Ihmisen aivot toimivat muovautuvan neuroverkon varassa. Kirjassa Tiimiäly (Ilona Hiila, Maaretta Tukiainen, Ida Hakola) tutkitaan tätä neuroverkkoa, kun se on käytössä tiimissä.  Sitä verrataan osittain parviälyyn, jota voidaan havaita esimerkiksi parvilintujen kohdalla. Tiimiäly toimii kuten aivojen neuroverkko: se muodostuu tiimin jäsenten ympärille ja antaa mahdollisuuden luovalle työskentelylle. Parhaimmillaan tiimityö on innostavaa, ajatuksia lennättävää ja lopputulokset syntyvät helposti ja pakottamatta. Tiimi työskentelee yksilöä tehokkaammin, sillä jokaisella tiimin jäsenellä on oma roolinsa ryhmässä. Tiiminä on helpompi ratkaista luovia jumeja mihin yksilö ei kykene.  

Tätä puoltaa Tiimiakatemiallakin tiimioppimisen malli. Tiimit muodostetaan toisille tuntemattomista ihmisistä Belbinin testin avulla. Valmentajat hyrskyttävät tehosekoitinta hieman ihan tahallaan, jotta tiimeihin tulisi mahdollisimman paljon erilaisia ihmisiä. Eri ikäisiä, eri luonteenpiirteitä omaavia, eri paikkakunnilta ja eri taustoista. Jokaisen omat henkilökohtaiset kokemukset elämien varrella kasvattavat ja opettavat heitä näkemään ja kokemaan eri asiat eri tavalla. Treeneissä osa on puheliaampia kuin toiset, ja synnytyksissä toiset ovat idearikkaampia kuin toiset. Yksi on parempi kirjoittaja ja toinen osaa kuvittaa kertomaansa parhaiten piirtämällä. Toinen loistaa uuden innovoinnissa, toinen on vahvimmillaan päästessään jatkojalostamaan jo valmiita ideapohjia. Meitä on Hohkeessakin monta ja jokaisen rooli on yhtä tärkeä. Tiimi on enemmän kuin osiensa summa ja tiimissä olevien yksilöiden osaamisesta syntyy ajattelua, jota ei voisi syntyä, jos tiimin jäsenet toimisivat itsenäisesti. 

Kirjassa kerrotaan Googlen tutkimuksesta, jossa tutkittiin tiimien työskentelyä ja niissä vaikuttavaa mikrokulttuuria. Tutkimus oli osoittanut, että menestyneen tiimin tiimiäly ei ole riippuvainen tiimin jäsenten älykkyysosamäärästä tai siitä, onko tiimi organisoitu hierarkkisesti vai ei. Tutkimuksen mukaan tiimiäly syntyy, kun tiimillä on yhteisesti jaettu pienkulttuuri, joka muodostuu merkityksellisestä tavoitteesta, tiimiläisten keskinäisestä luottamuksesta, vastuun kantamisesta ja tiimille ominaisesta tavasta olla vuorovaikutuksessa.  

Tiimin toiminnan pohjalla on jokaisen tiimiläisen kykyjen ja taitojen tunnistaminen ja niiden tukeminen sekä hyödyntäminen. Olemme käyneet useampaan kertaan läpi tiimimme jäsenten vahvuusalueita ja pyrimme tukemaan ja edistämään niitä Tiimiakatemian arjessa. Itsetuntemus on se, mistä kaikki lähtee liikkelle. Minun täytyy tuntea itseni ja osata tunnistaa omat kykyni, toiveeni, vahvuuteni ja heikkouteni, jotta voin esittää nämä tiimilleni. Tarvitsemme tiimin sisällä erilaisissa projekteissa monipuolista osaamista ja vain tunnistamalla kaikkien talentit pystymme niitä täysillä hyödyntämään.  

Kirjassa puhuttiin myös paljon me-pystyvyydessä. Tätä voisi verrata Tiimiakatemialla “tiimi yksilön edelle”-ajatteluun, joka on ainakin meidän tiimissämme selkeästi petrausta vaativa tekijä ensi vuonna. Useammissa tilanteissa yksilö menee vielä tiimin edelle ja tämä hankaloittaa tiimin dynamiikkaa. Me-ajattelulla näemme enemmän mahdollisuuksia, jonka myötä taas varmasti menestymme paremmin. Vanhemman tiimiyrittäjän sanoja lainaten “Kun menette tiiminä yksilön edelle, pääsette tiiminä menemään vaikka sen harmaan kiven lävitte!” Tällaista energiaa kaipaamme.  

“Organisaation toimintaa on hyvä analysoida etsimällä vastaukset kolmeen kysymykseen: Mitä teemme? Miten sen teemme? Miksi teemme, mitä teemme?” (Hiila, Tukiainen, Hakola 2019) 

Olemme viimeisen kuukauden aikana puhuneet siitä, että heti alkuvuodesta kirjoitamme meidän tavoitteet lyhyesti, ytimekkäästi ja motivoivasti ylös ja asetamme julisteen sellaiselle paikalle, josta näemme sen päivittäin. Tällä hetkellä tavoitteemme ovat hyvin ympäripyöreitä ja niiden rajat ovat hieman häilyviä. Suurin osa tiimistä (minä mukaan lukien) en edes muista tavoitteita ulkoa ja ne löytyvät jostain Teamsin ihmeellisestä maailmasta. Onko tavoite edes tavoittelemisen arvoinen jos sitä ei muista ulkoa? Myöskin päivittäin tavoitteista muistuttava esite motivoi ja kannustaa jatkuvaan työn tekemiseen tavoitteita kohti. Listaamme paperille lyhyen ja pitkän aikavälin tavoitteet ja pyrimme saavuttamaan ne täysillä. Yhteinen tavoite sitouttaa myös tiimiä ja saa arjen todennäköisesti tuntumaan merkityksekkäämmältä. Olemme jo sopineet, että uusi jory luo tammikuussa uusille tavoitteille jonkinlaiset pohjaraamit. Tämän jälkeen keskustelemme näistä yhdessä ja lisäämme, poistamme ja muokkaamme niitä tarpeen mukaan.  

Tavoitteita luodessa uuden joryn tulee nimenomaan panostaa siihen, että meillä on sekä pitkän aikavälin tavoitteita, että lyhyen aikavälin tavoitteita. Lyhyen aikavälin tavoitteet auttavat suurta tavoitetta pilkkoutumaan pienemmiksi porrasaskeleiksi. Jos tavoitteita on vain pitkälle aikavälille, eivät ne välttämättä motivoi samalla tavalla. Jos tavoitteet eivät motivoi, ei tuloksia synny.