Mikä on tänään mahdotonta, voi olla huomenna mahdollista

Perttu Pölönen laittoi tämän kirjan avulla lukijansa ajattelemaan omaa mielikuvitustaan pidemmälle. Tyypillisesti mielikuvituksen ja todellisuuden välissä törmää hyvin piankin seinään, jos mielikuvituksen tuotos alkaa tuntua mahdottomalta, koska siitä ei ole tehty todellisessa maailmassa vielä mahdollista. Esimerkkinä kirjassa käytetyt lentäminen ja teknologia, joista kumpaakaan ei vielä aikojen alussa pidetty mahdollisena, mutta nykyään ovat täysin arkista ja tavallista.

Anna jalkojen nousta irti maanpinnasta

Minulle on usein sanottu, että minut pitäisi palauttaa takaisin maanpinnalle ja pitää jalat maassa, vaikka pääni tahtoisi kurkottaa pilviin. Tällaiset paljon käytetyt sanonnat juuri kitkevät meistä rohkeuden tehdä mahdottomasta totta.

Mutta aikansa suurimpia vaikuttajia ovat olleet juuri he, jotka ovat antaneet jalkojen nousta irti maanpinnasta ja ovat uskaltaneet kyseenalaistaa tavallista maailmaa. Siksi on sääli kutsua esimerkiksi lentokoneita ja älypuhelimia tavallisiksi välineiksi, koska sitä ne eivät ole todellakaan aina olleet. Ne ansaitsisivat enemmän arvostusta. Joku ainutlaatuisen mielikuvituksen omaava ihminen on joskus tehnyt niistä totta, vaikkei kukaan olisi pitänyt niitä mahdollisena, saati antanut tukeaan niiden keksijälle. Tällaisia rajojen ylittäjiä on saatettu jopa pitää hulluina. Mutta juuri se on inspiroivaa, että he ovat itse uskoneet itseensä.

Elinikäinen oppiminen – luova koulutus – Tiimiakatemia

Perttu antaa kirjassaan ymmärtää, että me kaikki ihmiset pystymme luovuuteen, mutta nyky-yhteiskunta on tehnyt parhaansa kitkeäkseen sen meistä. Suurin tekijä on koulutus, jossa meille opetetaan lopputuloskeskeistä ajattelumallia, eli miten voimme tehdä asiat oikein, niin kun joku toinen on joskus tehnyt onnistuakseen tavoitteessaan. Tähän olisi tultava muutos, jotta maailmamme ei pysähtyisi, vaan jatkaisimme elinikäistä oppimista.

”Luovuus on improvisointia, sitä ettei ehdi ajatella oikeaa ja väärää. ” (P. Pölönen – Tulevaisuuden lukujärjestys, 2019)

Tämän lauseen haluaisin nähdä tulevaisuuden lasten koulukirjoissa. Kuten aiemmassa kappaleessa jo kirjoitinkin, maailma on mullistunut heidän ansiostaan, jotka ovat uskaltaneet kyseenalaistaa. He ovat kyseenalaistaneet sitä niin kutsuttua oikeaa vaihtoehtoa, ja valinneet tehdä väärin. Tuo valinta on avannut uuden portin ja laajentanut taas käsitystä oikeasta ja mahdollisesta. Eli toisin sanoen, kaikki on lopulta mahdollista ja kaiken voi tehdä oikein, jos vaan uskaltaa muuttaa sääntöjä. Kapinalliset muuttavat maailmaa, kuten muistan jo aiemmin lukeneeni kirjasta Unelmahommissa (Rämö & Valtari, 2017).

Luova löytää keinot elää unelmaansa

Tunsin lämmön sisälläni tässä kohtaa kirjoittamistani, kun ajatukseni lähtivät seikkailemaan Tiimiakatemian olemassaolosta. Ajatella, että tämä konsepti on ollut olemassa vasta alle 30vuotta. Tunnen ylpeyttä olevani osa tätä jo näin varhaisessa vaiheessa ja uskon tämän olevan alku suuremmalle mullistukselle kohti luovempaa maailmaa. Tämä on ollut varsin luova keksintö ja tässä todellakin kyseenalaistetaan tavallista, oikeaa koulujärjestelmää vieläkin päivittäin. Tähän ei välttämättä laajemmin vieläkään uskota tai ymmärretä, mutta näen sen päivän koittavan, kun nykyaikainen normaali koulutusjärjestelmä jää historiaan.

Täytyy myöntää, että olen itsekin ollut alussa jopa turhautunut valtavan epätietoisuuden edessä mitä kuuluisi tehdä, kun valmiita toimintamalleja ei ole annettu. Mutta siinä kohtaa omakin uinuva luovuuteni on päässyt heräämään ja silmäni ovat auenneet, kuinka valtavasti mahdollisuuksia maailmassa onkaan tehdä mitä vain. Minulla on syttynyt toivon kipinä upeasta maailmasta, jossa eriarvoisuus saadaan kitkettyä ja unelmista uskalletaan tehdä totta. Yrittäjillä on iso mahdollisuus auttaa työttömiä ja onnettomia, luoda uusia keinoja selvitä maailman kriiseistä. En sano, että kaikista tarvitsisi tulla yrittäjiä, mutta kuitenkin luovia ihan itsensä takia,

jotta he näkisivät maailman yhtä avoimena paikkana elää unelmaelämäänsä.