Tulevaisuutena liiketoimintaverkot: johtaminen ja arvonluonti

Kirjoittaja: Tessa Kettula

28 huhtikuun, 2023

Lähdeteos: Tulevaisuutena liiketoimintaverkot: johtaminen ja arvonluonti

Lähdeteoksen kirjoittaja: Kristian Möller, Arto Rajala & Senja Svahn

Teoriapisteet: 2

Kristian Möllerin, Arto Rajalan ja Senja Svahnin kirja Tulevaisuutena liiketoimintaverkot – johtaminen ja arvonluonti käsittelee yritysten strategisia verkkoja ja niiden avulla toteutettavaan arvonluontiin, mikä on tänä päivänä yritysten menestymisen ja liiketoiminnan elinehto. Erityisesti kirjassa kiinnitetään huomiota yritysten tarkoituksenmukaisesti rakentamiin verkkoihin ja niiden johtamiseen. Termien verkko ja verkosto välinen ero on huomattava ja se tuli itsellenikin uutena asiana. Verkolla (liiketoimintaverkko, strateginen verkko) tarkoitetaan erityisen yritysjoukon ja mahdollisesti myös organisaatioiden muodostamaa verkko-organisaatiota, joka muodostetaan tavoitehakuisesti ja tietoisesti. Verkon jäsenillä on omat roolit, joihin sisältyvät vastuut sovituista toiminnoista. Verkon kehittämistä ja toimintaa taas ohjaavat sille asetetut päämäärät. Verkosto (yritysverkosto, verkostoympäristö, makroverkosto, toimialaverkostot) on toimialat ylittävä verkostokudos. Verkosto koostuu siis eri organisaatioiden ja yritysten välisistä suhteista.

Liiketoimintaverkkojen perustyypit voidaan jakaa kolmeen kategoriaan: perusliiketoimintaverkkoihin, liiketoimintaa uudistaviin verkkoihin ja uutta liiketoimintaa kehittäviin verkkoihin. Perusliiketoimintaverkoissa keskeistä on se, että keskipisteessä on verkon jäsenten nykyisen ydinosaamisen hyödyntäminen. Mahdollisimman tehokkaan toimintatavan tunnistaminen ja sen edellyttämä arvotoimintajärjestelmä on myös oleellista tietää perusliiketoimintaverkoissa. Liiketoimintaa uudistavissa verkoissa keskeistä on verkkoon kuuluvien ammattilaisten tietämyksen ja kyvykkyyksien yhdistäminen kehitysprojektien avulla, joiden tarkoitus on uudistaa vähitellen liiketoimintaprosesseja tai verkon tuotteita tai palveluita. Uutta liiketoimintaa kehittävien verkkojen toiminta kohdistuu uuden teknologian ja liiketoiminnan kehittämiseen. Kyse on asiakkaille suunnitelluista uusista ratkaisuista, jotka vaikuttavat koko alaan. Kyse ei ole siis pelkästään verkon yrityksien liiketoiminnasta. Käsittelen seuraavaksi enemmän perusliiketoimintaverkkoja ja niiden johtamista Elementian toiminnan näkökulmasta.

Kirjassa todetaan, että vahvalla keskittämisellä voidaan menettää oppimisen edut. Jos kehittämisvastuu ja verkon hallinta keskitetään täysin ydinyritykselle, on se riski sille, että verkosta tulee hierarkkinen ja jäykkä. Keskittämisellä voidaan saada lyhytaikainen tehokkuusetu, mutta samalla verkostomaisen toiminnan ydin hyödyt muun muassa yhteinen oppiminen menetetään. Elementialla johtoryhmä on päävastuussa osuuskuntamme hallinnasta ja kehittämisestä. Pohdimmekin tiimin kanssa taannoin, että mitkä asiat johtoryhmä saa päättää keskenään ja mitkä asiat on tuotava koko tiimin keskuuteen läpikäytäväksi. Tiettyjen asioiden päättäminen johtoryhmässä nopeuttaa joidenkin asioiden kulkua, siksi johtoryhmä päättää joistain yksimielisesti, esimerkiksi treenikalenterin. Korostan kuitenkin sen, että asian luonteella on valtavasti merkitystä siihen, mitä asioita johtoryhmä päättää itse. On ollut ilo huomata, että johtoryhmän ja muiden tiimiläisten välinen läpinäkyvyys on lisääntynyt hiljalleen. Tällä hetkellä esimerkiksi johtoryhmän palaverit ovat avoinna kenelle tahansa tiimimme jäsenelle, joten halutessaan palavereja pääsee seuraamaan. Toisaalta Elementialla haaste on ollut se, ettei osuuskunnan sisäisten tiimien tekemisestä aina tiedetä kovin hyvin. Läpinäkyvyyttä on onnistuttu lisäämään johtoryhmän osalta mutta ei niinkään Elementian sisäisten tiimien. Koen kuitenkin, ettei keskittäminen varsinaisesti ole ollut tiimimme ongelma missään vaiheessa. Ehkä se johtuu osaltaan siitä, että Tiimakatemialla itsessään yhdessä oppiminen on avainasemaassa. Tiimissä toimiminen ja oppiminen on osuuskunnassa ensisijaisesti kaiken tekemisen lähtökohta. Yhdessä oppiminen tuo lisäarvoa oppimiselle, siksi tiimeissä kannattaa päätettävistä asioista käydä mahdollisimman paljon avointa keskustelua kaikkien kesken. Tiimihenkeä ja yhdessä tekemistä ja oppimista on mielestäni hyvä vahvistaa silloin, kun kaikilla alkaa olla kiire omien projektien kanssa. Yhteistä aikaa ei siis kannata unohtaa.

Kirjoittajat kertovat, että verkon organisointiin liittyy jokaisen verkon jäsenen roolien ja niihin liittyvien oikeuksien ja vastuiden määrittely ja sopiminen. Elementiassa johtoryhmään kuuluvat roolit ja niihin liittyvät vastuut on määritelty. Johtoryhmän jäsenet tietävät mitä heiltä odotetaan ja miten heidän kuuluu toimia. Itse en ole kuulunut koskaan johtoryhmään ja se on välillä pistänyt miettimään mikä on roolini tiimissä. Tiedän, mitä tehdä opintojeni eteen, mutta en tiedä, mitä muut odottavat minulta vai odottavatko yhtään mitään pakollisten tiimiin liittyvien asioiden hoitamisen lisäksi. Mielestäni ei olisi ollenkaan pahitteeksi, että kaikilla tiimiläisillä olisi esimerkiksi jokin pieni vastuualue itsellään, koska se voisi tuoda kuuluvuutta tiimiin ja toisaalta myös sitoutuvuutta. Kirjassa painotetaan myös sitä, että verkon jäsenten täytyy aina myös päättää toiminnan taloudellisesta pohjasta. Elementiassa talouden toiminnan pohja on se, että jokaisen tiimiläisen on tuotava 180€/kk. Tämä summa kattaa kaikki pakolliset kulut. Tiimiakatemialla eri kassamallit voivat ohjata tiimiläisten toimintaa hieman eri tavoin. Elementialla kassamalleina on toiminut yhteiskassa sekä tavoitekassa, joka on juuri nyt käytössä. Koen, että tämä niin sanottu ”gäppikassa” on eriyttänyt tiimiä siinä mielessä, että kaikki ovat oman onnensa nojassa sen suhteen, miten rahan tiimille tuo. Yhteisiä projekteja tai yhteisiä toimintamalleja rahan tuomiseksi ei ole juurikaan mietitty sitten yhteiskassan, tähän onneksi puututtiin hiljalleen. Toki ”gäpeissä” on paljon hyvääkin, esimerkiksi se, että ihmiset pystyvät mutkattomammin rahoittamaan omia projektejaan ja hankintojaan. En siis tarkoita, että ”gäppikassa” olisi automaattisesti huonompi vaihtoehto yhteiskassaan verrattuna. Oman kokemuksen mukaan siinä on olemassa riski siihen, että tiimi ei välttämättä toimi gäppikassa-mallissa niin yhtenäisesti.

Pidempiaikaiseen verkon kehittämiseen kannattaa kirjoittajien mukaan hyödyntää SWOT-analyysiä. Ajattelin hyödyntää kyseistä työkalua Elementian arvioimiseen.

Stregths (vahvuudet): Tiimissä on erilaisia persoonia, jotka tuovat kaikki oman mausteensa tiimiin. Meiltä löytyy myös paljon erilaista osaamista.

Weaknesses (heikkoudet): Tiimillä ei ole yhteisiä tavoitteita. Tilanne on siinä mielessä haastava, koska kaikki ovat tulleet Akatemialle omista syistä. Tiimimme on eri asia kuin esimerkiksi jokin urheilujoukkue, joka tekee töitä yhdessä yhteisten tavoitteiden, kuten vaikka voittamisen puolesta.

Opportunities (mahdollisuudet): Oppien jakaminen vielä syvällisemmin. Treenit eivät riitä kaiken oppiman jakamiseen, joten oppien jakamiseen olisi hyvä käyttää aikaa silloin tällöin myös treenien ulkopuolella. Hiljattain sovimmekin tiimin kanssa, että alamme pitämään kuukausikatsauksia oppien jakamiseen. Tästä on hyvä lähteä liikkeelle.

Threaths (uhat): Koen, että uhkiin kuuluu se, että tiimi ei toimisi jatkossa niin yhtenäisesti, mitä Akatemian alussa.

Tarkoitukseni oli tarkastella Elementian toimintaa perusliiketoimintaverkkoon kuuluvien ominaisuuksien kautta. Tämä osittain oli haastavaa, koska Elementia ei ole osana mitään erityistä liiketoimintaverkkoa. Päädyinkin soveltamaan perusliiketoimintaverkkoihin liittyviä asioita Elementian sisäiseen toimintaan. SWOT-analyysi on varmastikin sellainen työkalu, jota tulen käyttämään jatkossakin esimerkiksi projekteissani.

You May Also Like…

Digimarkkinointi

Pääsin viimein digimarkkinointikirjan kimppuun, joka on pitkään kulkenut lukulistallani mistään sitä löytämättä....

Intohimona brändit

Tämä kirja päätyi reflektoitavaksi nyt, sillä brändit ja niiden kilpailu on ollut viime vuosina todella kovassa...

0 kommenttia

Lähetä kommentti