiltunen 

Teoriapisteet: 3

Johdanto 

Pläräilin Partasen Kirja Kirjoista PDF:fää ja bongasin kolmen pisteen megatrendi kirjan. Tämä on yksi mieleisimmistä kirjoista mitä olen lukenut ja uppouduin siihen kovaa. Tämä oli todella sivistävä teos ja suosittelen kaikille luettavaksi. Se kertoo ja opettaa paljon maailmantilasta nyt ja antaa näkymiä miten tulevaisuudessa saatqmme hyödyntää ihmiskuntana uusia innovaatioita. Vaikkakin nyky faktat antavat dystopista maailman kuvaa niin aiheiden lopussa olevat tulevat mahdolliset megatrendit antoivat ainakin itselleni paljon toivoa tulevaisuuden suhteen. 

Väestö  

Yksi isoin syy hurjalle väestönkasvulle on köyhyys. Afrikassa lapsia per nainen on isoin kaikista maanosista heittämällä. Tutkimusten mukaan kaikki maat käyvät savat väestönkasvun vaiheet, mutta sen minkä Suomi ja muut kehittyvät maat kävi maailmansotien aikoihin niin sitä kyädään nyt Afrikan maissa. Tähän yksi isoimmista lääkkeistä olisi tyttöjen kouluun pääseminen. Köyhissä maissa tyttären avioon saaminen nuorena on myötäjäisten vuoksi kannatavmpaa kuin maksaa koulumaksut. 

Koulussa he saavat eväät päästä työelämään. Sivistysvät ja jos saataisiin lisää seksuaaliterveydestä tietoa köyhissä maissa kouluissa tätä kautta tulisi sitäkin.. Ja töissä käyvän naisen lapsien hankkiminen on myöhäisempään kuin ei töissä käyvien. Se tekee perheistä varakkaampia ja tarkoittaa enemmän rahaa terveyden huoltoon jolloin lapsikuolleisuus vähenee. Josta seuraa, että lapsia ei tarvitse hankkia sen pelossa, että toinen kuolee. Se lisää valtioissa verotuloja jotka potentiaalisesti parantaa sosiaaliturvaa jolloin ainut vanhuudennturva ei ole iso lapsikatras. Lumipalloefektinä naiset pääsisivät enemmän päätöksentekijöiden pallille jonka taas pitäisi edistää naisten oikeuksia köyhissä maissa. Eli meidän pitäisi saada suuren syntyvyyden maissa tyttöjä kouluun. Se on vähintääkin ekoteko. 

Ruoka 

Maailmassa suurinosa asuu maissa jossa ylipaino tappaa enemmän kuin nälkä.Vuonna 2016 39% yli 18 vuotiasta oli ylipainoisia. Vuonna 2012 tehdyn tutkimeyksen mukaan olisimme tuolloin voineet ruokkia kymmenen miljardia ihmistä. Aliravitsemus aiheuttaa 45% alle 5- vuotiaiden kuolemista ja sen johdosta vuosittain kuolee noin 3,1 miljoonaa lasta. On ihan järjetöntä, että emme voi kansainvälisellä tasolla tehdä sopimuksia ja prosessea nälän välttämiseksi.  En tiedä onko se ihmisten laiskuutta, ahneutta vai mitä, mutta turhauttavaa se ainakin on. 

Ruokahävikkiä on noin 1/3 kaikesta ruuasta. Opin, että ruokahävikkiä tulee about samanverran kehittyvissä ja kehittyneissä maissa. Ainut ero, että kehittyvissä se hävikki on tuotannon loppupäässä ja kehittyneillä alkupäässä. Eli me heitetään ruokaa roskiin kuluttajina kun muualla se menee pilalle yms. Varastoinnissa. Aika jännä, että kukaan ylikansallinen yritys ei ole investoinut sinne kylmäketjuihin yms. Siinä olisi oikein hyvä bisnesrako ja jos ei muu niin raha saa täällä maiilmassa asioita aikaan. 

Nauta 

MItä syömme tulevaisuudessa. Kun väkiluku ja keskiluokka kasvaa herää kysymys onko meillä varaa syödä lihaa vai tuleeko siitä ylellisyys tuote? Näin kysyttiin kirjassa. Marokossa minun isän kotimaassa joka ei ole nyt ihan mikään kehitysmaa, punainen liha on ´´ylellisyystuote´´. Kyllä sitä syödään, mutta hinta on sama kuin suomessa, eli paikalliselle varmaan kymmenkertainen tulotasot suhteutettuna. En ole ikinä ymmärtänyt miten suomessa jauhenliha voi olla halvempaa kuin esim. kananliha. Mieti sitä eläintä mitä sen kasvattaminen vaati ja miten nopeasti se lisääntyy versus tähän kyseiseen lintuun. On mielestäni ihan järjetöntä miten maailma on päätynyt tähän nautabuumiin, mistä se nauta on tullut, miksi se ei ole vaikka jänis tai marsu joka lisääntyy paljon nopeammin. 

Hassut nautafaktat: 

-Jos kaikki maailman naudat perustaisivat valtion se tuottaisi eniten kasvihuonekaasuja heti Kiinan ja Yhdysvaltojen jälkeen. 

-Karjankasvatus tuottaa 14,5 prosenttia ihmisen kasvihuonepäästöistä 

– Karjankasvatus vie viljelyskelpoisen maan pinta-alasta 80% ja jäättömästä maapinta-alasta 26% 

Proteiini 

Intiassa on arviolta 38% kasvinsyöjiä ja se on maailman toiseksi väkirikkain valtio. Kasvissyönti tai ei ilmastoa vähän kuluttava ruuan kulutus on mahdollista ja henkilökohtaisesti söisin kokoloppuelämäni mielummin intialaista kasvisruokaa kuin suomalaista ruokaa, mitä se sitten ikinä onkaan. Lihan korvaajiksi on podettu kuitenkin kolmea eri vaihtoehtoa.  

Laboratorialihaa, kantasoluista keinotekoisesti tehtyä lihaa, tällä hetkellä todella kallista tuottaa, mutta tekniikan kehittyessä hinnat laskevat. Hyöneisproteiinit, oli ja meni saa nähdä tuleeko takaisin. Se voi tosiaan olla hyvä proteiininlähde tuotantoeläimille. Sitten on vielä kasviphjaiset lihankorvikkeet kuten Beyond Meat. Uskon, että tämä on se tulevaisuuden juttu. Jotkut kasvissyöjä ystäväni ovat sanoneet etteivät voi syödä näitä, koska ne muistuttaa liian paljon lihaa.  

On myös olemassa suomalainen innovaatio Solein, joka tuotta yksisoluista proteiinia ilmasta ja hiilidioksidista sähkön avulla. En tiedä tarkkaan mikä juttu tämä on, mutta suomalainen tekniikka kansa voisi menestyä kansainvälisesti keinotekoisen lihan tai proteiniin parissa. Levä on myös tehokas proteiinin lähde. Se kuluttaa hiilidioksia ja vapauttaa happea. Sitä voi kasvattaa suolavedessä tai vaikka erämaassa (en tiedä miten, mutta uskon kaiken mitä kirjassa kerrotaan). Se on 40% proteiinia a proteiinia saa seitsemän kertaa enemmän maa-alaa kohden kuin soijapavuista. 

GMO ja vertikaaliviljely 

GMO:sta jos on kuullut niin se on ollut polarisoitu aihe. Itse en ymmärrä miksi kasvien ggenejä ei voitaisi muuttaa jotta ne tuottavat enemmän satoa. Superhipit jotka sanovat, että tämä ei ole luonnollista voi mennä mun puolesta elämään omavaraisesti ja polttamaan heinää minne haluavat ja huolehtia omista asioistaan. Kasveja on pystytty muuttamaan jopa siten, että jotkut tuottavat itse hyönteismyrkkyjä ja ovat vähentäneet hyönteismyrkkyjen käyttöä. 

Vertikaaliviljely on uusi viljelytapa. Se on sisätiloissa tapahtuvaa viljelyä, missä kasvit on asetettu kerroksittain led-lamppujen ympärille. Aero Farms on yritys joka tekee vertikaaliviljelyä, heidän edutajansa mukaan viljelyssä säästyy 95% vettä ulkoviljelyyn verrattuna. Sisäviljelyn takia ei ole tarvetta myöskään rikkaruoho- tai hyönteismyrkyille. Tämä mahdollistaa viljelyn myös kaupungeissa joka vähentää kuljetuskustannuksia ja päästöjä. 

Lopuksi 

Ihmisten ja päättäjien pitäisi pikku hiljaa alkaa reflektoida, Pitäisi reflektoida miten tämä homo sapiens laji on kehittynyt ja mihin olemme pystyneet. Pystymme lähettämään kameroita ja ties mitä toisille planeetoille. Pari tuhatta vuotta sitten meillä ei ollut vielä edes elektroniikkaa. Pitäisi reflektoida ja miettiä mihin potentiaalimme käytämme. Meillä on kaikki eväät selvitä ilmaston muutoksesta, väestön kasvusta, ruokahuollosta tai ihan mistä vain. Tutkimuksia on aiheista tehty, uusia innovointeja ja kaikkea on varmasti kehitteillä. Enää tarvitaan vain tekoja ja päätöksiä isolla kasnainvälisellä tasolla. 

You May Also Like…

Kohderyhmän merkitys

Copywriting oli itselleni ennen tätä hetkeä lähes täysin uusi käsite. Siitä tuli ensimmäisenä mieleen jonkinlainen...

21 oppia maailman tilasta

Mitä minun tulisi tietää, että ymmärtäisin maailman tilanteesta paremmin vai olisiko parempi, etten tietäisi? Yuval...

21 oppituntia maailman tilasta

Mitä Suomessa ja maailmalla tapahtuu juuri nyt? Mitä toivomme tulevaisuudeltamme? Mitä haluamme oppia ja opettaa...

0 kommenttia

Lähetä kommentti