Koronan pakottamana kotona päätin ottaa luettavakseni hieman jotain luovempaa. Rakastan järjestystä ja olen ihmisenä äärettömän suunnitelmallinen. Kirjan nimi toi minulle turvallisen tunteen lähteä lukemaan hieman, jotain tavallisesti lukemastani kirjallisuudesta poikkeavaa.

Kirjan alussa perehdyttiin tulevaisuuteen ja teknologiaan sekä siihen, kuinka teknologia tulee muuttamaan jokaisen meidän elämää tulevaisuudessa. Kirjassa puhutaan paljon robotiikan kehityksestä ja siitä kuinka robotit pystyvät työskentelemään nopeammin ja tehokkaammin kuin ihmiset. Lisäksi ne pystyvät tekemään työtä 24/7 kellonympäri. Roboteilta kuitenkin puuttuu tunteet, empatiakyky ja luovuus. Robotit pystyvät työskentelemään vain sillä sektorilla joka heille on ohjelmoit. Ihminen pystyy sen sijaan innovoimaan ja ajattelemaan loputtomasti.

Koulutuksen päivittäminen nykypäivään

Pölönen puhuu kirjassaan kuinka koulutus tarvitsee uudistuksen. Kouluissa tulisi opettaa enemmän luovia aineita matemaattis-luonnontieteellisten sijasta. Olen tässä samaa mieltä. Toimin vuoden opettajan viransijaisena neljäsluokkalaisille ennen kuin tulin Tiimiakatemialle. Suomalainen koulujärjestelmä ei anna juurikaan tilaa innovoimiselle ja sitä tulisi mielestäni lisätä erityisesti ylä-aste ikäisten kursseihin. Luovuus on usein yhdistetty eri aineopintojen yhteyteen ja se on mielestäni hyvä asia, mutta innovointi voisi olla ihan oma aine siinä missä koodauskin nykyään opetussunnitelmassa.

Olen onnekas kun saan opiskella Tiimiakatemialla. En ole koskaan ollut ihmisenä luova tai innovatiivinen vaan enemmänkin rutiineja rakastava ja järjestelmällinen. Olen löytänyt Tiimiakatemialla itsestäni ihan uuden puolen, luovuuden. Uskon että tämä taito jäi peruskoulussa matematiikan ja muiden luonnontieteellisten aineiden alle. Ja nyt täällä Tiimiakatemialla on annettu uudelleen mahdollisuus luovuuden ja innovoinnin löytämiseen. Erityisesti kirjoittamisesta on tullut minulle läheinen asia jossa olen kehittynyt vuoden aikana valtavasti. Olen ajatellutkin seuraavaksi projektikseni jotain copywritingiin liittyvää esimerkiksi uusille nettisivuille sisällön tuottamista.

Oppiminen on Tiimiakatemialla joka päiväistä

Hain myyjän paikkaa uudesta Jack&Jones myymälästä 17-vuotiaana. Työpaikkailmoituksessa yhtenä vaatimuksena oli täysi-ikäisyys. Ajattelin, että haen silti koska uskon ikää enemmän vaikuttavan asenteen ja luonteen. Lähetin työhakemuksen ja pääsin ryhmähaastatteluun johon valittiin 10 parasta. Olin selkeästi nuorin ja myös ainoa alaikäinen. Ryhmähaastattelun lopuksi haastattelija kysyi ”Mikä on teidän hienoin oivalluselämässä?” Aloin vimmatusti pohtia vastausta psykologiselta kannalta. Vastauksen tulisi olla sellainen että voinseistä sen takana mutta myös haetun työpaikan kannalta tuloksellinen. Moni hakija vastasi että rehellisyys tai luotettavuus. Itse vastasin että ”Se kun herää joka aamu lapsen silmin tähän maailmaan tavoitteena oppia uutta.” Sain paikan. Jälkeenpäin esimieheni joka haastatteli minut tehtävään sanoi että tuo vastaus oli sinetöinyt päätöksen valita minut kyseiseen tehtävään iästäni huolimatta.

Pölönen kuvailee kirjassaan uteliaisuutta yhdeksi menestyvän yrittäjän tärkeimmistä taidoista. Uteliaisuus luo alustan oppimiselle ja oppiminen uusille ideoille. Uusista ideoista taas syntyy yrityksiä ja projekteja. ”Tiimiakatemialla oppiminen on täysin meistä itsestämme kiinni.” legendaarinen lause, joka kuuluu kerran kuukauteen Letimin pienestä suusta, mutta jonka olen oppinut ymmärtämään vasta tänä syksynä.

Tulevaisuuden lukujärjestys oli innostava kirja ja siinä oli sopivassa suhteessa teoriatietoa sekä luovuutta. Oppimisen merkitys koko elämänkaaremme aikana korostui kirjassa ja ymmärsin ajatuksen siitä että emme ole koskaan valmiita oppimisen suhteen. Uskon että tämä korona aika  opettaa meidän tiimille ja jokaiselle tiimin jäsenelle jotain uutta. Ainakin sen, että nyt jos joskus on aikaa uuden innovoinnille ja nyt jos joskus maailma niitä uusia ratkaisuja tarvitsee.