Ensimmäisenä vuorossa oli Vilma Mutka. Vilmalla oli suhteellisen lyhyt esiintymisvuoro, mutta hän sai hyvin ”lämmitettyä” näyttämön ja sai itselle mieleenkin yhden konseptin. Konseptin nimi oli Siilikonsepti. Siilikonsepti pitää sisällään kolme kehää. Ensimmäisessä kehässä käsitellään intohimoa. Toisessa kehässä sitä, missä olemme maailman parhaita? Kolmannessa kehässä sitä, mikä vaikuttaa taloudelliseen tulokseen? Konseptin nimen olin kuullut aikaisemminkin, mutta oli hyvä saada tietoisuuteen mitä se pitää sisällään. Vilma myös korosti, että oppimisverkosto = sosiaalinen pääoma, joten verkostoja on oltava.

Seuraavaksi lavalle nousi Hanna Siefen. Siefen esitti heti alkuun tiukan kysymyksen. Mitä oikein osaan? Kysymys oli itselle ja muillekin todella haastava, tai vaikka kysymykseen olisi osannut jotain sanoa, niin se tuo itselle fiiliksen olenko niin hyvä siinä, että haluan kertoa asiasta muille. Mitä oman osaamisen tunnistaminen minulle tarkoittaa? Itselle se tarkoittaa osaamisesta kuulemista muilta, joissain tapauksissa lukujen seuraamista ja palautteen saaminen. Esityksessä esitettiin myös kysymys ”mikä haastaa oman osaamisen tunnistamista?”.  Minä itse, muut ja arkiset tapahtumat.

Seuraavana vuorossa oli Hanne-Mari Miskala oli hyvä puhuja, mutta olin kuullut aikaisemmin saman puheen eri tapahtumassa, joten ei tästä sen enempää kerrottavaa.

Viimeisenä lavalle pääsi Linda Nilsson-Aro. Tapahtumatuotannon ammattilainen oli todella vakuuttava. Päällimmäisenä esille tuotiin Event cancas. Todella hyvän oloinen työkalu, mutta kuten itsekin mainitsi, vaatii hyvin tehtynä jopa kaksi päivää aikaa, joten jäi vähän aika lyhyeksi, mutta näkisin käyttäväni tätä.

Kokonaisuudessa hieno tapahtuma ja pääsi itsekin vähän verkostoitumaan, vaikken varmasti kaikkea saanut irti. Todella hienosti vedetty varsinkin Antilta. Antti oli koko tapahtuman aivan elementissä ja osaa kyllä todellakin hoitaa juonto asiat ja tästä kehut välitettykin eteenpäin! Antti tykkää aina risuja ottaa vastaan niin pieni asia, mutta mikä olisi voinut mennä paremmin olisi ollut diojen esittäminen, jotka silloin tällöin aina katkesivat ja pimenivät. Jos tämä kuitenkin pienin murhe niin ei huonosti voinut mennä.