Tämä on niistä kirjoista, joita todella halusin lukea. En olettanut, että tämä olisi kaikkien aikojen bisnes kirja, eikä se sitä ollutkaan, enemmänkin tämä kirja oli opettavainen kertomus mihin intohimo voi johtaa.

Taustani Aviciihin.

Olin vuonna 2011 perheeni mukana matkalla jossain päin Eurooppaa, saattoi olla Pariisi tai Lontoo. Hotellissa istuskellessani katsoin mitä televisiosta tuli. Näin musiikkivideon David Guettan biisistä Little bad girl. Kun näin videon, jossa David Guetta väänteli siistin näköisen Pioneerin dj setin nuppeja ja ihmiset bilettivät tämän tahtiin, niin mielessäni oli vain yksi asia, minusta tulee isona tuollainen suuri ja mahtava DJ. 

Tämä hetki aloitti mahdottoman kiinnostuksen DJ hommia ja elektronista musiikkia kohtaan. Avicii julkaisi heti perään loppuvuodesta 2011 myös megahittinsä Levels, joka on edelleen yksi kovimmista biiseistä mitä kukaan on koskaan tehnyt. Tämä luonnollisesti laittoi Aviciin idolieni listan kärkipäähän. Siitä hetkestä asti aloin seuraamaan kaikkea mediaa mitä löysin Aviciista. 

Minulle Aviciin elämä näyttäytyi ulospäin täydelliseltä. Hän teki hittibiisejä, pääsi matkustelemaan ja keikkailemaan todella suurille yleisöille ja tienasi tuosta samalla uskomattomia määriä. Nyt kun kirja julkaistiin olin innoissani sillä pääsisin kuulemaan tarinoita millaista kiertueella on oikeasti ollut, ja mitä kaikkea siellä on tapahtunut.

Kiertue elämä ja sen varjopuolet.

Kirja alkaa aivan Aviciin eli oikealta nimeltään Tim Berglinin lapsuudesta, mutta jätän nämä tarinat luettavaksi kirjasta ja siirryn suoraa keikkailu aikakauteen, jota itsekin seurasin tiiviisti uutisten, päivitysten, kuvien ja videoiden välitykselllä.

Vaikka monelle matkustelu ja isojen keikkojen vetäminen voi kuulostaa unelma hommalta, onkohan kuinka moni ajatellut, että miltä se tuntuisi, kun keikkoja olisi yli 300 vuodessa ympäri maapalloa ja ne harvat vapaapäivät kuluisivat usein lentokoneissa istumalla.

Tim matkusteli ympäri maapalloa eri aikavyöhykkeeltä toiselle vailla minkäänlaista rutiinia tai päivärytmiä jatkuvasti. Toisinaan hänen piti aamulla soittaa Yhdysvalloissa ja illaksi lentää Eurooppaan vetämään keikkaa ja yöksi taas uuteen paikkaan keikalle. Voi vain kuvitella miten raskasta tällainen elämäntyyli on. Uni jää hajanaiseksi, juhlissa kaikki odottaa että olet aina hyvällä tuulella ja energisenä, kaikki haluaa kuvan sinun kanssasi, alkoholia on kokoajan tarjolla jne…

Kirjasta selvisi että Tim kärsi uransa aikana monista vakavasta terveyteen liittyvistä ongelmista kuten masennuksesta , työuupumuksesta sekä alkoholi- ja huumeriippuvuudesta. Tim oli luonteeltaan ujo, eikä pitänyt huomion keskipisteenä olemisesta. Keikat jännittivät ja jännitystä pystyi helpottamaan juomisella sekä muilla aineilla. Aviciin tapauksessa näkisin, että hänen pahasta työuupumuksestansa on osavastuussa hänen managerinsa Arash. Managerin tehtävänä oli pitää huoli, että supertähti nähtäisiin esiintymässä jokaisessa maailman kolkassa, mutta itse tähden jaksaminen ja hyvinvointi pääsi unohtumaan kaiken keskellä. 

Avicii esimerkkinä?

Pidän Aviciita edelleen yhtenä esimerkkinä itselleni, että mikä vain on mahdollista. Hän oli täysin itse oppinut muusikko vailla minkäänlaista musiikillista koulutusta. Pitkällä ajalla ja kovalla työllä hän saavutti paikkansa kuitenkin yhtenä maailman kuunnelluimpana ja tunnetuimpana artistina. Elämäntavoista ei kannata ottaa mallia ja tällaisista tarinoista oppii ymmärtämään mihin hyvien elintapojen laiminlyönti voi johtaa. Vaikka olisi kuinka menestystä ja hommia tarjolla, pitäisi pitää huoli että terveys pysyy mukana.

Mitä opin?

Vaikka jonkun elämä näyttää mahtavalta ja sellaiselta, johon itse haluaisi pyrkiä. Voi olla, että kulissien takana ¨unelma elämä¨ sisältääkin todella paljon varjopuolia. Kirja herätteli paljon ajattelemaan oman jaksamisen priorisointia, että pitää itse osata sanoa milloin tulee raja vastaan, eikä vain tehdä väkisin kaikkea. Kun jaksaminen, uni, elämän rytmi ja rutiinit ovat riittävässä tasapainossa, uskon että Aviciinkin kaltaisen supertähden elämäntyyli olisi mahdollista toteuttaa ilman uupumista ja muita terveyshuolia. 

Lopuksi. Kirja inspiroi etsimään aikaa omalle musiikki harrastukselleni, pitäisi kaivella musiikintuotanto ohjelmistot taas esiin ja alkaa tuottamaan omaa musiikkia. Esseetä kirjoittaessa oli pakko selailla vanhoja kuvia dj keikoiltani (ensimmäinen kuva on AVICIIN kuva ei todellakaan oma) ja fiilistellä pölyttynyttä unelmaani. Avicii oli suuri inspiraationlähde itselleni ja onneksi kerkesin päästä hänen keikallensa edes yhden kerran.