Tulevaisuuden lukujärjestys

Kirjoittaja: Konsta Vankka

6 toukokuun, 2022

Lähdeteos: Tulevaisuuden lukujärjestys

Lähdeteoksen kirjoittaja: Perttu Pölönen

Teoriapisteet: 2

Perttu Pölönen kirjassaan ”tulevaisuuden lukujärjestys” käsittelee aiheita tulevaisuuden työelämästä, teknologian kehittymisen kyvyistä sekä miten omaa oppimista pitäisi muokata, jotta se on kilpailukykyinen työmarkkinoilla vielä vuosienkin päästä. Valtsin kirjan, koska tulevaisuus kiehtoo minua ja halusin kuulla aiheesta Pölösen ajatuksia.

Kirjassa käsiteltiin pitkälti taitoja, joita tulevaisuudessa koneet ei pysty täysin korvaamaan. Tällaisia taitoja voisi olla esimerkiksi empatia, luovuus, päättelykyky ja johtaminen. Jokaisesta näistä voisi tietenkin myös argumentoida vastaan, että kyllä tulevaisuudessa tekoäly näihin pystyy, mutta siihen pisteeseen, jossa koneet korjaisivat ihmiset näitä taitoja vaativissa työtehtävissä, on matkaa. Mielestäni näitä taitoja pitäisi opettaa koulussa enemmän. Tällä hetkellä, kuten kirjassakin käsiteltiin, kouluissa opetetaan enemmänkin menneisyyttä kuin tulevaisuutta. Korkeakoulut ja yliopistot ovat todella arvostettuja, mutta monilla aloilla opetetaan asioita, joiden parasta enne päiväys on mennyt pitkän aikaa sitten.

On mielenkiintoista nähdä, milloin ollaan siinä pisteessä, että uskalletaan myöntää pikkutarkan tiedon opettelun olevan turhaa, koska sen löytää sekunneissa googlesta. Miksi kaikkea tätä aikaa ei voitaisi käyttää erilaisten käytännön taitojen opetteluun, kuten esimerkiksi aikaisemmin mainittu empatia ja luovuus. Nämä ovat taitoja, joita jokainen ihminen eläessään tarvitsee ja niitä ei pysytä koneilla ja teknologialla korvaamaan.

Kirjassa puhutaan paljon ”taistelusta koneista vastaan” ja siitä, että monet työpaikat tulevat tulevaisuudessa häviämään teknologian tehdessä aloista turhia. Monet näkevät tämän hyvinkin negatiivisena asiana, mutta sillä on myös positiiviset puolensa. Kun teknologian myötä yksi työtehtävä häviää, syntyy toisaalle uusi. Tämä mahdollistaa sen, että ihmiset pääsevät tehtäviin, jossa heidän osaamisellaan ja työnjäljellään on enemmän merkitystä ja työ on todennäköisesti mielekkäämpää, kuin niin sanottu hihnatyö.

Kirjassa Pölönen listasikin 13 työelämäntaitoa, jotka otin itselleni ylös ja aioin ehdottomasti pitää ne mukanani akatemian opinnoissa. Ne olivat tulevaisuus ja teknologiat, uteliaisuus ja kokeilu, luovuus ja improvisaatio, ongelmanratkaisutaidot ja sopeutumiskyky, intohimot ja luonne, kommunikaatio ja tarinankerronta, kriittinen ajattelu ja tulkinta, yrittäjyys ja tiimityöskentely, pitkäjänteisyys ja kärsivällisyys, hyvinvointi ja itsetuntemus, myötätunto ja rehellisyys, moraalinen rohkeus ja etiikka sekä rakkaus. Nopeasti voimme tulkita, että nämä kaikki ovat taitoja, joihin koneet eivät pysty. Koneet pystyvät tulkitsemaan dataa ja numeroita huomattavasti nopeammin kuin ihminen, mutta abstrakteihin asioihin ne eivät pysty.

Siksi onkin tärkeää pitää muuttuvassa maailmassa kiinni asioista, joilla on merkitystä. Kriittinen ajattelu ja tulkinta ovat esimerkiksi asioita, joista kannattaa ehdottomasti pitää kiinni. On tärkeää nykypäivän informaatiotulvassa löytää asiat, jotka ovat todellisuutta ja mitkä ei. Lisäksi teknologia ei pysty syrjäyttämään tulkintaa tai kriittistä ajattelua. Kone pystyy ymmärtämään, että mukissa on viisi mustikkaa, mutta se ei kerro ovatko mustikat hyviä vai ei.

Monet näistä 13 taidosta ovat muutenkin hyvin yleispäteviä. Luonne, tiimityöskentely, hyvinvointi, itsetuntemus, myötätunto ja rakkaus ovat kaikki taitoja, joita jokaisen yksilön kuuluisi harjoittaa, vaikka ei kävisi päivääkään töissä. Ne ovat todella tärkeitä ystävyys-, rakkaus- ja perhesuhteissa, joita jokainen yksilö elämässään tarvitsee. Tiimityöskentely ja myötätunto ovat myös ominaisuuksia, joita ihminen elämässään tarvitsee, vaikka ei ryhmissä työskentelisikään.

Jatkossa aion keskittyä enemmän näiden kyseisten ominaisuuksien kehittämiseen. Ne ovat niin yleispäteviä, että niiden avulla pärjää todella hyvin niin akatemian arjessa kuin muissakin ihmissuhteissa. On jopa hölmö, miten ei aikaisemmin ole tullut ajatelleekseen ja miten monet itsensä kehittämisen perusasiat ovat jääneet unholaan. Loppupeleissä kun sillä ei ole mitään merkitystä, vaikka olisin mestari editoija ja osasisin ottaa hyviä kuvia, jos olen ihmisenä tympeä ja epäluotettava.

Konsta Vankka

You May Also Like…

Uteliaisuuden taito

Utelijaisuuden taito kirja käsitteli erilaisia mielen malleja ja oppimisen johtavaa utelijaisuutta. Uteliaisuutta voi...

0 kommenttia

Lähetä kommentti