Henkilöbrändi. Niin kuin mikä tahansa brändi, se ei ole se, millaiseksi pyrin muiden mielikuvan itsestäni saamaan. Se ei ole CV:ssä niitä prameammaksi muotoiltuja titteleitä, eikä mediaseksikkäitä tai charmikkaita hissipuheita. Henkilöbrändi on se, kuka muiden silmissä olen, ja se perustuu vain ja ainoastaan aitouteen. Henkilöbrändäys ei ole oman osaamisen myymistä, vaan sen todellista omaamista.

”Kaikilla meillä on brändi, mutta vain harvat ovat sen ymmärtäneet ja alkaneet käyttää sitä omaksi parhaakseen.”

Henkilöbrändäys on muuttanut muotoaan. Aikaisemmin ihmiset jopa palkkasivat toisia henkilöitä stailaamaan heidät ja sanelemaan, mitä heidän tulisi milloinkin sanoa. Yritysten henkilöstöä ei kuitenkaan haluttu tuoda näkyväksi, vaan brändi tarkoitti yrityksen ylintä johtoa, jonka keulakuvaksi valikoitui yksi henkilö. Henkilöbrändin ajateltiin kuuluvan vain julkisuuden henkilöille.

Nykyään yrityksen brändi nimenomaan on henkilöstön varassa, ja toisinpäin. Huolimatta siitä, että yritykset siirtyvät yhä enemmän digiaikaan ja asiakaskohtaamisia ei enää tapahdu niin paljoa kasvokkain. Asiakas muistaa kyllä, kenen kanssa on asioinut ja kuka oli se, joka piristi hänen päiväänsä pienilläkin sanoilla ostotilanteessa. Asiakas muistaa, kuka ei vaikuttanut alansa ammattilaiselta ja kuka taas oli vakuuttava autenttisella osaamisellaan, ei vain myyntipuheillaan. Sinä itse olet asiantuntijuuden ja osaamisen kulminaatiopiste, ei yritys, jossa työskentelet.

Ole oma itsesi. Kliseinen neuvo, mutta asian ydin myös henkilöbrändäyksessä. Ihmiset huomaavat kyllä, kuka olet tai et ole. Tiedonhaku on helpompaa kuin koskaan ennen, ja omille väitteillesi löytyy kyllä tukevat tai kumoavat perusteet helposti.

Ennen kaikkea henkilöbrändäystä ei tule rakentaa nimenomaan henkilöbrändäystä varten. Älä suunnittele, mitä sanot ja missä vain siltä kantilta, mikä ehkä saa sinut näyttämään uskottavammalta kuin olet. Älä pukeudu sen mukaan, mikä toista ihmistä mahdollisesti viehättää. Älä ulkoista sisältöä, jonka on tarkoitus koskettaa sinua itseäsi. Ole kuka olet, näyttäydy sellaisena ja kanna sitä ylpeänä; se on enemmän kuin tarpeeksi korostamaan juuri sitä tasoa, jolla ammattitaitosi on. Jos koet, että et näyttäydy tarpeeksi osaavana, kasvata silloin ammattitaitoasi ja kehitä itseäsi, älä mieti, miten saisit ovelammin huijattua ihmiset luulemaan sitä.

Arvot henkilöbrändäyksessä

Ah arvoja. Kaiken liiketoiminnan isoimpia taustavaikuttajia. Niin myös omalla ammatillisella polullasi.

Arvojen tulisi omassa ammatti-identiteetissäsi määrittää, mitä haluat tehdä, kenen kanssa ja millä purposella.  Turhaan nimeät omiksi arvoiksesi mitään, mikä sinua ei oikeasti kiinnosta ja mille et jokapäiväisessä arjessasi ole valmiina raivaamaan aikaa ja resursseja. Arvoja ei voi siis lennosta keksiä tai luoda uusia, vaan sinun tulisi tarkastella niitä asioita, jotka sinua ohjaa tekemään valintoja.

Mieti arvoja myös asiakkuuksiesi kannalta; kenen kanssa toimimiseen aiot arvokasta aikaasi käyttää? Sivuutatko mahdollisia muita asiakkuuksia toimiaksesi sellaisten toimielinten kanssa, jotka eivät jaa arvoja kanssasi ollenkaan, ja voi näin ollen tehdä työskentelystä kivikkoista?

Kaikkien arvot eivät voi olla täydellinen match keskenään, eikä tarvitsekaan. Tärkeintä on löytää ne asiakkuudet, jotka hyödyttävät molempia osapuolia ja joiden taustalla vallitsee samat preferenssit ja ideologiat; tällaiset asiakassuhteet synnyttävät jotakin suurta. Arvot asettavat ihmisen autonomian tiettyyn mittariin, ja sitä voi tarkastella helpostikin kalenterin ja tiliotteen kautta.

Arvot tukevat unelmiasi ja unelmat arvojasi. Jos jompikumpi ei ole todenmukainen ja sinunnäköisesi, pettävät ennen pitkää molemmat.

Minäkuva

Epäilys omasta osaamisestasi näkyy enemmän ulospäin kuin uskotkaan. Et hyödy oman osaamisesi sanoittamisesta pätkääkään, jos et usko siihen itsekään. Miten voisit perustaa arvoasi mihinkään, mitä et itse tiedosta tai tunnista?

Itsetutkiskelu on tärkeä osa ammatillisen identiteetin rakentumista. Mikä on oma purposesi, miksi teet juuri sitä, mitä teet? Vasta näiden asioiden selvittyä voit myös todentaa oman kilpailuvalttisi, joka voi näkyä ulospäin, ja mikä voi erottaa sinut muista.

Minäkuvassa voit hyödyntää myös muita; Mitä muut näkevät sinussa, ja voitko itse allekirjoittaa samat asiat? Jos joku muu tunnistaa ja sanoittaa osaamisesi, jonka myös itse tunnistat, vahvistaa se omaa identiteettiäsi ja voit itsevarmana perustaa asiantuntijuuttasi sille.

Olin lukemassa kirjaa Henkilöbrändäys – ammattilaisesta vaikuttajaksi kaupunginkirjastolla. Samalle lukuparvelle asteli ystäväni, joka katsoi kädessäni olevaa kirjaa ja kysyi ”oletko perustamassa jotakin henkilöbrändiä?”. Mietin hetken kysymystä, ja ymmärsin kyllä, missä mielessä hän sen ehkä esitti. Hän ajatteli varmaan, olenko alkamassa vaikuttajaksi ja jakamaan omaa elämääni yhä avoimemmin esimerkiksi somessa.

Vastasin, että en ole. Minulla on jo henkilöbrändi, niin kuin jokaisella meistä. Sitä voi kuitenkin rakentaa.

En ole alkamassa ainakaan näillä näkymin lifestylebloggaajaksi tai tiktokkaajaksi, mutta haluaisin rakentaa henkilöbrändiäni erityisesti nyt, kun valmistuminen häämöttää ja työelämä on edessä. Haluaisin kartoittaa omaa osaamistani ja vahvistaa sitä. Haluaisin luoda enemmän verkostoja ja näyttäytyä persoonana ja sen kautta osata vakuuttaa ihmisiä.

Rakennettu henkilöbrändäys on hyvin pitkälti siis oman osaamisen esiin tuontia ja oppien jakamista. Kanavia tehdä sitä on tietty monia, mutta yhä useamman ihmisen otettua sosiaalinen media haltuun, on se oiva kanava kohdata ihmisiä. Vaikka tietokoneen tai puhelimen ääressä on joskus vaikea ajatella, miten paljon kohtaamisia verkon syövereissä tapahtuukaan, on tärkeä muistaa, että kaiken takana on ihminen. Ihmiset lataavat sovelluksia ja selaavat algoritmeja juuri siksi, että heitä kiinnostavat toiset ihmiset, ilmiöt ja ympäröivä maailma. Siksi internet on oiva paikka tuoda itseään esiin – sitähän ihmiset pitkälti toisilta toivovat. Ja vaikka kohtaamisen alkuperäinen paikka ei olisikaan somessa, niin kasvokkainkin tapahtuvat kohtaamiset johtavat yleensä joko Instagramin seuraamispyyntöön tai linkkariconnectioniin. Verkko on myös väylä ylläpitää melko passiivisesti ja huomaamattakin sosiaalisia suhteita, sillä oman elämän tapahtumia jaetaan välttämättä sen enempää kohdentamatta kellekään spesifille henkilölle.

En jaa omassa somessani kovinkaan henkilökohtaisia asioita. En ole tehnyt yhtäkään linkkaripostausta tai ole kovinkaan aktiivinen omassa instagramissani, puhumattakaan yrittäjyyden ja oman alani esiin tuonnissa. En ole pitänyt sosiaalista mediaa ammattitaidon jakamisen kanavana, vaikka ehkä pitäisi. Mikäli elämäni vie minut suuntaan, jossa työllistyn esimerkiksi itseäni kiinnostavaan markkinointiin, miksi en edesauttaisi osaamiseni vakuuttamista osoittamalla, että olennaiset kanavat ovat hallussani myös henkilökohtaisessa elämässäni? Vai toisaalta, tarvitseeko minun edes?

Sisältöstrategian voi itselleen luoda, vaikka tavoitteena ei olisikaan kasvattaa suurta seuraajakuntaa tai edes yhteisöä. Huolimatta siitä, kuinka varteenotettavana vaikuttajana haluaa näyttäytyä, on tärkeä määrittää omat tavoitteet, mitä omalla viestintäkanavallaan haluaa saavuttaa ja miten sen tekee. Jos oma määränpääsi on tuoda vain samaistuttavia, matalan profiilin päivityksiä arkielämästä, on se täysin ok. Tiedosta se kuitenkin ja mieti, mitä haluat sillä saavuttaa ja kenelle sitä teet – se vahvistaa identiteettiäsi.

Pohdin usein omaa identiteettiäni, niin ammatilliselta kuin vapaa-ajankin kannalta. Usein huomaan analysoivani muita, ja toteavani esimerkiksi; ”olisipa minulla samanlaiset puheenlahjat”. Tosiasiassa minun ei kannattaisi haluta samanlaisia puheenlahjoja kuin jollain toisella on, vaan kehittää omiani paremmaksi, mutta silti minun näköisiksini. Vaikuttajien yleistymisen myötä henkilöbrändeihin liittyvät ominaisuudet jopa tervehtimisestä asti kulminoituvat yleensä yhteen henkilöön – ja tähän mukautuessa tulee helposti matkittuakin jotain, joka pahimmillaan syö uskottavuutta. Erottautuminen on siis tärkeää vaikuttajakentillä, mutta tätäkään ei täydy tehdä väkisin; keksi oma juttusi, mutta nimenomaan oma, sinunlaisesi juttu. Benchmarkkaa sinua miellyttäviä vaikuttajia ja mieti, miten erotut omalla jutullasi heistä positiivisesti.

Henkilöbrändäys on loppujen lopuksi hyvin samanlaista kuin mikä tahansa brändäys; sitä tulee miettiä kohderyhmän, tavoitteiden, oman osaamisen, tarinallistamisen ja johdonmukaisuuden kautta. Jos voisin antaa yhden neuvon henkilöbrändiään kehittävälle henkilölle, sanoisin, että älä tee sitä liian tietoisesti, sillä menettäessäsi luontevuuden ja autenttisuuden, menetät myös uskottavuutesi.